Vanha rakkaus ei ruostu

Valo lisääntyy, rakkaus lisääntyy. Jälleenkokemisen ja jälkeläisten toivossa.

Rakastuminen. Esteiden, lohikäärmeen tai noidan voittaminen, on edellytys onnen jatkuvuudelle.

Vaatimus naisen puhtaudesta, koskemattomuudesta, on peräisin uskonnollisesta ajattelusta. Mieskeskeisestä näkökulmasta puhtauden vaatimus on maksimoida varmuus siitä, että jälkeläiset ovat saaneet alkunsa hänen toimestaan.

Naisellinen flirtti, joka jatkuu usein avioliitossakin, on keino lujittaa liittoa tai kilpailuttaa mahdollisia kosijoita. Suvunjatkajaksi hyväksytään sopivin, muun muassa mustasukkainen, kontrolloiva ja uhrivalmis Rambo; kierrätysaate on silti aina voimissaan. Kauhun tasapaino.

Biologinen käskytys lisääntyä, säilyy meissä usein myös sen jälkeen, kun fyysinen läheisyys muuttuu halailuksi tai hiuksien pörröttämiseksi; kun jäljellä on vain huulet ja halut. Kun kyky nuorempana saatuun, ja annettuun seksuaaliseen nautintoon, on lopullisesti jättänyt meidät.

Mitä jäljelle jää? Lapset ja lapsenlapset. Seksuaalisesti kyvyttömät saavat, tai joutuvat, esiintymään heidän takiaan tappiin asti, tragikoomisina ramboina ja kyltymättöminä seksipommeina.

”Tanssivat vanhukset ovat irvokas näky”.

Vanhan rakkaus ei ruostu. Vaikka puhtaus olisi menetetty jo yli 50 vuotta aikaisemmin, saatamme tekeytyä siveiksi. Voihkimme kuvitteellisesta hekumasta, jota vain  uusi kumppanimme, yksin hän, voi meissä herättää. Samat sanat vannoimme ehkä useita kertoja aikaisemminkin toiselle, toisille partnereillemme. Todellisuudessa emme koe, emme pysty  tuntemaan enää yhtään mitään fyysistä, seksuaalista nautintoa.

Hylättyjä sydänystäviä voi aina vähätellä; heitä mollaamalla yritämme palata viattomaan puhtauden tilaan;  olin vain säälistä hänen kanssaan! Mutta sinua, vasta sinua minä oikeasti rakastan. Mä suo, suo, suo vain haluan, mä suo  rakastan…