Punajuuret. Isän ainoa tytär.

Minkä hirmuhallitsijan maailma hänessä menettikään!

Prinsessa oli putkimiehen ja arpakauppiaan ainoa lapsi. Melkein kuin epäjumalan ainoa tytär.

Arpa oli sarjapettäjä. Hänen viekas, miehiä vihaava äitinsä, takasi aina tyttärensä alibin. Narrimainen putkimies ei aavistanut mitään. Hän uskoi Staliniin ja perättömiin ilmiantoihin.

Prinsessa keräsi lapsena kiiltokuvia. Liimaili niitä sottaisilla sormillaan päiväkirjansa sivuille.

Putkimies, työkaverit kutsuivat häntä Luuranko-Sakariksi, jumaloi tytärtään.

Prinsessa hyödynsi aikuisena sosiaalisia taitojaan, jotka hän, isänsä avustuksella, oppi jo hiekkalaatikon leikeissä.

Koulussa hän menestyi hyvin. Oli kielikello, opettajiensa mielistelijä.

Putki sai unelmatyön. Hän pääsi urheilukentän hoitajaksi. Siihen aikaan tähänkin pestiin tarvittiin puoluekirjaa. Työ ei juurikaan haitannut hänen juopotteluaan, sillä oikeaa työntekoa oli sangen vähän. Ja senkin vähän saattoi teettää pitkätukkaisilla, puolueen manipuloimilla punanuorilla.

Prinsessa päästettiin ylioppilaaksi. Samana vuonna hänen nimensä mainittiin ensimmäisen kerran puolueen sanomalehdessä. Hän avusti laukkujenkantajana esiintyjäryhmää ja lauloi kuorossa mukana. Liehu, punalippu liehu!

Hän kierteli sanomalehti mukanaan pitkin kaupunkia. Osoitti, edelleen likaisella sormellaan, lehteen painettua nimeään.

Samana vuonna Arpa-äiti sai teeskentelystä tarpeekseen. Sanoi lähtiessään: – Mä toivon teille pelkkää pahaa!

Prinsessa pukeutui äitinsä ja mummonsa vanhoihin vaatteisiin. Hän erottautui joukosta.

Hän itki usein ja yhtä usein hän sai kateuden laukaisemia raivokohtauksia. Ne hän kätki taitavasti naamionsa taakse.

Hän ei unohtanut koskaan puoluetovereitaan, jotka olivat jostain asiasta eri mieltä kuin hän itse. Hän oli psyykkisen kannibalismin mestari.

Jos hänellä olisi ollut valta ja voima, hän olisi lähettänyt oitis toisinajattelijat ikuiseen pimeyteen. Nyt hänen oli pakko tyytyä hitaaseen, mentaalitason ihmissyöntiin.

Hän pääsi, puolueen jäsenkirjan avulla, kaupungin kulttuurisihteeriksi.

Puolueessa haahuili myös porvarisperheiden jälkikasvua. Prinsessa osasi tekeytyä hurmaavaksi. Kun rikkaan suvun pitkätukkainen edustaja saattoi hänet raskaaksi, hän pudotti naamionsa ja hätisti miehen pois elämästään.

Prinsessa synnytti pojan, jota tulevaisuudessa odotti suuri perintö.

Poikansa hän talutti, tämän ollessa kuusivuotias, samalle kulttuuritunkiolle, jonka vartijana hän itse oli.

Prinsessa joutui siis tyytymään vain pikkustalinin rooliin. Pienimuotoiseen vainoamiseen ja urkintaan. Mutta pojasta, hänen ainoasta pojastaan, voisi tulla häntä itseään paljon suurempi ja kaunaisempi ihminen!

 

 

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu