Ääni ja vamma

Kun tunteista ei osata, häpeilyn takia puhua, silloin avuksi voi tulla tango tai ruotsalainen namusetä, karaoke.

”Suomalainen mies ei puhu, ei pussaa. Panee vaan.” Näin hirmuinen Hermunen summasi eräässä televisio-ohjelmassa.

Suomalainen ei selvin päin tulkuta. Onneksi hän sentään laulaa karaokea luomuna.

Karaoke on suosittu, tunteiden kanavointiin tarkoitettu harrastusmenetelmä. Usein alkoholilla on osuutta asiaan.

Kännykkäkaraoke kotisohvalta kännissä. Uusi teeveeshow!

Kun Vanha Unkas oli pentu, tein muutaman iltalenkin sen kanssa karaokebaarin lähistöllä. Unkas murisi, ei tykännyt. Vaihdoimme reitin pysyvästi.

Ääni ja henkilö. Demokratia.

Ääni ja vimma, William Faulkner, 1929. Ääni ja vamma. Kirja karaokebaareista, 2024.

Kulttuuri tarjoaa tunteidemme käyttöön lukuisia sijaisnäyttelijöitä. Nyrkkeilijä, oopperalaulaja, tangokuningas… Karaokelaulaja, tai oma sivupersoona, on usein tunteidemme tulkkina.

Karaoke on yhteiskunnan aiheuttamien patoutumien laukaisukeskus. Suutareita tulee paljon. Ja krapulaisia.

Ennen nykyisistä levytähdistä ei monikaan olisi päässyt äänitysstudioon ilman sorkkarautaa.

Karaokebaareissa  on paljon hyväsuisia laulajia

Karaoke palvelee psyykeä siinä missä dekkarikin. Karaokessa ei tosin  syyllistä tarvitse arvuutella. Ja syyllinen itse väittää, kuten dekkareissakin, olevansa syytön.  Ainakin hän kokee olevansa syytön.

Elämän käyttöohje kännykässä

Äänettömiä karaokelaulajia näkee katukuvassa paljon. Heillä on tuijottava katse ja kännykkä kädessä.

Olen laulanut muutamissa baareissa karaokea muutaman kerran. Ilman porttikieltoa. Laulaessa värisytin ääntäni.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu