Pientä vedätystä

Ote erään edesmenneen päiväkirjasta. Hän on mielikuvitusta. Kukapa ei olisi? Cosi fan tutte.

”Kuolleet olivat aina kaukana elämästäni. Diagnoosin jälkeen kaikki muuttui. Kuolleet nousivat unohduksen yöstä, kuopista, joihin olin heidät haudannut. He käväisevät sairasvuoteen ääressä. Vain sinä, Lupano rakas, olet ainoa uskollinen viihdyttäjäni. Olet poissa vain muutamia minuutteja.

Äiti. Nuori leskirouva. Merikapteenin leski. Puskaradion virheellinen tieto, jota äiti ei oikaissut. Isäni oli kauppalaivaston toinen perämies.

Pientä vedätystä. Sitähän kaikki harrastavat. Liioitellen ja vaieten. Cosi fan tutte.

Viimeinen naisystäväni. Parempi kuin ensimmäinen, joka vedätti minua oikein kunnolla. Lupano rakastettuni, vedätin sinua usein. Kosto on suloinen.

Olit hyväuskoinen ja epätoivoinen ja nautin siitä. Oli mukavaa olla rakastettu. Minun suudelmani ja sanani olivat hehkuvan punaisia ja tyhjiä kuin pahvikiekot Afrikan tähden pelilaudalla.

Olin kyllä oikeasti veljeni kanssa Helsingissä. Teidät oli esitelty toisillenne. Soitit pari kertaa ajomatkamme aikana. En vastannut. Lähetin tekstiviestin. Myöhemmin kerroin vastoin totuutta, että lähetin viestin vessasta. Sinä oletit, että olin toisen naisen seurassa.

Toisia naisia oli. En koskenut heihin. Paitsi kahteen, mutta he eivät merkinneet minulle mitään. Sinä merkitsit, mutta menit pois. Menit rekan alle. Tunteidesi syvyys ja herkkyys. Lapsuutesi peruja. Silloin sinut hylättiin. Sait itkeä yksin. Juuri siksi minä vedätin sinua. Siksi että kärsimyksesi toistuisi kaikilla mausteilla.

Nyt vierailet luonani monta kertaa vuorokaudessa. Olit minulle jojo. Minä olin amatöörinäyttelijä. Silti melkein ammattilaisen veroinen.

Kiusaaminen palvelee lajia. Vahvistaa heikkoja tai karsii heidät pois elävien kirjoista.”

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu