Kun prosentit laskevat, miten käy demokratian?
Ranskan parlamenttivaalien toisella kierroksella äänestysprosentti oli 46 %. Näistä äänestyslipuista 5,5 prosenttia oli tyhjiä lippuja, mikä tarkoittaa 1,2 miljoonaa tyhjää äänestänyttä. Sen lisäksi 2 prosenttia äänestäjistä kirjoitti äänestyslippuun Akun Ankan, Brigitte Bardotin nimen tai jonkun muun henkilön, joka ei virallisesti ollut listoilla mukana. Näin ”äänesti” hiukan vajaa puoli miljoonaa ranskalaista.
Voi sanoa, että varsinaisesti äänesti siis noin 42 prosenttia ranskalaisista. Siis melkein 60 prosenttia jätti äänestämättä.
Eri alueilla löytyy erilaisia äänestysprosentteja. Seine-Saint-Denissä ensimmäisessä vaalipiirissä äänestysprosentti oli esimerkiksi 38 prosenttia. Ja sielläkin Aku Ankat saivat paljon ääniä ja paljon tyhjiä ääniä.
Demokratian kannalta pääsääntöisesti alenevat äänestysprosentit ovat iso uhka demokratialle, hienosti sanottuna legitimiteetille eli vallan oikeutukselle. Kun äänestäneitä on vähemmän kuin äänestyksestä pidättyneitä ja kun poliittiseen valtaan nousee puolue, joka ei edustaja äänestäjien enemmistöä, erilaiset ulkoparlamentaariset protestit ovat yhä todennäköisempiä ja ehkä yhä rajumpia – riippuu toki myös mellakkapoliisin strategiasta.
Luvut perustuvat Le Monden julkaisemaan viralliseen äänestystilastoon.
Veikko Tarvainen
https://www.lemonde.fr/resultats-elections/
Ajallaan äänestäminen jääkin pelkästään A -kansalaisille, jotka sitten äänestävät tunnollisesti siten, kuin media heille vihjaa. Media taas keskittyy estämään kilpailua eli muiden mielipiteiden esilletuloa. Ajallaan yhteiskunta on tilassa, jossa ylätaso ei näe ongelmia ja ajaapuolivaloilla jorpakkoon. Sitten vallan kaappaa taho, joka näki kaiken ennalta.
Ilmoita asiaton viesti
Äänestäminen on demokratianpesuun liittyvä toiminto.
Varovaisuusperiaatteen nojalla, tämä on hyvä alkuoletus, ellei tosiaan toisin osoittaudu, näiden näyttöjen vallitessa.
Ilmoita asiaton viesti
Onko parempaa vaihtoehtoa kuin äänestäminen?
Ilmoita asiaton viesti
Asiallisen oloinen kysymys, äkkiseltään arvioiden. Tarkemmin ajatellen, ei välttämättä.
Äänestysratkaisu liittyy johonkin tilanteeseen ja kuvioon. Jos eletään jotain vaihtoehtoisempaa, ei välttämättä ole järkevää kysyä, onko äänestäminen järkevää, vai ei.
Mitä äänestämiskäytäntö nykyisessä kuviossa merkkaa, ja onko sille vaihtoehtoa … Tämä ei välttämättä merkitse erityisempää, ainakaan suoraan.
Käytännössä, äänestäminen voi päätyä olemaan muuta, kuin mitä oli tarkoitus, ts omalta osaltaan, se voi lisätä ongelmia.
Jos äänisaalis tulee joka tapauksessa jollekulle, eikä tilanne siitä sen enempiä etene tai pahene,… voi olla vähän turhakejuttukin.
Vaikea analysoida tarkasti.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ei äänestetä, miten sitten asiat päätetään ja kuka ne sitten päättää?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä enemmän prosentteja nautitaan, sen demokraattisempia ihmiset ovat.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun prosentit laskevat, miten käy demokratian?”
No eipä siinä juuri muutakaan voi kuin koittaa nostaa turbohiivalla.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä olisi turbohiiva?
Ilmoita asiaton viesti
Politiikka jota kautta Euroopan ajetaan väkisin, ei saa kansalaisilta mandaattia toimia. Ja kun oppositiopuolueetkin ovat valeoppositiota tai niin sanottua kontrolloitua oppositiota, ei kansalaisille jää enää muuta mahdollisuutta kuin nostaa kädet pystyyn ja jättää äänestämättä.
Toivotaan, että kansalaiset ympäri Eurooppaa alkavat vaatia suoraa demokratiaa, ennen kuin väkisin ajettu politiikka tuhoaa koko Euroopan.
Ilmoita asiaton viesti
Suora demokratia on hieno periaate, joka vain ei ole koskaan onnistunut laajemmassa mittakaavassa.
Osin samaa voi sanoa parlamentaarisesta demokratiasta.
Kyse on myös laajemmista kuvioista kuin poliittisesta demokratiasta. Kulttuurisesta ympäristöstä ja talouden toimintamekanismeista, joissa demokratia on suurissa ympyröissä usein sangen
poissaolevaa.
Ilmoita asiaton viesti
Noilla luvuilla mennään jo demokratian rajamailla. Hankalammaksi asian tekee se, että yksittäinen puolue voi saada pirun ison äänivyöryn ja sitä kautta rakentaa tulevaa tavoitettaan. Enemmistöä päätösvaltaan ja silloin on piru irti.
Ilmoita asiaton viesti
Kun äänestää Aku Ankkaa, on kertonut mielipiteensä politiikan tasosta maassa. Kun maan johto ajaa muiden kuin ranskalaisten etua kuten EUn byrokratian tai maahanmuuttajien ja ulkomaiden niin poliitikot ovat itse syypäitä tulokseen.
Suomessa on jo täysin turha äänestää. Valta on annettu Brysseliin ja Berliiniin. EUssa äänivaltamme on 2% eli ei mitään ja yksi tyhjän kanssa. EU toimii vain poliitikkojemme ja virkamiesten korruptiovirkojen lähteenä. Seuraavaksi sama toteutuu kapiaisille, jotka pääsevät eduille Naton päämajaa.
EUssa valta vain keskittyy lisää ja etääntyy kansalaisista lopullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni äänestysprosentti mielestäni kertoo että yhteiskunta pääpiirteissään toimii kohtuu hyvin. Asia muuttuisi jos anarkistit tekisi konnuuksia jolloin olisi tarve muuttaa polittista johtoa
Ilmoita asiaton viesti
Miksi pieni äänestysprosentti kertoo siitä, että asiat toimivat kohtuu hyvin? Eikö toimivassa demokratiassa kansalaisten olisi hyvä osallistau demokratiaan eikä jättää sille pienelle vähemmistön vähemmistölle?
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti näin oli hyvä mutta ihmiset luottavat ettei mitään katahrovaalista pääse tapahtumaan. Minä taasen olen katsonut että äänestämällä saa legitimiteetin päästä arvostelemaan tehtyjä päätöksiä. Tosin tämä ei hyvinkään pidä paikkaan täällä somessa.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään on paljon muitakin vaikuttamisen kanavia ja mahdollisuuksia kuin vain pelkästään äänestäminen. Hyvinvointi ja elämänlaatu on yleisesti parantunut muutaman vuosikymmenen aikana. Hallintojärjestelmien säännöt kannattaa opettaa nuorelle polvelle koulussa, koska äänestämisen merkitys on silloin tiedossa. On mahdollista, että suuren yleisön osallistuminen on vaimeaa, koska yhteiskunnan kivireen vetämisessä nähdään ongelmia tai väärää suuntaa. Kyllä kansa tietää!
Ilmoita asiaton viesti
Selkeästi taloudellisesti pahoinvoiva väestönosa on karkeasti noin 10 – 20 prosenttia vauraimpien Euroopan maiden väestöstä – riippuu, miten se määritellään ja riippu paljolti maakohtaisesti ja myönnän tämä on muistikuva lukemastani. Mutta tuo väestöosa ei ole vähäinen, mutta media ei siitä liikaa kirjoita. Suomikin on saanut huomautuksen köyhien sosiaalietuuksien vähäisyydestä/riittämättömyydestä Euroopan joltain yhdenvertaisuuskomitealta.
Henkisesti pahoinvoivien (taas oma määritelmäkysymyksensä) ja politiikkaan syvästi tyytymättömien määrä on sitten toinen seikka, minkä lukumääriä en tohdi ryhtyä veikkaamaan. Äänestämättömyys kertoo usein siitä, että ihminen on menettänyt uskonsa järjestelmän toimintakykyyn tai tarkemmin sanottuna siihen, että hän pystyisi äänestämällä vaikuttamaan.
Hyvä on, että pyritään vaikuttamaan muutenkin kuin äänestämällä. Mutta ei se nähdäkseni laajemmassa mittakaavassa kovin suurta ole ja nykyään se on usein yksilöiden kohdalla sellaista hetkittäistä, ei niinkään jatkuvaa toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti