Kuinka paljon Sápmissa eli Saamenmaalla tehdään itsemurhia? Voisiko tilastoinnin siitä sallia?

Eriarvo toteutuu eriarvoisen kansanryhmän eli saamelaisten itsemurhien ehkäisyprojektissa, vaikka juuri pienissä yhteisöissä apua tarvittaisiin todella paljon, koska pienessä yhteisössä itsemurha järkyttää ja vaikuttaa koko yhteisöön.

”Esimerkiksi saman suvun jäsenten lyhyen ajan sisällä tekemät itsemurhat pienissä yhteisöissä ovat valitettavan yleisiä”

En ymmärrä, miksi etnisen taustan tilastointi itsemurhatapauksissa on laitonta. Tutkimuksen ja ennaltaehkäisyn kannalta tilastointi olisi järkevää ja tuloksellista.

Eikö lakia voisi kirjoittaa uudelleen siten, että se joustaa tämän tapaisissa lääketieteellisissä kysymyksissä?

Nyt emme tiedä, kuinka suuri saamelaisväestön itsemurhaprosentti on. Paikallisten arvioiden mukaan, kyse on isosta luvusta.

Mitä, jos se onkin isompi kuin luullaan?

Kun melkein kaikki suhteet, mm. tieteelliset suhteet, on katkaistu Venäjään, niin, jos Venäjän saamelaiset on eristetty saamelaisväestön itsemurhien ehkäisyprojektista ei ole vaikeaa kuvitella, kuinka ahdistava tilanne on itäjan toisella puolen pohjoisessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote on vuoden 2019 alkupuolelta:

”Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaisväestön itsemurhien määrä suhteessa väestömäärään on paikallisten arvioiden mukaan iso. Tilastotietoja on vaikea saada, sillä etnisen taustan tilastointi on laitonta Pohjoismaissa. Saamelaisyhteisöjen arvioiden mukaan suurin riskiryhmä ovat nuoret ja keski-ikäiset miehet. Näistä hyvin harva hakee ongelmiinsa ajoissa apua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tästä syystä itsemurhien ehkäisysuunnitelmassa yksi strateginen painopiste on miesten hyvinvointi.

Koska saamelaisia on neljässä maassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä), itsemurhien ehkäisytyötä on tehtävä yli rajojen. Koska resurssit ovat rajalliset, on varmistettava, että ne parhaat tavat toimia menevät myös rajojen yli. Yhteistyö koskee niin koulutusta, palveluja kuin tilastointia.

Pienessä yhteisössä itsemurha on aina iso asia.

”Tarvitsemme enemmän rohkeutta ottaa itsemurha-ajatukset puheeksi. Tähän tarvitaan koulutusta ja osaamista. Itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottaminen on tärkeää eikä asian esille ottamista pidä pelätä. Mikäli itsemurha-ajatuksia on, niihin pääsee käsiksi”, sanoo lääkäri Heidi Eriksen Utsjoelta.

Saamelaisten pääsy tasaveroisesti terveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin on olennaista itsemurhien ehkäisemiseksi…
Eriksenin mukaan Suomessa saamelaisten itsemurhariskeihin on puututtu valitettavan myöhään, vaikka tiedossa on ollut jo pitkään, että kantaväestössäkin itsemurhia tehdään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

”Ero isojen kaupunkien ja pienten yhteisöjen välillä on merkittävä. Yksi itsemurha pienessä yhteisössä on aina erittäin iso asia ja se vaikuttaa koko yhteisöön. Itsemurha saattaa toimia myös mallina muille, joilla on itsetuhoisia ajatuksia. Esimerkiksi saman suvun jäsenten lyhyen ajan sisällä tekemät itsemurhat pienissä yhteisöissä ovat valitettavan yleisiä”, Eriksen kertoo…

”Tarvitsemme tietoa siitä, mitä ajatuksia itsemurhaa hautovilla ihmisillä on. Ajattelu on yleistä eikä se ole vielä vaarallista, mutta itsemurhan suunnittelu on jo vaarallista. Itsemurhien ehkäisysuunnitelma yksin ei riitä, ellei samalla sovita konkreettisesti siitä, kuka on vastuussa mistäkin tekemisestä ja toimista. Täytyy löytyä vastuutaho, joka tekee käytännön työtä”, Jacobsson muistuttaa.

Lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa ja poliittisten päättäjien herättelyä. Seminaarissa käydyn paneelikeskustelun kiteyttää oivallisesti tutkija Anne Silviken Norjasta.

”Itsemurhien ehkäisy kuuluu ihan kaikille, meistä jokaiselle”, Silviken muistuttaa.”
Veikko Tarvainen
veikonvenytys.fi
5.9.2024
https://stm.fi/-/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa