Väyrysen naapurina

Eräässä kunnallisjärjestön kokouksessa, Tampereella, nostin Paavo Väyrysen nimen keskusteluun mukaan.  Suuriäänisempi kunnallispoliitikko torppasi avaukseni tylyillä sanoilla.. Sai puhua  vain hänen säännöillään.. Demokratiaa..

Tätä vierastin, vierastan, keskustelukulttuurin olemattomuutta. Seuraa johtajaa – leikki sopinee vain ajattelurajoitteisille. Samankaltaistaminen, yksiääninen kokousmielipide.. Tuosta kokouksesta on kulunut melkein 40 v.. Onko sana tänään vapaa? Vai odottaako sivuraide keskustelun syventäjää ikuisesti joissain poliittisissa ympyröissä?

Keskustan katdinaalivirhe aikoinaan oli se, että Väyrystä ei valittu presidenttiehdokkaaksi. Sammutetut lyhdyt valitsivat Virolaisen.

Eräs tutkija väitti, että äänestäjillä on kahden viikon muisti. Epäilen tätä väitettä, vai oliko kyseessä vallan tutkimus..

Asuin, tavallaan, Väyrysen naapurissa yli kuusi vuotta, asuin Tervolassa. Se on Keminmaan naapurikunta.

Eurovaaleissa äänestin kerran Paavo Väyrystä.

Pohjoisessa keskustalaisuus ilmenee toisin kuin etelässä, etelän kaupungeissamme. Pohjoisessa Väyrysellä on valtava kannatus. Yli puoluerajojen.

Väyrynen osaa sanoa. Vieläkin hän nostaa esille asioita, joista monet eivät puhu. On etiketin mukaista matkia päivän johtotähteä, vaikka hän puhuisikin ympäripyöreitä, hokisi yksitoikkoista mantraa muun muassa EU:n ihanuudesta

Hyvä, Paavo Väyrynen!