Solveigin laulu

Juha Virkkunen kuvasi Lassi Sinkkosta kommunistirunoilijaksi ja hänen kirjoittamaansa Solveigin laulua ”balladiksi, rakkauden ylistyslauluksi”.

”Solveigin laulu on kehityskertomus. Rumista oloista itsenäisyyteen, vapauteen.”

Lassi Sinkkosen runot ovat hengettömiä, mahtipontisia. Ei niitä ainakaan tuntemani työväki halunnut lukea tai kuunnella. Poikapartamaisterit vielä vähemmän.

Sinkkosen esikoisromaani, Sumuruisku, on autistinen kuvaus ilottomasta työstä, veljeydestä ja tasa-arvosta.

Seuraava romaaninsa, Solveigin laulu, oli menestys, jonka pohjalta filmattiin kolmeosainen televisiosovitus.

Elokuvassa on erinomaisesti roolinsa sisäistäneet näyttelijät. Tosin sarjan viimeinen jakso kulkee kuin puujaloilla. Solveig poistuu  vasemmistolaismiehen kanssa kohti ihanaa huomista.

Solveigin äiti, Saara, on kovapintainen pelinainen, ex-vankilalintu. Isänsä hyväksikäytön uhri.

Saara pahoinpitelee Solveigia, ei-toivottua lastaan. Tekee syrjähyppyjä ja miehen, Börjen, syyllistyessä samaan, hän muuttuu syyttäjäksi. Toinen nainen vie hänen lapseltaan isän!

Solveigin isä ja isoisä ovat tavallista suomalaisia miehiä. Sankaritar on, Solveigin ohella, famu, tytön isoäiti.

Lassi Sinkkonen ajautui itsemurhaan vain parin vuoden kuluttua menestyksensä jälkeen.

Itsemurha on aina surullinen asia. Ehkä Sinkkosen parhaimmat romaanit jäivätkin kirjoittamatta.

Ehkä hän väsyi olemaan kommunistien mainosmies. Ehkä hän näki sen, millaisia puoluetoverit oikeasti olivat. Ahdasmielisiä, juoruilevia, kateellisia…  Punalippujen takainen ihanuus.

Todellinen Solveig ei olisi vapautunut koskaan traumoistaan. Ja ihmiset hänen itsellisen elämänsä ympärillä olivat myös oman henkilöhistoriansa otteessa. Kyvyttömiä itsenäiseen ajatteluun?

Solveigin laulu on köyhänmiehen satu. Osuva kuvaus ajasta, jolloin itsenäinen ajattelu oli turhake, melkeinpä rikos.

Ihmisrobottien yhteiskunnassa ei rakkauden ylistyslaulua veisattu. Sieluttomuus oli  valttia.

Solveig ei kävellyt vapauteen. Hän istuu, kuten Saara-äitinsä, vankilan pyttytuomion tappiin asti.

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu