Voittajatkin häviävät

Joka leikistä suuttuu..  ja aikuisten oikeasti…  Kilpailussa on voittajia ja häviäjiä. Liittolaisia, joita voi pitää ystävinä.

Kilpailu pakkoihmissuhteissa. Häviämistä alleviivataan päivittäin. Näin tekevät voittajat. Häviäjä ei voi taistella, ei paeta..  Reaktio stressaa kehoa. Tai.. paeta voi, ken pystyy, paeta sisäiseen maailmaansa.  Voittajat häviävät..

”Siellä he jollakin planeetalla, puutarhakeinussa pihlajan alla” runoili Lauri Viita kauniissa Alfhild – runossaan.

”Mene toiselle tähdelle rakastamaan” Taisi olla Katri Valan runoa. Sitaatti on myös Esko Laukon dekkarin nimenä.

Alle kouluikäinen poika oli vieraiden hoidossa pitkään. Kissa oli hänen ainoa ystävänsä. Ulkona se kulki pojan kannoilla. Kosketuskontakti. Sen tärkeys.

Poika eli elämäänsä. Hän uskoi aikuisena tähteläisyyteen. Siihen, että toisilla planeetoilla on elämää. Parempaa elämää kuin Telluksella.

Lapsena koetun hylkäämisen psykologinen selitys,  tähteläisyys..  Muukalaisuus ihmisten maailmassa..

Muuten… minäkin uskon toiseen todellisuuteen..

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu