Siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan Suomesta ja erityisesti Ikaalisista

Luennoin siirtolaisuudesta Pohjois-Amerikkaan yleensä sekä Ikaalisista erityisesti.  Tilaisuus oli Suur-Ikaalisten Sukututkijain järjestämä ja toteutettiin 1.9.2012.  Tallennusteknisistä syistä olen joutunut karsimaan kartat oheisesta luentopohjasta.  Teksti perustuu yleisiltä osin viitteissä mainittuihin Mari Niemen ja Reino Keron esitelmiin sekä pastori Einar Souranderin siirtolaisuusselvitykseen Ikaalisissa (1947) sekä omiin arkistotietoihini.

Toivon, että tästä yhteenvedosta olisi jotain iloa ja hyötyä mm. sukututkijoille ja muillekin Amerikansiirtolaisuudesta kiinnostuneella.  Samalla viittaan netissä näkyvään selvitykseen Titanicin turmassa 15.4.1912 menehtyneen Ikaalisista lähteneen Kalle Mäkisen kohtaloon  http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4141  ynnä Titanic http://www.migrationinstitute.fi/pdf/pres/Huuska_Titanicin_turma_13-4-2012.pdf

Luento käsittelee Amerikansiirtolaisuuden yleisiä piirteitä, historiaa, kehitystä ja huipennusta, lähtöalueita, syitä ja vaikutuksia. Lisäksi Ikaalisten osalta pari lukumäärätietoa sekä muutamia kiinnostavia yksilökohtaloita akselilla: Ikaalinen – Amerikka – Neuvostoliitto, ynnä kaksi 1800-luvun puolivälin tapausta ”vapaaehtoisesta” hakeutumisesta tuolloiseen”kaukokohteeseen”, Siperiaan.

 

SIIRTOLAISUUTEEN LIITTYVÄ liittyvä matkustus 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa

Reitti Suomesta Amerikkaan kulki yleensä Englannin kautta

Saksan kautta pieni osa (Bremenin arkistot tuhoutuivat WW II; ei tietoa paljonko suomalaisia)

Aluksi reitti kulki Ruotsin kautta, josta Englantiin tai Saksaan

v. 1911 Svenska Amerika Line AB aloitti suoran yhteyden Göteborg-New York; monet suomalaiset käyttivät tätä 1920-luvulla

Norjasta suora linja P-Amerikkaan, osa Englannin kautta; melko paljon suomalaisia (1870-1914 n. 1.500 suomalaista Trondheimin kautta)

Kööpenhaminasta yleensä jatkettiin Saksan tai Englannin kautta (ei tiedetä paljonko suomalaisia)

Baltic Line Tallinnasta; ei tietoa paljonko suomalaisia, ainakin jonkin verran..

Suurin osa Suomesta lähti Hangosta tai Helsingistä ja matkusti Hulliin Englantini, josta matka jatkui junalla Liverpooliin, Southamptoniin tai Glasgowiin à Atlantille

Keskeiset varustamot: Saksalaiset HAPAG ja Norddeutscher Lloyd, englantilaiset Cunard, Inman, National, Dominion, White Star (”Titanic”), Anchor, Allan, State ja Wilson.

 

SIIRTOLAISUUDEN SYYT

Siirtolaisuudelle on aina syynsä

Jos ei ole syytä: ei ole siirtolaisuutta

a.)                TYÖNTÖVOIMA (kannustaa, pakottaa läht.)

b.)                VETOVOIMA       (kannustaa, innostaa tulem.)

  1. Taloudelliset olot (taloudellinen muuttoliike)
  2. 1800-luvun jälkipuoliskon voimakas väestönkasvu aiheutti taloudellisia paineita (”liikaväestö”)
  3. Kadot, nälkävuodet ja kv. maatalouskriisit (viljanviljelykaupallistui, halpa tuontivilja alensi viljan tuottajahintaa, karjatalouden nousu; rakennemuutos [viljelytavat, koneistus] vähensi työvoiman tarvetta; uudisraivaus vaikeutui; pienet tilat eivät elättäneet; perinnöttömät maailmalle, sisarosuudet)
  4. Purjelaivoista rauta-aluksiin; tervan kysyntä aleni; myyntiraha väheni
  5. Puun hyödyntäminen ei edennyt Ikaalisissa riittävän vilkkaasti (rajalla, vertaa: Hämeenkyrö = vähän siirtolaisuutta)
  6. Sortovuodet, asevelvollisuus Venäjän armeijassa, kutsuntalakot (ei järin suuri ryhmä)
  7. Perhesuhteet, riidat, uskonto, politiikka, kapina
  8. Poliisin pakoilu
  9. Seikkailunhalu
  10. Kaverien lähtö, porukan imu

 

Veto

Suuret teräsalukset (niittaustekniikka) ja rautatiet mahdollistivat massamittaisen siirtolaisuuden (kohtuuhintaiset biljetit)                                               = liikkuminen nopeutui ja halpeni

Yhdysvaltain teollistuminen, rakentaminen ja talouskasvu 1860à

USA:ssa vapaata viljelysmaata (Homestead Act 1862)

USA:ssa työtä mutta ei tekijöitä = kysyntä, värvärit, mahdollisuuksien maa

”Amerikankuume”

Suomalaisten töitä: Miehet fyysisesti raskaissa ammateissa; kaivoksissa, rakennuksilla ja metsissä, oma farmi.

Naiset; perheissä apulaisina, taloustöissä, palvelijoina

Palkat parempia > Suomessa (n. 5 x ); työaika lyhyempi; parempi ruoka, paremmat vaatteet, pystyi hankkimaan hyödykkeitä, elintasoa

”Amerikan kirjeet”

”Amerikan vapaus”, sai ryskää töissä ja vapaa-aikana à ”Amerikankuume”

Ilmiöitä:

Venäjä (tsaari) ei kieltänyt siirtolaisuutta; Suomi harvaanasuttu, sotilaspoliittisesti tsaari edisti taloutta ja väestönkasvua (vertaa esim. Ikaalisten kauppalan perustaminen 1858); värväys kiellettiin ja sanomalehtiä takavarikoitiin, 1880-luvulla alkoi tilastointi; siirtolaisuuslakeja ei kuitenkaan säädetty

Siirtolaiskomitea 1918; komiteamietintö 1924 – ei merkitystä siirtolaisuuden tyrehtymisen vuoksi =

Valtiovallan passiivinen rooli à jokainen sai itse päättää lähteäkö vai ei

Kunnat: muutto alensi väkilukua, lähtijät hedelmällisyysiässä olevia miehiä ja naisia, joten syntyvyyskin väheni.  Liikaväestö; ei työvoimapulaa.  Huoli; jäävätkö kotiinjääneet kunnan holhoteiksi – harvemmin. 

Siirtolaisuuskomitea 1918: 45 % perheellisistä siirtolaisista huolehti tyydyttävästi kotimaahan jääneestä perheestään ja 40 % jätti oman onnensa nojaan.

Arvostelua että siirtolaiset tuhlaavat Suomessa ansaitun omaisuuden ja perinnön matkaan ja elämään vieraalla maalla; Enemmistö siirtolaista toi Suomeen enemmän rahaa kuin vei täältä.                                   

  1. Joka kolmas lainasi matkarahat ja maksoi korkoineen takaisin
  2. Jo lähtiessä varakkaat tallensivat omaisuutensa Suomen pankkeihin
  3. Perintöjä tuli Amerikasta enemmän kuin Suomesta Amerikkaan
  4. Suuri osa lähtijöistä muisti Amerikanpaketeilla kotiväkeä (rahaa, tavaraa, erikoistuotteita) Vuonna 1946 joka 3:s pohjalainen sai ”Amerikanpaketin”; Ikaalisissa ehkä joka kymmenes?? VH
  5. Palaajilla oli yleensä enemmän rahaa tullessaan kuin mennessään
  6. WW II:n aikana amerikan- ja kanadansuomalaiset lähettivät Suomeen huomattavan varainsiirron/avun
  7. Aulis Hautamäki (1981) arvioi: ennen WW I jokainen siirtolainen läheti vuosittain suomeen suunnilleen saman määrän rahaa kuin mitä työmies ansaitsi Suomessa vuoden aikana (?? VH)
  8. ”Raukat vain menköhöt merten taa…” Isänmaanpetturit..
  9. ”Amerikanlesket” – siveettömiä vai sankareita?

10.  Ammatti: palaajilla ei yleensä käyttökelpoista ammattia Suomen oloihin (kaivokset, kerrostalorakentajat, etc)

11.  Järjestötoiminta: osuustoiminta, Suomi-seurat, poliittiset ja ay-järjestöt                                   (”siirtolaisuus syväjäädytti kapinan rajalinjat”, VH)

12.  Perheiden hajoamisia, mielenterveysongelmia, juopottelua (”Pääsy kielletty koirilta, intiaaneilta ja finneilta”); Reino Keron kertoo että esim. Kanadassa suomalaiset tekivät suhteellisesti enemmän itsemurhia kuin muut kansallisuudet

Lähde: Mari Niemi: Nälkä vai vapaudenkaipuu?

 

OMIA HAVAINTOJA (VH):

Suomalaisten yhteishenki hyvä ja talkoohenki suuri, samoin keskinäiset vihat ja kiistat.

Keväällä tuli tv:stä 1950-luvulla koottu ”kamera kiertää suomalaisalueilla” = loistava, kiinnostava ja innostava kuvaus amerikansuomalaisten elämästä ja yhteisistä riennoista eri puolilla mannerta; siistejä lapsia, hyvin hoidettuja koteja, talkoita, juhlia, kulttuuria, työtä ja tavoitteita

Olen myös kuullut amerikankävijöiden kertomuksia romahtaneista unelmista ja rähjääntyneistä elämistä, samoin poliittisista taisteluista, murhistakin

 

 

Reino Kero kiersi 1966 Pohjois-Satakunnassa, Karvia, Parkano, Ikaalinen, haastattelemassa 1900-luvun alussa siirtolaisina Pohjois-Amerikkaan lähteneitä siirtolaisia jotka olivat palanneet kotikonnuilleen;

Siirtolaisiksi lähteneistä suuri enemmistö oli ”köyhää kansaa”, itsellisiä, mäkitupalaisia, torppareiden lapsia, talollisten lapsia sekä kaupungeissa työväkeä

Siirtolaisiksi lähteneistä 2/3 oli miehiä ja kolmannes naisia

Suuri enemmistö oli parhaassa työiässä olevia eli 16-24 vuoden ikäisiä

Pieni osa oli perhesiirtolaisia eli koko perhe mukanaan

Naimisissa olleiden muutto vähäistä

Koulutustaso vaatimaton.  1900-luvun alussa lähteneistä vain pieni osa oli käynyt kansakoulun; monien Itä- ja Etelä-Euroopan maiden siirtolaisiin verrattuna suomalaiset olivat kuitenkin suorastaan ”oppineita”; liki kaikki osasivat lukea ja kirjoittaa

Ammattitaito rajoittui yleensä maa- ja metsätaloustöihin

Lähtömotiiveita: hakemaan töitä, ansaitsemaan, kotitalon velkojen maksaminen tai oman talon osto

Honkajoella silloinen pappi kirjoitti papinkirjaan: ”häijyä akkaa pakoon”

Normaalitilanne työnhaussa: Amerikasta löytyi joku sukulainen, ystävä tai tuttu, joka auttoi ensimmäisen työpaikan hankkimisessa

Millaisia töitä;

kaivosteollisuus, metsätyöt, rautatienrakennus, tehdastyöt, maatilojen työt, rakennukset, metsäteollisuus, merenkulku ja kalastus; naisille tekstiiliteollisuus, piiat

Montanan Butte, kaivosalue (kuparikaivoksia), kaivospölyä, ”kaivosmiehen keuhkotauti”

Pahin onnettomuus, jossa suomalaisia oli mukana, tapahtui Wyomingin Hannassa 1903.  Onnettomuudessa menehtyi 169 kaivosmiestä, joista 93 oli suomalaisia.  (Ei tietoa, oliko Ikaalisista, VH)

Siirtolaisia menehtyi myös laivamatkoilla:

Titanic 15.4.1912;  suomalaisia menehtyi 63 (1 Ikaalisista; Kalle Mäkinen) (Yht. kuoli 1.517)

Empress of Irelandin törmäys 29.5.1914  St Lawrence –joella Kanadassa norjalaiseen hiililaivaan; suomalaisia menehtyi 70 (ei Ikaalisista) (Yht. kuoli 1.012 henk.)

 

 

POHJOIS-AMERIKAN SIIRTOLAISUUDEN ALKU

(by Mari Nurmi: ”Nälkä vai vapaudenkaipuu?”, netti)

–          Ensimmäiset suomalaiset yhdessä ruotsalaisten kanssa jo 1600-luvulla

–          Delaware-joelle 1638 (oliko jo suomalaisia?)

–          1640 jokunen suomalainen

–          ”Uuden Ruotsin” siirtokunta; n. 500-600 suomalaista

–          Suomalaiset lähinnä Ruotsista (suomalaimetsistä), mutta myös Etelä-Pohjanmaalta; Vaasa + Korsholma

–          Tyrehtyi 1660-luvulla; Hollanti otti ”Uuden Ruotsin” haltuunsa

–           

–          1700-luvulla: lähinnä vain suomalaisia merimiehiä

–           

–          1800-luvun alussa: satoja suomalaisia Alaskaan

–          Suomalaisia muutti Alaskaan pääasiassa 1830–1850-luvuilla, mutta kirkonkirjoista selviää, että jo 1820-luvun alkuvuosina Sitkassa on asunut muutamia suomalaisia merimiehiä.  Alaskan kuvernöörinä toimi kaksi suomalaista: Arvid Adolf Etholén vuosina 1840–1845 ja Johan Hampus Furuhjelm vuosina 1859–1864. (WIKI)

–          Merimiehiä eri rannikoille 1850-1890

–          Reino Keron mukaan Kalifornian kultakuumeessa 1840-luvun lopulla mukana jo ehkä satoja suomalaisia

SUURI MUUTTO

–          1860-luvulta alkaen P-Amerikassa lännen valloitus, teollistuminen, talouskasvu: työvoimapula

–          Muutto käynnistyi Pohjois-Norjasta (kveenit) sikäläiset suomalaiset liittyivät Norjan siirtolaisvirtaan

–          Etelä-Pohjanmaan siirtolaisuus alkoi 1867: Vaasasta lähti 1 teollisuustyöläinen

–          Varsinainen aalto E-Pmaalta alkoi 1881-1884; noin 500-600 henkilöä/vuosi

–          1893 E-Pohjanmaalta lähti 4.000 ihmistä

–          Vuosi 1902 huippu: Vaasan lääninhallitus myönsi 7.310 passia

–          Amerikan siirtolaisuus = Pohjalainen ilmiö.  Ikaalinen kuului pohjalaisen ytimen I-kehälle.  Ikaalinen oli eteläisin suuren muuton pitäjä (ks. kartta; eteläinen naapurimme Hämeenkyrö oli jo varsin vähäisen siirtolaisuuden pitäjä)

–          Siirtolaisuus pysyi korkeana WW I:aan (1914) saakka

–          Maailmansota tyrehdytti siirtolaisuuden,         kapina 1918 jatkoi sitä;                                        1920-luvun alussa siirtolaisuus elpyi jälleen;       1923 jo 3.365 siirtolaista (E-P:lta).

–          Talouslama 1929 (Wall Street) lamasi; 1930-luvulla E-P:lta enää keskimäärin 163 siirtolaista/v. 

–          1930-luvulla Etelä-Pohjanmaalta enää 5.516 suomalaista lähti P-Amerikkaan

 

SUOMEN LUKUJA;

Passi- ja matkustajaluettelot (Siirt.Instituutti.);                  Suomesta lähti 1870-1930 Pohjois-Amerikkaan n. 400.000 siirtolaista, joista                                         USA:an    320.000 ja                                                   Kanadaan 80.000

Montako eri henkilöä?

Osa lähtijöistä kertaantuu luetteloissa; palasi kotiin tai ”sellui” Atlantin yli erinäisiä kertoja

Reino Kero: Suomesta P-Amerikkaan 350.000 – 380.000

1870-1914 siirtolaisista 52 % Vaasan läänin alueelta

1920-luvullakin n. 40 % Vaasan läänistä

1866-1930 Etelä-Pohjanmaalta lähti noin 120.000 (1/3 kaikista)

Koko Euroopasta 1870-1914: noin 40 miljoonaa

 

 

IKAALINEN:

Pastori Einar Sourander/Ikaalisten srk 1947; 1272 henkilöä

Reino Kero 2011; 2134 henkilöä                                (Kero: ”Mainareita, farmareita ja piikoja” netissä) http://www.skr.fi/default.asp?docId=18409

 

Reino Kero (emt);

ennen WW I lähti:

IKAALINEN; 2.134  (+ 1920-luvun muutto; ca 2.300)

PARKANO; 1.618

KARVIA; 947 (1920-luku huomioiden: yli 1.000, RK)

MERIKARVIA; 1.842

 

VH:n huomioita:

Papinkirjojen tiedot eivät täydellisiä, ei tarkempaa tietoa miten pastori Sourander lähtijät laski, mutta hänellä ilmeisesti ei kertautumia.

Reino Keron tiedot perustuvat maastamuuttoasiakirjojen tietoihin, niissä mitä ilmeisemmin normaalikertautuma (sama henkilö seilasi Atlantia 2x, 3x ja vielä useamminkin..)

Ikaalisten kokonaissiirtolaisuus asettunee n. 1500-1800.

 

 

Suomalaisten perustamat ihanneyhteisöt

UUSI JERUSALEM, Sierra Leone (1792-1792)

uskonnollinen, Valistusfilosofia

AMURINMAAN YHTIÖ, Strelok, Venäjä (1868-1872)

sosialistinen (50 asukasta)

CHILLAGOA, Queensland, Australia (1900-1900)

sosialistinen (80 asuk.)

SOINTULA, Brittiläinen Kolumbia, Kanada (1901-1905)

sosialistinen (1000 asuk.)

SAMMON TAKOJAT, Brittiläinen Kolumbia Kanada (1905-1912)

sosialistinen, teosofinen (50 asuk.)

RED DEER -suunnitelma, Alberta, Kanada (1899-1899)

nationalistinen

ITABO, Kuuba (1904-1908)

nationalistinen, sosialistinen (50 asuk.)

PONNISTUS, Kuuba (1906-1909)

sosialistinen (50 asuk.)

REDWOOD VALLEY, Kalifornia, USA (1912-1932)

sosialistinen, osuustoiminta (120 asuk.)

GEORGIAN OSUUSFARMI, Georgia, USA (1921-1966)

sosialistinen (150 asuk.)

KARJALA-KUUME, Neuvosto-Karjala (1920-30 -luku)

sosialistinen (6000-8000 asuk.)

Kommuuni Kylväjä perustettiin vuonna 1922 Rostovin lähelle Valko-Venäjälle.

 Itä-Karjalassa sijaitsivat muun muassa kolhoosi Säde Aunuksessa, Hiilisuo Petroskoin lähellä ja Vonganperä Uhtualla.

PARADISO-suunnitelma, Riviera, Ranska (1925-1927)

vegetaristinen

PENEDO, Rio de Janeiro, Brasilia (1929-1940 -luku)

vegetaristinen, uskonnollinen (150 asuk.)

VILJAVAKKA, Dominikaaninen tasavalta (1930-1944)

vegetaristinen (140 asuk.)

COLONIA FINLANDESA, Misiones, Argentiina (1906-1940 -luku)

nationalistinen (500 asuk.)

COLONIA VILLA ALBORADO, Paraguay (1920-1940 -luku)

vegetaristinen (60 asuk.)

JAD HASHMONA, Israel (1971->)

uskonnollinen (100 asuk.))

EMMAUS JOKIOINEN, Suomi (1977->)

ympäristöliike (20 asuk.)

Lähde:
Teuvo Peltoniemi: Kohti parempaa maailmaa, Keuruu 1985  Vuosijuhlaesitelmä 2011(Satakunnan Kulttuurirahasto)

Reino Kero: Mainareita, farmareita ja piikoja

45 vuotta sitten kiertelin täällä Pohjois-Satakunnassa, Karviassa, Parkanossa, Ikaalisissa haastattelemassa sellaisia täällä asuneita, jotka olivat 1900-luvun alussa olleet siirtolaisena Pohjois-Amerikassa. Tapoihin kuului siihen aikaan – ehkä vieläkin – että vieraalle tarjottiin kahvia, parasta mitä talosta löytyi. Näin täällä Karviassakin, mutta täällä minua odotti myös iloinen yllätys. Täällä oli talo, jossa minulle ei tarjottu kahvia – vaan tarjottiin pontikkaa. Täällä minua odotti myös pettymys – palaan siihen puheeni lopussa.

Aluksi muutama sana Suomen ja tämän alueen siirtolaisuudesta.

Suomesta lähti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan noin 350 000 siirtolaista. Euroopasta lähti tänä aikana noin 40 miljoonaa siirtolaista.

Noin puolet suomalaisista siirtolaisista tuli Vaasan läänin alueelta. Huomattavan suuria siirtolaismääriä lähti myös Turun ja Porin läänin pohjoisosasta eli Pohjois-Satakunnasta sekä eräistä Oulun läänin osista. Täältä Karviasta lähti ennen ensimmäistä maailmansotaa 947 siirtolaista, Parkanosta 1618, Ikaalisista 2134, Merikarvialta 1842. Kokemäenjoen varren kunnista määrät olivat paljon vaatimattomampia.

1920-luvulla siirtolaisuus oli jo huomattavasti laimeampaa, mutta toki lähtijöitä oli niin, että täältä Karviastakin lähtijöitä kaiken kaikkiaan oli yli 1 000.

Löysin täällä Karviassa liikkuessani yhdeksän siirtolaisena ollutta, ja Pohjois-Amerikkaa kiertäessäni löysin 10 Karviasta tullutta siirtolaista. Jos olisin halunnut, olisi haastateltavia löytynyt niin täältä Karviasta kuin Pohjois-Amerikastakin enemmänkin. – Parkanossa, Ikaalisissa, Merikarvialla ja Siikaisissa haastateltavia löytyi myös kymmenittäin.

xx

 

 

SIPERIAAN, joskus jopa ”vapaaehtoisesti”;

http://www.genealogia.fi/emi/siperia/siperiap.htm

Karkotetut suomalaiset Siperiassa autonomian aikana

Luettelo Siperiaan karkotetuista rikollisista ja irtolaisista autonomian aikana perustuu fil. tri Alpo Juntusen väitöskirjan tutkimuskortistoon.

Käytetyt lyhenteet: AD = anomusdiaari; Da = päätöstaltio; EE = senaatin kirkollisasiaintoimituskunta; KKK = kenraalikuvernöörin kanslia; Mvs = ministerivaltiosihteeri; VSV = valtiosihteerinvirasto.

Fyhr Malakias. Ikä: 43 Ikaalinen
Sen. oik.os. 1874 Da 95; Tuomittu 3 vuodeksi H:linnan kuritushuon. taposta ja irt..; VSV 1874/174 (1382, 711); Tehnyt anomuksen päästä siirtolaiseksi Sip. ja sen. suostui, H:ki 27.6.1874; Mvs esitti asian keisarille, joka hyväksyi sen 19/31.10.1874.

 —

Pekka Marianpoika Ikaalinen
Tuomittu varkauksista elink. Viaporiin; VSV 1848/188 (361); Sen. oik.os. 1848; Anonut päästä Sip. ja kenr.k. suostui; Mvs ilmoitti keis. hyväk. 17/29.5.1848.

XX

 

Edellisiin tapauksiin liittyvä katsaus  Kokemäen näkökulmasta;

http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2011/04/murhaajia-metsastamaan.html

perjantai, 8. huhtikuuta 2011

Murhaajia metsästämään

Keväällä 2009 kirjoitin tänne otsikolla Tavallinen murha vuodelta 1826 Harjavallassa tapahtuneesta ”Kihlakunnan Tuomarin ja Lautamiehen Matthias Thoomaanpojan Kraapon” väkivaltaisesta kuolemasta. Hakiessani listauksesta Karkotetut suomalaiset Siperiassa autonomian aikana ihmisiä otsikon ”Kokemäeltä Siperiaan” alle, löysin nämä:

Lindelöf Matts. Ikä: 26 Kokemäki, Paistila
Entinen merimies; Osallistunut ryöstöön Tyrväällä rusthollari Jaakko Puuskan talossa 16.8.1826, Ikaalisissa talollisen Antti Kuusiluoman talossa, Kyrössä Frigårdin rusthollissa 6.8.1826 sekä tuomari Matts Kraapun ryöstömurhaan Kokemäellä 14.10.1826 ja varapastori J. Pahlmanin ryöstöön; Kaikkiaan tiedetään Lindelöfin syyllistyneen 15 eri rikokseen; Tuomittu keis. päät. 40 paria raippoja, kirkkorang. ja loppuiäksi Sip. kaiv. 17.2.1831; Anoi armoa, mutta anomus hylättiin 21.12.1831; Hovioikeuden tuomio 12.12.1829; 1831/68/77.

Rosendahl Samuel Kokemäki, Paistila. Ikä: 29
Renki; Osallistunut ryöstöön Tyrväällä rusthollari Jaakko Puuskan talossa 16.8.1826; Osallistunut ryöstöön Kyrössä Frigårdin rusthollissa 6.8.1826; Osallistunut herastuomari M. Kraapun ryöstömurhaan Kokemäellä 14.10.1826; Osallistunut varapastori J. Pahlmanin ryöstöön; Kaikkiaan tiedetään Rosendahlin syyllistyneen 12 eri rikokseen; Hovioikeus tuomitsi kuolemaan 12.12.1829; Tuomittu keis. päät. 40 paria raippoja, kirkkorang. ja loppuiäksi Sip. kaiv. 17.2.1831; 1831/68/77.

Österholmin tutkimisen jäljiltä muistan kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta en ole saanut aikaiseksi Senaatin Oikeusosaston diaarien hakemistojen tilaamista oikeilta vuosilta Kansallisarkistossa käydessä. Mutta jos Muhammed ei mene vuoren luo, niin vuori lähtee liikkeelle. Kyseiset hakemistot löytyvät nyt Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa. (Huom! joukossa muitakin kuin rikosasioita)

Eli selaamaan vuosien 1826-1831 hakemistoja: Matts Lindelöf löytyy vuoden 1830 hakemistosta, ”tilltald för dråp” kuullostaa siltä, että kyse lienee oikeasta henkilöstä. Samuelilla sama numero ja paperit aikaisemman kokemuksen perusteella yhdessä nipussa Mattsin kanssa. Seuraavana vuonna Matts löytyy myös, todennäköisesti anomassa Siperiaan pääsyä.

Ja tämän jälkeen Kansallisarkistoon. Runsas vuosi sitten SOO aktin tilaus oli melkein rutiinia ja nyt se on melkein unohtunut.

Ai niin, molemmat samasta kylästä, pianhan sitä rippikirjan sivut selaa… Matts osoittautuu Kokemäen omaksi pojaksi syntynyt 20.9.1799 etuniminään täydellisemmin Johan Matts? Samuelia ei rippikirjasta löydy, joten tarkistetaan sitten Lindelöfin vanhemmat. Hiskin mukaan ei ole 20.9. syntynyt Johania eikä Mattsia. Edellisessä rippikirjassa ammattina sotilas ja sukunimenä Lindholm. Sitä ennen renkinä yhdessä ja toisessa talossa. Tätä ennen torpparin poika ja aavistukseni osoittuu todeksi, Johan on etunimi ja Matts patronyymi. Perhe edellisessä rippikirjassa ja sitä edellisessä. Sekä Johan/Mattsin syntymän aikaisessa. Vanhempien nimillä ja paikannimellä oikea kaste on Hiskissä päivämäärällä 23.9.1799 ja siltä se näyttää alkuperäisessä luettelossakin.

xx

 

 

 

IKAALISISTA -> AMERIKKAAN ->> VENÄJÄLLE;

Alalankoski Vilho Eemelinpoika, s. 1905 Kihniö.  Kanadasta Venäjälle 1932, asui Karjala Kalevalan piiri Uhtua, kirvesmies.  Vangittu 27.3.1938, tuomittu 21.9.1938 vakoilusta ja vastavallankumouksellisesta toiminnasta syytettynä kuolemaan, ammuttu 1.10.1938 Vienan Kemissä.  Rehabilitoitu 16.12.1958.  Tuomitsemisasiakirjat Petroskoissa.

XX

Finberg Väinö Kaarlenpoika, s. 1892 Ikaalinen, Kelminselkä.  USA:sta, Superior, Wisconsin, 5.5.1932 Karjalaan, perheen muuttoporukkaan kuuluivat Helvi, Anni ja Väinö.  Kirja-kustantamon toimitusjohtaja, Petroskoi.  Vangittu 23.12.1937, tuomittu 26.1.1938 ammuttavaksi.    Niskalaukaus 10.2.1938.  Rehabilitoitu 29.8.1957.  Väinön syntymäpaikka on noin neljän kilometrin päässä kotoani, jossa tätä nyt kirjoitan.  Sanotaan, että Ikaalisissa on kolme kovaa: Kelmi, Kalma ja Kolkko.  Väinö oli siis Kelminselän rantamilta, Moskovassa 14.6.1938 nagantin vaikutuksia maistanut tohtori Edvard Gylling oli Kalmasta, eli sukunsa kotitilalta Kalmaalta kolmen kilometrin päästä kotoani.  Kolkko on viiden kilometrin päässä, mutta en ole vielä löytänyt sieltä ketään joka olisi teloitettu, ei ainakaan Karhumäessä.  (Väinöstä on löytynyt vielä seuraavat tiedot: ks. alempana erillinen esittely.)

XX

Halme Iivari Iisakinpoika, s. 11.3.1885 Ikaalinen Kilvakkala, USA:sta Venäjälle 1932, Karjala Äänisenrannan piiri Pääseväselkä metsätyömaan työläinen.  Vangittu 29.11.1937, tuomittu 7.1.1938 kuolemaan, ammuttu propagandasta ja salajärjestöön kuulumisesta syytettynä kuolemaan, ammuttu 20.1.1938 Sandarmoh, Karhumäki.  Rehabilitoitu 6.6.1989.

XX

Helander Väinö Heikinpoika, s. 11.4.1896 Kuru Suutila (Suutarila).  Kanadasta Venäjälle 1931.  Asui Karjala Kontupohja, Sunun rakennustrustilla kirvesmiehenä.  VKP(b):n jäsen, vangittu 27.7.1938, tuomittu vakoilusta ja vastavallankumouksellisesta toiminnasta syytettynä kuolemaan 5.10.1938, ammuttu 8.10.1938 Petroskoissa.  Rehabilitoitu 22.4.1989.

XX

Hill Viktor Juhonpoika, s. 29.3.1889 Kankaanpää Hapua.  Kanadasta Venäjälle 1931.  Asui Karjala Kalevalan piiri Uhtua, uunimuurari.  Vangittu 29.3.1938, tuomittu 21.9.1938 kapinallisuudesta, vakoilusta ja vastavallankumouksellisuudesta syytettynä ammuttavaksi,.  Kuollut asiakirjojen mukaan jo 17.7.1938.  Rehabilitoitu 13.4.1989.

XX

Kallio Arvid Valentininpoika, s. 1888 Ikaalinen, Karjalaan USA:sta 1932, Äänisenrannan piiri Vilga metsätyöläinen, vangittu 29.12.1937, tuomittu 26.1.1938 ammuttavaksi agitaatiosta, propagandasta ja rikolliseen järjestöön kuulumisesta syytettynä, ammuttu 11.2.1938 Karhumäki Sandarmohin teloituspaikka, jonne myös haudattu joukkohautaan, maine palautettu 11.6.1989.;

Ikaalisten seurakunnan tietojen mukaan (Hiski):     Ikaalisissa on 20.5.1885 vihitty avioliittoon Wähä-Röyhiön kylästä oleva torpan poika Isak Valentin Juhonpoika Kalliomäki sekä Tevaniemen kylästä oleva torpan tytär Elina Josefina Hakala; heille Ikaalisten pitäjän Wähä-Röyhiön kylän Yli-Nikkilän taloon kuuluvassa torpassa syntynyt lapsia:

Kustaa Walentin 8.3.1886,

Arvid Jalmar 21.8.1888,

Emma Aurora 13.2.1891,

Tyyne Josefiina 10.7.1893,

Lempi Maria 17.12.1895,

Signe Elvira 7.3.1898 ja

Saima Aleksandra –lapsi, syntyi tapaninpäivänä 26.12.1900 ja kuoli samana päivänä hätäkastettuna:

siis kaksi poika ja viisi tyttöä, ja toinen pojista ,Arvid Jalmar, teloitettiin Karhumäen Sandarmohissa 11.2.1938.  Siirtolaisinstituutin merkintöjen mukaan Arvid Kalliomäki lähti Amerikkaan 12.5.1909, Atlantin takana Kalliomäki lyheni iskevästi Kallioksi. 

XX

Koivumäki Eino Manassenpoika, s. 1901 Jämijärvi Tykköö, Karjalaan Kanadasta 1932, Äänisenrannan piiri Vilga työläinen, vangittu 30.12.1937, tuomittu 27.1.1938 ammuttavaksi agitaatiosta ja propagandasta syytettynä, ammuttu 11.2.1938 Karhumäki Sandarmoh, rehabilitoitu 5.6.1958.

XX

Koski Kalle Aapraminpoika, s. 18.9.1885 Kovelahti, Suomi (VaL?), USA:sta Venäjälle 1933.  Asui Karjala Petroskoin kolhoosikaaderien koululla puuseppänä, vangittu 7.8.1938, tuomittu vakoilusta syytettynä 27.12.1938.  Vapautettu 27.12.1938.  Tuomioasiakirjat Petroskoissa.

XX

Kujala Eino Iisakinpoika, s. 1904 Peräseinäjoki Kihniö.  Kanadasta Venäjälle 1933.  Asui Karjala Kalevalan piiri Kannussuon työläinen, VKP(b):n jäsen.  Vangittu 24.2.1938, tuomittu 12.4.1938 vakoilusta syytettynä kuolemaan, ammuttu 8.5.1938 Karhumäen lähellä Sandarmohin teloituslanssilla.  Rehabilitoitu 27.11.1959.  Tuomioasiakirjat Petroskoissa.

XX

Kukkonen Anna Vilhontytär, s. 1884 Tervo Sydänmaa [Jämijärvi?], paennut Venäjälle 1918, asui Petroskoi eläkeläinen, VKP(b):n jäsen, tuomittu 26.1.1938 ammuttavaksi vakoilusta syytettynä, ammuttu 11.2.1938 Karhumäki Sandarmohin teloituspaikka, jonne myös haudattu joukkohautaan.

XX

Käkelä Viljam Fridrihinpoika, s. 1904 Ikaalinen Tevaniemi.  Kanadasta 1931 Venäjälle.  VKP(b):n jäsen 1932-1935, Karjalassa vuoteen 1937, asui Komin tasavallassa vuoteen 1938, myöhemmin Sverdlovskin alue Nizhni Tagil metsätyökeskuksessa metsätyöläisenä.  Vangittu 22.6.1938, tuomittu 13.19.1938 vakoilusta syytettynä kymmeneksi vuodeksi työojennusleirille.  Vapautettu 20.5.1939.  Kuollut 6.3.1943 Tsheljabinskin NKVD:n (salainen poliisi) työleirillä.  Tuomioasiakirjat Tsheljabinsk-Jekaterineburg.

XX

Lumio Toivo Taavetti Davidinpoika, s. 27.1.1886 Kuru.  USA:sta Venäjälle 1932.  Tehnyt maastapoistumista koskevan palautusanomuksen, joka hylätty.  Asui Karjala Petroskoi Karjalan rakennustrustilla maalarina.  Vangittu 25.1.1938, tuomittu 23.3.1938 vastavallankumouksellisuudesta ja tihutöiden valmistelusta syytettynä kuolemaan, ammuttu 3.4.1938 Karhumäen Sandarmohissa.  Rehabilitoitu 2.6.1989.

XX

Lund Väinö Akselinpoika, s. 1899 (tai 1889) Kuru Hainari.  Kanadasta Venäjälle 1932.  Asui Karjala Petroskoi Karjalan rakennustrustin autokorjaamon sorvarina, vangittu 20.7.1938, tuomittu vastavallankumouksellisuudesta ja tihutöiden valmistelusta syytettynä kymmeneksi vuodeksi työojennusleirille.  Rehabilitoitu 7.1.1940.  Tuomioasiakirjat Petroskoissa.

XX

Mänty Eino Efroninpoika, s. 1906 Hämeenkyrö, loikannut Neuvosto-Venäjälle 1925, Kontupohjan paperikombinaatin työläinen, vangittu 22.11.1937, tuomittu 21.1.1938 ammuttavaksi propagandasta ja agitaatiosta syytettynä, rehabilitoitu 15.12.1988.  Niskalaukaus 10.2.1938.

XX

Niemi Väinö Valentininpoika, s. 23.2.1895 Karvia.  USA:sta 1931 Venäjälle.  Asui Karjala Petroskoi, Karjalan toimeenpanevan keskuskomitean autotallilla mekaanikkona. Vangittu 20.7.1938, tuomittu 4.10.1938 vakoilusta syytettynä kuolemaan, ammuttu 8.10.1938 Petroskoissa.  Rehabilitoitu 5.5.1956.

XX

Oja Aleksi Viktorinpoika, s. 1892 Hämeenkyrö Uskela.  USA:sta 1931 Venäjälle.  Asui Karjala Kontupohja, Leningradin rakennustrustilla viilarina.  Vangittu 8.2.1938, tuomittu 23.3.1938 kapinasta, agitaatiosta ja tihutöiden valmistelusta syytettynä kuolemaan, ammuttu 3.4.1938 Karhumäen Sandarmohissa.  Rehabilitoitu 6.7 1989.

XX

Rautanen Lauri Juhonpoika, s. 1887 Suoniemi Siuro.  USA:sta 1932 Venäjälle.  Asui Karjala Petroskoi, opettajakorkeakoulun seppä, vangittu 22.12.1937, tuomittu 26.1.1938 agitaatiosta syytettynä kymmeneksi vuodeksi Karagandan leirille Kazakstaniin.  Rehabilitoitu 25.12.1956.

XX

Saarenkanta Väinö Aristarkus Davidinpoika, s. 4.8.1893 Mouhijärvi Vesunti.  Kanadasta 1932 Venäjälle.  Asui Karjala Karhumäen piiri Paatene Tumba, seppä.  Vangittu 21.2.1938, tuomittu 22.9.1938 vallankaappausvalmisteluista ja neuvostoyhteiskunnan omaisuuden tärvelemisestä kuolemaan, ammuttu 2.10.1938 Petroskoissa.  Rehabilitoitu 19.12.1960.

XX

Saksa Eino (Enok?) Nestorinpoika, s. 1893 Kuru Itäjärvi.  Kanadasta 1931 (?) Venäjälle.  Asui Karjala Prääsän piiri Patojärvi, metsätyöläinen.  Vangittu 21.1.1938, tuomittu 13.2.1938 vastavallankumouksellisuudesta ja salatoimista kuolemaan, ammuttu 26.2.1938 Petroskoissa.  Rehabilitoitu 29.4.1989.

XX

Saksa Toivo Nestorinpoika, s. 1881 Kuru Itäjärvi.  Edellisen veli.  Kanadasta tiettävästi 1931 Venäjälle.  Asui Karjala Äänisenrannan piiri Matroosa, metsätyöläinen. Vangittu 23.1.1938, tuomittu 13.2.1938 vakoilusta syytettynä kuolemaan, ammuttu samana päivänä kuin veljensä Eino eli 26.2.1938 Petroskoissa.  Rehabilitoitu 19.7.1989.

XX

Salmi Kalle Rikhardinpoika, s. 1897 Kankaanpää.  Kanadasta 1932 Venäjälle.  Asui Karjala Karhumäen piiri Paatene, työläinen.  Tuomittu 12.1.1938 vakoilusta kuolemaan, ammuttu 21.1.1938 Karhumäen Sandarmohissa.  Rehabilitoitu 27.11.1989.

XX

Viiala Juho Kaarlenpoika, s. 1903 Viljakkala, Karjalaan Kanadasta 1932, Äänisenrannan piiri Vilga koneasema seppä, vangittu 30.12.1937, tuomittu 26.1.1938 ammuttavaksi vakoilusta syytettynä, rehabilitoitu 18.10.1958.  Niskalaukaus 10.2.1938.

XX

Ylinen Matti Verner Kustaanpoika, s. 1887 Jämijärvi [oik. syntynyt Ikaalisissa 16.1.1887, VH], Karjalaan Kanadasta 1933, Äänisenrannan piiri Lohijärvi Maasjärven metsätyömaa kirvesmies, vangittu 17.12.1937, tuomittu 24.1.1938 ammuttavaksi vakoilusta syytettynä.  Niskalaukaus 10.2.1938.  Siirtolaisinstituutin verkkotietojen mukaan Jämijärven mies Matias Ylinen, 42 v., lähti Hangosta Oberon-laivalla Southamptoniin 5.6.1929 ja Southamptonista edelleen Cunard Linen Ausonia-laivalla 14.6.1929 kohden Port Arthur, Ontario, Kanada.  Lähtöselvitykset tehty Tampereella.  Matkan hinta 5493 FIM.  –  Kanadan National Archiven maahanmuuttajarekisterin mukaan Matias Ylinen 42 v. saapui Ausonia-laivalla Quebeckin satamaan 22.6.1929.  –  Ikaalisten seurakunnan kastettujen kirja: torpan itsellinen Kustaa Viktor Matinpoika Ikaalisten Miettisten kylän Pakkasen talon Mäkelän torpasta ja vaimonsa Anna 39 v ovat saaneet 16.1.1887 poikalapsen, joka kasteessa 23.1.1887 sai nimen Matias Werner.

XX

Ylinen Paavo Konstantin Kaarlenpoika, s. 26.1.1892 Karvia.  USA:sta 1931 Karjalaan.  Asui Karjala Kontupohja, rakennuskonttorin kirvesmies.  VKP(b):n jäsen.  Vangittu 9.8.1938, tuomittu 17.3.1940.  Kuollut 27.6.1940 Komin tasavallassa.  Rehabilitoitu 17.3.1956.

XX

 

Ikaalisista lähtöisin olevan v. 1892 syntyneen Väinö Kaarlenpoika Finbergin henkilötietoja.

 

Ikaalisten kirkonkirjoissa:

Vuonna 1892 vain yksi Kaarle/Kalle –niminen mies sai Väinö –nimisen pojan: Torppari, itsellinen Kalle Mäkinen (Halmela), Kovelahden kylä, Juholan talo; vaimonsa Emma, 30 v.: synnytti pojan 22.8.1892, joka kastettiin Ikaalisissa 28.8.1892: Väinö Vilhelm.: HisKi, Ikaalinen, kastetut. Maahanmuuton yhteydessä mahdollisesti nimenmuuntuma: Mäkinen Suomesta>>Finberg.

 

[Ikaalisten kirkonkirjoissa:  Värjäri Karl Finnberg, ja vaimonsa Anna Hestholm, 29 v., Ikaalinen, kauppala: saivat 22.3.1878 pojan, August Olofin; lisäksi käräjäkirjurin poika, kauppalan voudi Wilhelm Finnberg, ja vaimonsa Eva Karolina Kaarlentytär, s. noin 1858, saivat kolme lasta: Toivo Wilhelm 13.10.1880, Hilda Karolina 16.9.1893 ja Wieno Saladin 9.12.1896.: HisKi.]

 

Siirtolaisuusinstituutin matkustajatiedot:

Finnberg Väinö, 21 v, [s. 1892], lähtenyt Hangosta 5.7.1913 Astraea-laivalla kohden USA, Ohio, Steubenville; jatkanut 12.7.1913 Englannista Anchor Linen Cameronia-laivalla; matkan hinta FI; 288.

Mahdollisesti vanhempansa olivat:

Karl Finnberg, 31 v. [s. noin 1871], lähtenyt Hangosta Polariksella 26.7.1902 kohden USA, Pennsylvania, Monessen. 

Karl Finnberg, s. 1871, naimisissa, luterilainen työmies, kotipaikka: Dragsfjärd, Turun lääni, saanut passin heinäkuussa 1902, passin kesto 5 vuotta, kohdemaa Amerikka, passin antaja Hangon Maistraatti.  Suomeen jäi vaimo ja 4 lasta.;

 

Maria Finnberg, 31 v [s. noin 1871], matkustanut Hangosta 20.7.1912 päämääränään USA, New York; kotipaikka Pori.

 

Muita havaintoja:

Wäinö Finnberg, Superior, Wisconsin, USA: lähettänyt 22.12.1922 tovereilleen joulutervehdyksen Työmies-lehden palstoilla; Christmas greeting in Työmies (Newspaper) 1912-Dec-22.:  Siirtolaisuusinstituutti; Yksityiskohtaiset tiedot (P-Amerikan suomalaiset).

 

Ellis Island, Passenger Search:

Finnberg Vaino, husband, 34 y, man, married; vaimonsa Tillie, 26 y, ja child Sadie, birth 10.12.1914 Superior, Wisconsin; matkustaneet Goethenburg-laivalla Ruotsista Atlantin yli; matkustuslupa myönnetty 29.7.1921; kotipaikka: 2122 W, 53th Street, Cleveland, Ohio, USA.  [Epäilemättä käyneet isäinsä mailla Suomessa, VH].

 

Ellis Island, Passenger Search:

FINNBERG, Weinö Finnberg, Donkymen [kansimies], [muutaman muun viipurilaismiehen kanssa], lähtenyt 25.7.1923 Viipurista [Viborg], ikä 27 v, pituus 5 jalkaa 9 tuumaa [175 cm], paino 172 paunaa [79 kg]; saapunut Sydney-laivalla New Yorkin satamaan 24.kesäkuuta 1924.: www.ellisisland.org.

 

Amerikan Osuuskuntien Liiton toimistosta (From The Co-Operative League of U.S.A.); Annual Report of the Audit Committee of The Co-Operative League.  Presented for the Year.  Ending Dec. 31, 1924:

Komitean jäsenet:

Vaino Finberg,

Olaif Nilsson,

Mary Ellicott Arnold.

”Osuuskuntien Liiton Johtokunnalle ja jäsenille:

Tilintarkastuskomitea on tutkinut Liiton viralliset tilit ja esittää lausuntonaan seuraavat neljä huomiota.

Ensinnäkin, olemme tutkineet ja luokitelleet eräitä yksityiskohtia koskien Liiton jäsenlistaa. 

Toiseksi olemme tehneet huomioita kuiteista ja hallinnosta ajanjaksolta 1.10.1923 – 1.10.1924, kuten ilmeni ”Osuuskunta” –lehden tammikuun numerosta ja edellyttäneet tiettyjä muutoksia tekemiemme huomautusten johdosta.

Kolmanneksi olemme tehneet havaintoja omaisuudesta, laitteista ja käteisvaroista 1. tammikuuta 1924; tässä on sovellettu tilintarkastuksen käsitettä ”nykyhetken arvo”.

Neljänneksi esitämme joitain suosituksia.” ;

Lähde: The Co-Operative League of U.S.A, Annual Report of the Audit Commitee of The Co-Operative League, Vol. XI, Dec. 31, 1924: CLUSA perustettiin vuonna 1916, The National Cooperative Businees Association tunnettiin paremmin Amerikan Osuuskuntien Liittona (The Cooperative League of America) vuoteen 1922 ja sen jälkeen nimellä The Co-Operative League of the USA (CLUSA) aina vuoteen 1985.  Se oli ensimmäinen kansallinen osuuskuntaorganisaatio.  Liitolla oli tässä lainatun tilintarkastuskertomuksen mukaan kaikkiaan 337 jäsenjärjestöä, jotka jakaantuivat kolmeen ryhmään: 1. Vähintään 1 $ per jäsen jäsenmaksua keskusjärjestölle maksaneet osuuskunnat, 116 yhteisöä. 2. Poistuneet (uinahtaneet) jäsenyhteisöt, 33 yhteisöä sekä 3. Ne järjestöt, joista ei ole kuultu sitten vuoden 1923 tai sitä ennen, tai jotka eivät koskaan ole suorittaneet säädettyä jäsenmaksua, 188 yhteisöä.: http://fax.libs.uca.edu/ sekä  www.ncba.coop/about_hist. (27.4.2007). [Käännös ja esittely: Veikko Huuska].

Samassa julkaisussa on Venäjällä vierailleen osuuskunta-aktivistin matkakertomus, jossa hän mm. kuvailee [1924]:

 

When one reaches the Finnish-Russian border at Rajajoki he knows that some thing has happened. Things become different. The people look differently. Things are done differently. The everlasting bundles and the odd trunks and bags of the few people crossing the border were strongly in evidence. More people seemed to be interested in getting out of Russia than in. The crude railroad station on the Russian frontier is in charge of young communist officials. I had a letter to the ”Commandant” of the station from the Russian Consul at Helsingfors. It is a good thing to have a letter from the right person to the right person in Russia. He was instructed by the letter to telephone to Leningrad (Petrograd) to Centrosoyus (the All-Russian Central Union of Co-operative Societies) to meet us at Leningrad. He was not able to get the connection so he sent a border interpreter on the train to Leningrad with us. That was mighty nice. And the young red guard who was assigned to this duty was a good companion. He spoke seven languages, and he said that the language he had the least occasion to use was English. When we arrived at Leningrad, he telephoned to Centrosoyus. The next morning early a representative of that organization called on us at our hotel to place himself at our service.  This gentleman was one of the secre taries of the northwestern division of Centrosoyus, a man of fine culture, charming personality, and education. He was a graduate of a Swiss University and had been a professor in Russian and Finnish universities before the Revolution. With the automobiles and carriages of Centrosoyus he went with us to visit the co-operative industries and such other things as we wished to see, always taking along the man who knew about the special thing we were visiting. Our experience both in Leningrad and Moscow was associated with the most considerate and delightful courtesy at the hands of the officials-of Centroysoyus. Business in Leningrad and Moscow is active. Most of the shops are open and display for sale every kind of attractive goods. There are three distinct types of distributive business: private profit-making merchants, stores run by the city government, and the co-operative stores—representing capitalism, socialism and co-opera

tion. The private shops are having a hard time. They are discriminated against in many ways. All buildings belong to the government and the private merchant has to pay much higher rent than either of the other two. Then he is taxed, and he pays more for the house where he lives, and for his children’s schooling, and for most everything he buys. –

There is everywhere a need also of efficiency in business administration. The Russians are idealists, artists, poets, philanthropists, but they are not efficiency engineers. When I saw a factory without broken windows, that looked clean and orderly, I could guess that it had a German technical engineer in charge, before I stepped in the door. The Russian standard of cleanliness and order is different from the standard in western lands. One of my most amazing discoveries in Russia was just this. I never could get used to it. A Russian would open the door and say, ”See how nice and clean and systematic and orderly this is!” And to my eyes at least it was not nice, it was not clean, and it was unsystematic and disorderly. At first I thought it was a joke. Then I discovered that the Russians meant it, and I realized that it was a much more serious matter. This is purely a question of relative values. The surgeon before the Listerian era looked at his hands and said, ”They are clean.” Now when he looks at the same hands he says, ”They are dirty.” The surgeon was just as good a man then as he is now. He has not changed; only the standard of what constitutes dirt has changed. We think Queen Elizabeth lived in filth; she thought it was clean and nice. It is hard for the westerner to under stand a system where hundreds of serving people sit by office doors to let you in and out; and just sit and sit; while cigarette stumps accumulate in the corners, and the windows are dirty, and the curtains torn, and the chairs broken. But I do not criticize this. How can I? I do not under stand it. What is disorder to some people is temperament to others. The dirt in Russia is not dirt at all; it would only be dirt if it were in Copenhagen, Amsterdam or Basel.

 

Karjalaan muutosta:

Karjalaan menijöiden katalogissa;

Finberg, Helvi, Anni & Vaino, Superior, Wi, USA, mennyt 5.5.1932 .:

Lähde: Finnish-American Emigrants to Soviet-Karelia in 1930s;

 

Aivan Väinö Finbergin [Mäkinen] syntymäpaikan välittömässä naapurissa, Ikaalisten Kilvakkalan kylässä 11.3.1885 syntynyt Iivari Iisakinpoika Halme, meni USA:an, sieltä 1932 Karjalaan, jossa eli metsätyömaan työläisenä Äänisenrannan piirin Pääseväselässä; vangittu 29.11.1937, tuomittu 7.1.1938, ammuttu 20.1.1938 Sandarmohin teloituspaikalla Karhumäessä. 

 

Iivarin ikätoveri oli Ikaalisten Kovelahdessa 18.9.1885 syntynyt Kalle Aapraminpoika Koski, joka myös meni USA:an, ja sieltä 1933 Karjalaan, jossa toimi Petroskoin kolhoosikaaderien koulun puuseppänä.  Koski vangittiin 7.8.1938, tuomittiin vakoilusta 27.12.1938, mutta vapautettiin tribunaalin päätöksellä samalla päivämäärällä 27.12.1938. 

 

Viljam Fridrihinpoika Käkelä syntyi 1904 Ikaalisten Tevaniemessä, meni Kanadaan, josta 1931 Karjalaan.  Oli VKP(b):n jäsen 1932-1935, jolloin puoluepuhdistuksissa erotettu kommunistipuolueen jäsenyydestä.  Karjalassa vuoteen 1937, jolloin Komin tasavaltaan, jossa vuoteen 1938, myöhemmin Sverdlovskin alue Nizhni Tagilin metsätyökeskuksen metsätyöläinen.  Vangittu 22.6.1938, tuomittu 13.10.1938 vakoilusta kymmeneksi vuodeksi pakkotyöhön.  Vapautettu 20.5.1939.  Kuollut rasituksiin 39-vuotiaana 6.3.1943 Tsheljabinskin NKVD:n työleirillä.  Kuolinpaikasta päätellen joutui siis viimeistään jatkosodan aikana uudelleen vangituksi. 

 

 

PERUKIRJA KALLE MÄKISEN JÄLKEEN;

Titanicin turmassa 15.4.1912 kuolleen KALLE MÄKISEN perukirja kirjoitettiin 26.6.1912.

Sen mukaan hän jätti jälkeensä omaisuutta:

Wiitalan palstatila arvoltaan 1500 mk.

Sekä irtainta arvoltaan (luettelo) 378 mk 25 penniä

Pesän velat, Waivaisten osa sekä kirjoitusmaksu ja Toimitus miesten palkkio erotettuna

jäi jäljelle 1796 mk 65 penniä.

 

Suomen Pankin Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan vuoden 1912 markat nykypäivän (2011) euroiksi muutettuina edellä mainitut summat ovat:

Wiitalan tila 1500 markkaa/1912  =  5054,33 €

Irtain   378,25 mk                             =  1274,80 €

YHTEENSÄ (velaton): 1796,65 mk = 6053,91 €

JOTTA  omaisuussumma suhteutuisi mielessämme hieman konkreettisemmin, verratkaamme kummankin ajankohdan suomalaisen keskituntiansion perusteella, miten monta tuntia miehen olisi pitänyt  tehdä työtä, jotta tuo summa saataisiin kokoon:

VUOSI 1912; 1796,64 mk jaettuna keskituntiansiolla joka oli 0,41 mk (41 penniä/h) = 4.382,o tuntia (yhtä kuin lähes kahden vuoden työtunnit (300 pv x noin 9 h = 2.700 tuntia/vuosi)

VUOSI 2011; 6.053,91 euroa jaettuna keskituntiansiolla joka oli 17,80 €/h = 340 tuntia (tasan 2 kuukauden työaika)

 

MITÄ TUTKIN KUN TUTKIN (POHJOIS-AMERIKAN) SIIRTOLAISUUTTA?

Jokainen päättää itse.                                                                   Mielenkiinnon, intressien, innon, ohjauksen, esimerkin ja           sattuman voimalla

KOHTEITA:

Oma perhe, perheenjäsenet

Oma suku, lähisuvut

Oma kotikylä, lähteneet + palanneet

Oma kotipitäjä, seutu, maakunta

Ammatti, ajanjakso, harrastus, sukupuoli tms.

Sota, sodat eri puolilla ja eri aikoina (Amerikan sisällissota, Meksikon sota, WW I, Espanjan sisällissota,   WW II, Korean sota, Vietnamin sota, Gulf 1991, Irak, nimihenkilöt

Nimihenkilöt, tuntemattomat (rivimies joka kiinnostaa) & tunnetut (Törni)

Merimiehet

Ym. ym.

 

 

MISTÄ TIETOA?

Omat perheenjäsenet, suku, tutut: samoin kuin sukututkimuksessakin

Kohdealueen väestö, ikätoverit, asiaan perehtyneet

Asiantuntijat, SIS, sukututkijat, eri yhteisöt, Genealogia, netti

Tutkijat; tutut ja tuntemattomat

Tapahtumat

 

Siirtolaisuusinstituutin sivustot; http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisrekisteri; Passit, matkustustiedot, viitetietokanta (ei täydellinen); muita hyödyllisiä ja kiinnostavia tietoja:

Esim. Titanicilla 15.4.1912 kuollut Kalle Mäkinen Ikaalisista; perukirjan etulehti nähtävissä netissä:

 http://www.migrationinstitute.fi/pdf/pres/Linnolahti_Titanic_13-4-2012.pdf   Kokonaisuudessaan perukirja sijaitsee Turun Maakunta-arkistossa Turussa.

 

New Yorkiin saapuneiden siirtolaisten maahantulo asiakirjat/             Ellis-Saaren arkistot netissä:

http://www.ellisisland.org/   Huomioitavaa; Suomalaiset nimet on tallennettu tiedostoon usein erikoisessa kirjoitusasussa; kannattaa hakea eri hakutekijöillä ja ennakkoluulottomasti ”vääriäkin ” nimiä koetellen. 

 

Kanadan Kansallisarkiston (NA = Library and Archive Canada) maahantuloarkistot netissä;  HAKUSIVU; http://www.collectionscanada.gc.ca/databases/immigration-1925/001012-100.01-e.php

Esimerkki: Kovelahdesta Juho Viitaniemi, 16 v., lähti Kanadaan, saapui 4.6.1927 Quebec, Kanada; oli sekalaisissa töissä; lähti kaverinsa Kallen kanssa 1937 Espanjan sisällissotaan Tasavaltalaisten puolelle; palasi 1938 Suomeen; joutui jatkosodassa sotavangiksi Neuvostoliittoon, palasi jouluksi 1944 Suomeen; lepää viimeisessä levossa Ikaalisten eteläisellä hautausmaalla.  Kanadaan menotiedot; Lähde; http://www.collectionscanada.gc.ca/databases/immigration-1925/001012-119.01-e.php?&sisn_id_nbr=538171&interval=20&&PHPSESSID=83mhsilhqscppnnouh8q8t54n4

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu