SS-miehet ja Me Naiset

Li Andersson avautuu vauvaonnestaan Me Naiset lehdessä. Ei siis Palkkatyöläisessä. Lapsilisän ohella toinenkin raharänni tulee valtiolta, Suomi-neidolta, jolla on Isänmaan kasvot.

Ennen oli tyttö- ja poikakirjoja, poikakirjailijoita.

Jean Webster, Setä Pitkäsääri, 1912.  Vetävästi kirjoitettu tarina. Tässä tyttökirjassa ei esiinny ajatuksia, aatteita, joita Webster yksityiselämässään edusti.

Suomalaisten SS-miesten sotarikoksista on tehty tutkimus. Rikollisia ei löytynyt.

Niilo Lauttamus oli yksi Saksaan värväytyneistä. Myöhemmin hän kirjoitti sotaan liittyviä romaaneja. Muun muassa Vieraan kypärä alla – teoksen.

Hänen kirjoissaan ei ihailla hitleriläisyyttä, rotuoppeja. Näistä jälkimmäinen aatelinjaus oli yleiseurooppalainen ilmiö.  Amerikkalainen.

Nuoret miehet lähtivät Saksaan etsimään lähinnä muutosta, poikakirjoista tuttua seikkailua.

Suomalaisiin SS-miehiin kohdistunut tutkimus herättää ajatuksen siitä, että tutkijat itse edustavat jonkinlaista yli-ihmisnäkemystä.

Tällaisessa tutkimuksessa pohjan pitäisi olla vankka. Miksi, muun muassa, jonkun kansan tai ihmisryhmän keskuudessa oli vallalla käsitys siitä, että oli ylhäisiä ja alhaisia?

Mitä seurauksia toisella maailmansodalla oli ja on vieläkin?

Niin.. Vapaus ja yhdenvertaisuus… toteutunee vasta taivasten valtakunnassa

Itse en hyväksy mihinkään ihmisryhmään kohdistuneita vainoja.

 

 

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu