Rakkaus on fiksaatio

Me kahvilassa istuttihin. Tonto ja minä. Joimme kahvia.

– Uskottava se on, ettei ihmiseen  kannata uskoa, Tonto aloitti. Benjamin Hoff. Nalle Puh ja Tao. Viehättävä, koskettava kirja. Mutta keisari Neron mukaan ihmiset haluavat vain leipää ja sirkushuveja. Miten Kiina ja muu robottimaailma nyt  makaa?  Yrjänän emännän synti olisi päivitettynä Ehtoisen emännän evoluutio! Halpaa ja nopeaa laatuaikaa. Rakkaus on fiksaatio.

– No jo! ehdin sanoa, kun runoilijan puhetulva kaatui tajuntaani.

Hellevi Salmisen nuorisoromaani, Sivari. Miten niin laihaa tekstiä voi niin lihavasta aiheesta edes  kirjoittaa!

Eppu Nuotion Hopeamedaljongi, dekkari. Se on kirjallisuuden asiantuntijana itseään pitävän repsikan  mukaan parempi kuin Nalle Puh ja Tao. Tämä kulttuuria syvällisesti ymmärtävä katselee mielellään Salkkareita!

Mikä murtuneiden sydänten ymmärtäjä minä olen! Moottorisaha käyntiin heti aamusta ja liikenteeseen!

– No jo! sanoin taas. Tonto nauroi ja kertoi päässeensä hetki sitten putkasta pois.

– Yks häkkilintu itki, että sen vaimo on yksin kotona! Sanon ettei ole; se toinen hakijapoliisi on nyt vaimosi kanssa! Mies alkoi kirkua ja hakata ovea. Se vietiin jonnekin, mistä huuto ei enää kuulu vähään aikaan. Kun on tunteet, Tonto summasi.

– Taolainen elämäntapa, muistutin lempeästi.

– Juuri siitä kirjoitan seuraavan teokseni! Tonto innostui. Sen nimi on Tonto ja Tao!

– Ja sinua ei edelleenkään ymmärretä, sairaalloista runoilijaa. Kuolet puppuusi ja kaikki itkevät ja tulevat haudallesi? sanoin  sävyisästi.

Tonto virnisti tutusti ja sanoi: – No jo!

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu