Olen antisemitistinen sionisti, joka kärsii pahasta islamofobiasta

Kun olen nyt viimeisen Gazan kriisin keskellä seurannut lähi-itä-keskustelua, olen tiedostanut entistä syvemmin oman olemukseni syvimmät sionistiset, antisemitistiset ja islamofoobiset pohjavirtaukset.

Nimittäin

On fakta, että monet arabimaat ja monet ääri-islamilaiset järjestöt ovat loukanneet ihmisoikeuksia ja Israelin oikeuksia monasti pahasti.

On fakta, että Israel on loukannut palestiinalaisten ihmisoikeuksia ja useamman arabimaan oikeuksia monasti pahasti.

Kun tämän toteaa mm. YKn ja ihmisoikeusjärjestöjen tutkimuksiin vedoten, niin Israelin ystävät syyttävät antisemiitiksi, juutalaisten vihaajaksi. Ja arabimaiden ystävät ja islamistit syyttävät sionistiksi, rasistiksi ja fasistiksi.

Mikään näistä ryhmistä ei salli juuri mitään kritiikkiä omaa käyttäytymistään kohtaan. Niinhän se on monen muunkin ryhmän kohdalla, mutta lähi-idän ”ikuisessa” kroonisesti kärjistyneessä tilanteessa kritiikin kieltäminen kohoaa kolossaalisiin mittasuhteisiin.

Kun ei voi nähdä virheitä, vääryyttä saati pahuutta omassa ryhmässä, niin ahdistavat ominaisuudet nähdään sitäkin selvemmin ja sitäkin värittyneemmin vihollisleirissä. Ja kun kyseinen asenne jatkuu absoluuttisen rautaisen loogisena, ei mitään hyvää voi havaita muurin toisella puolen.

Kun kosto konfliktinratkaisukeinona on jatkunut lähi-idässä noin tuhat vuotta, toisen osapuolen vihaaminen ja tärkeää huomata tämä: pelkääminen on juurtunut siksi syvälle ihmismielen sopukoihin, että toisen osapuolen ymmärtäminen on liki mahdottomuus. Luonnollisestikaan siihen ei ole halua. Kostosta on tullut itseisarvo, jopa päämäärä.

Samurailla oli sanonta:

Vihainen mies on hävinnyt taistelun jo ennen taistelua.”

Viha sumentaa ajattelun ja mielen. Silloin ei voi tehdä selkeitä rationaalisia ratkaisuja.

Lähi-idän konfliktissa on teräksinen logiikka:

– Osapuoli A kostaa osapuoli In teon, joka oli kosto osapuoli An teosta, joka oli kosto osapuoli In teosta, joka oli kosto osapuoli An teosta…

Kunkin koston jälkeen kostajat ovat tyytyväisiä itseensä. Sama kaava toistuu väittelyissä väkevänä verbaalisena väkivaltana. Viiltävimmän herjauksen heittänyt on tyytyväisin.

Tässä tilanteessa on ylen vaikeaa yrittää toteuttaa USAn sisällissodan voittaneen puolen edustajan Abraham Lincolnia viisaita, vaikeasti toteuttavia sanoja:

– Tuhoan vastustajani tekemällä heistä ystäviäni.

Veikko Tarvainen

26.5.2021

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu