”Kaikki kysymykset ovat hyviä. Kaikista vastauksista ei voi sanoa samaa.”
Näin sanon melkein joka joogatunnilla.
Sain siitä kokemuksen itse eilen.
Olen menossa tähystykseen. Saamissani ohjeissa lukee, että on juotava vatsantyhjennysnestettä toimenpidettävä edeltävä iltana kello 18.00.
Kun minulla tuolloin alkaa äijäjoogaryhmä, soitin ja kysyin:
– Onko parempi juoda neste ennen joogaharjoitusta vai riittääkö, että juon se jälkeen?
Sairaanhoitaja rupesi nauramaan ystävällisesti ja selitti:
– Jos juot nesteen ennen joogaa, ei joogan ohjaamisesta mitään tule. Joudut juoksemaan monta kertaa vessassa.
Jos en olisi kysynyt, olisin todennäköisesti juonut nesteen ennen harjoitusta. En tiennyt, että se vaikuttaa niin nopeasti.
Viikko sitten sain kohdata myös toisen mielenkiintoisen seikan kysymyksiin liittyen.
Yllättäen äijäjoogaan tuli kolme kaksikymppistä nuorta miestä.
He kysyivät suunnilleen yhtä paljon kuin kaikki muut äijäjoogit yhteensä viimeisen viidentoista vuoden aikana.
Vähän liioittelin äsken, mutta selväksi kävi, että nuorena sitä on enemmän aktiivisuutta kysymystenkin suhteen ja välillä myös enemmän rohkeutta.
Hyvä niin.
Vaikka välillä olin kyllä helisemässä kysymysten ristitulessa.
Kysymyksissä on sekin hyvä puoli, että niiden avulla myös opettajakin voi oppia. Tai sitten ei. Nimittäin ei, jos hän ei etsi vastausta kysymykseen.
Äitimuorilla oli tapana todeta sananlaskuin sanoin:
– Kyllä kysyvä kylän löytää.
Kysyvä mieli. Aloittelijan mieli.
Suosittelen Shunryu Suzuki: Zen – mieli, aloittelijan mieli nimistä kirjaa.
Kun lopettaa kyselemisen, oppiminen loppuu. Elämä loppuu.
Veikko Tarvainen
veikonvenytys.fi
30.9.2024
”Kaikki kysymykset ovat hyviä. Kaikista vastauksista ei voi sanoa samaa.”
Malmin käsite on tässä hyvä, koska antimystifioi ja vie päätelmiä rautalangan suuntaan (insinööristys ts anti-pyöristys), minkä jälkeen tällaiset selittyvät ilman erillistankkauksia ja jatkuvaa kontekstuoimistarvetta eri yhteyksissä. (jatko-silostus,.. ad infinitum)
Kommentti voi vaikuttaa extremeltä, mutta on ratkaisullisuuden banalisoimista. Tämä voi toimina olla hyvin tarpeenmukaista, tervettä ja palauttavaa.
Keissiä ei välttämättä kannata yrittää banalisoida tältä istumalta. Tällaisen voi antaa vaikuttaa tablettin kaltaisena, jos vain tuntuu siltä, että perusteita on.
EM käytännössä on se hyvä puoli, että kaikkea mahdollista ei tosiaan ole odottaa pohjia myöten analysoitavaksi, tai kerrotuksi tavalla, jonka jälkeen ei ilmeiseksi jää kuin tietyt ratkaisut.
Viittaan tähän aamun ensikommenttiin:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhaniharjunharja/totalitaristinen-rajatila/#comment-4227308
Vaikka viesti on pitkä, vaikea ajatella, että se olisi pitänyt muotoilla lyhyemmin.
Ilmoita asiaton viesti