Veri ja vesi. Haamumaili.

Miksi sinä räpyttelet silmiäsi? Tämän kysymyksen minulle esitti lääkäri, joka mittasi silmänpaineitani.

En oikeastaan räpyttele. Kyse on refleksistä, reaktiosta, joka ei ole tahdon asia.

Toimissamme on toistoa. Automaatiota. Näin muodostuu rutiini. Elämätön elämä. Vapaa-ajan sosiaalinen tyhjäkäynti.

Eräälle tytölle hänen äitinsä sanoi: Saat kohta naisenmerkit. Tyttö luuli saavansa postinkantajan tuomana jonkinlaisia postimerkkejä. Hän sai kuukautiset. Tai oli pakotettu sietämään niitä.

Veri ja vesi. Pelastusarmeijan tunnuslause. Ynnä soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa.

Veri poistetaan vettä käyttäen. Kristinuskon vahvistus, sen sinetti, on vesikaste.

Saarnaajan kirja: Kaikki on turhuutta. Evankeliumien kysymys: Tahdotko taivaaseen?

Saarnojen tuottaminen on elinkeino. Lähes kaikki työnteko on teollista toimintaa, johon emme oikeastaan enää itse ole osallisia.

Haluamme, lähes poikkeuksetta, taivaaseen. Paratiisiin. Sitä tarkoitusta varten on laatuaika, kesäloma ja lomaltapaluuraha.

Taivaskokemusta ei voi kuvailla. Siellä on kaikki. Se on kokemuksen tuoma  varmuus. Ei uskonasia. Se saa kokijana kävelemään vetten päällä, kunnes alitajunnasta nousevat aallot, kätketty menneisyys, suistaa ihmisen entiseen elämään. Rutiinien täyttämään.

Teoriassa jokainen meistä, joka pystyy kävelemään, voi juosta haamumailin.

Viski tekee vallattomaksi. Ja vesi puhdistaa veren.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu