Puistotäti Monika

• Kotiavain unohtui lipaston päälle. Yö oli kylmä. Sain huoltomiehen yhteyden noin tunnin kuljeskelun jälkeen.

Helpotusta poliisipulaan. Talkkareille poliisinoikeudet ja harkinnan mukaan lupa tappaa.

Puistossa tapasin Täti Monikan. Hän oli koditon. Palataanko puuhun vai suunnataanko kuuhun? kysyin ja istahdin hänen viereensä.

Minulla oli repussa kaljaa ja taskussa savukkeita.

Avasin törpön molemmille. Panimme tupakaksi. Hän vietti yönsä milloin missäkin. Hautuumaalla tai jonkun ryyppymiehen luona.

Kukaan mies ei minuun koske! hän vakuutti. Mua on loukattu tarpeeksi!

Ohitsemme kulki iäkäs mies koiransa kanssa. Minä kasvatin sakemanneja! Monika paljasti.

Hän pyysi toisen oluen. Olet ihana! hän lespasi.

Hän laski katseensa ujostellen alas. Laski kätensä reidelleni. Pääsenkö yökylään?

Isoäiti neuvoi: Ota tiestäsi vaarin ja suunnasta sen. Älä kaikista huorista huoli! Hän nauroi käheästi jutulleni.

Hänen kännykkänsä soitti pätkän Porilaisten marssia. Hän vastasi. Sanoi kohta. Se oli mun veljeni. Pyysi yökylään minut.

Ok, sanoin ja lähdin kohti kotia. Hän huusi perääni: Olet ihana!

Yö oli kylmä. Huoltomies tuli. Pääsin mökkini lämpöön.