115. alkuaine "löydetty" – saksalais-ruotsalainen tiedemiesryhmä kunnostautui
Onkohan tämä Nobelin arvoinen saavutus?
Kansainvälinen
tutkijaryhmä Saksan Darmstadtissa on onnistunut todentamaan uuden superpainavan
keinotekoisen alkuaineen, joka on saanut järjestysluvun 115. http://www.gsi.de/en/
Ununpentium (lat. ununpentium) on epävirallinen alkuaine, jonka
kemiallinen merkki on Uup ja
järjestysluku 115. Venäläiset fyysikot loivat tämän alkuaineen Dubnassa 1.
helmikuuta 2004 ununtriumin
ohella, mutta kumpaakaan ei vielä ole vahvistettu. Ununpentium on vain IUPAC:n antama
väliaikainen nimi. Katso Wiki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ununpentium
Nyt on Lundin yliopisto vahvistanut omissa tutkimuksissaan
alkuaineen n:o 115 löytymisen. Onnistuneessa
laboratoriokokeissa pystyttiin uusintamaan saksalaisen GSI:n Darmstadtissa
varhemmin suorittama koe. Uusin alkuaine
on keinotekoinen, se ei siis esiinny sellaisenaan luonnossa, vaan on
valmistettu laboratoriossa. Itse asiassa
kyse on tavattoman pienestä massasta, muutamista atomeista.
Venäläisten ei tiedetä edelleenkään pystyneen kyseisen
alkuaineen vahvistettuun toteutukseen, joten aineen luomisen kunnia on menossa
Saksaan ja Ruotsiin. – Jokohan tällä irtoaa Nobel tai kaksi?
Tekniikka ja Talous
kirjoitti alkuaineesta 28.8.203:
T&T:n artikkeli perustui Ny Teknik –lehden hieman laajempaan artikkeliin. http://www.nyteknik.se/nyheter/innovation/forskning_utveckling/article3751531.ece
Amerikan Fyysikkojen Yhdistyksen sivuilla: Physical Review Letters –lehdessä. http://prl.aps.org/accepted/2207dY2bS631e84382e425232df55fb5da302c431
Saksalainen
http://www.gsi.de/en/ kertoi kotisivuillaan 29.8.2013;
An
international team of researchers presents fresh evidence that confirms the
existence of the superheavy chemical element 115. The experiment was conducted
at the GSI Helmholtz Center for Heavy Ion Research, an accelerator laboratory
located in Darmstadt, Germany. Under the lead of physicists from Lund
University, Sweden, the group, which included researchers from the Johannes
Gutenberg University Mainz (JGU) and the Helmholtz Institute Mainz (HIM), was
able to present a way to directly identify new superheavy elements. Elements
beyond atomic number 104 are referred to as superheavy elements. They are
produced at accelerator laboratories and generally decay after a short time.
Initial reports about the discovery of an element with atomic number 115 were
released from a research center in Russia in 2004. The then presented indirect
evidence for the new element, however, was insufficient for an official
discovery.
SciNews.com kertoi asiasta samaan
aikaan: http://www.sci-news.com/physics/science-ununpentium-element-115-01340.html
“First observed in 2003, the element 115 has yet to be named officially,
but it is temporarily called Ununpentium, or Uup. It is also known as eka-bismuth.
The name Ununpentium is derived from the digits 115, where ‘un-‘ represents Latin ‘unum‘ and ‘pent-‘ represents the Greek word for 5.
The scientists conducted their experiments at the GSI research facility
in Germany. Their findings confirm earlier measurements performed by physicists
at the Joint Institute for Nuclear Research in Dubna, Russia, and scientists at
the Lawrence Livermore National Laboratory in the United States.”
“This was a very successful experiment and is one of the most important
in the field in recent years”, said Prof Dirk Rudolph of Lund University, who
is a first author of a paper accepted for publication in the Physical Review Letters.
By
bombarding a thin film of americium-243 with calcium-48 ions, Prof Rudolph
and his colleagues were able to observe an X-ray ‘fingerprint’ of Ununpentium.
In
their experiments, they have also gained access to data that give them a deeper
insight into the structure and properties of super-heavy atomic nuclei.
Experts
at the International Union of Pure and Applied Chemistry will review the new
results to decide whether new experiments are necessary before the element 115
gets an official name.
Transuraanista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Transuraani
Myyttisiä ulottuvuuksia. http://fi.nazizombies.wikia.com/wiki/Alkuaine_115
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnostuneille vielä nämä linkit:
http://www.azom.com/article.aspx?ArticleID=9948
Lund University: http://www.lunduniversity.lu.se/o.o.i.s?id=24890&n…
GSI Darmstadt: https://www.gsi.de/en/start/forschung/forschung_be…
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä tuosta Nobelia jakamaan, kun ainetta tuskin voi käyttää yhtään mihinkään. Tieteellisenä saavituksena se oli pakko tehdä. Tulee mieleen Viron itsenäistymisen aikaan Tallinnassa kun yks hämärähemmo tuli kauppaamaan kaliforniumia. Grammakin maksaisi kuulemma miljoonia, nyt sais halvalla. Muistaakseni kaliforniumin puoliintumisaika on luokkaa millisekunnin osia. Puoliintumisen jälkeen se onkin sitten jotain muuta ainetta ;D
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on perspektiivistä: kun tiedämme miten kauan ja miten paljon järkeä vaati tuottaa mikromikrogramma 115:ta, voinemme olettaa, että se muodostaa etapin pitkällä marssilla tieteen valtatiellä – emmekä tiedä, mitkä ovat tulevat askeleet. Onneksi on näin. – Muutoin saattaisi kehitys topata.
Ilmoita asiaton viesti
Wiki kertoo: ”Transuraanisten alkuaineiden kaikki isotoopit ovat radioaktiivisia, koska niiden raskaat ytimet ovat epävakaita, ja transaktinoideilla, yliraskailla alkuaineilla, on erityisen lyhyt puoliintumisaika. Kuitenkin ytimien rakennetta koskevien teorioiden perusteella fyysikot ovat ennustaneet, että tietyillä tranaktinoideilla saattaa olla suhteellisen vakaita isotooppeja. Esimerkiksi alkuaineen 114 isotoopin 298 (ytimessä 114 protonia ja 184 neutronia) pitäisi olla erittäin vakaa ja muistuttaa lyijyä kemiallisilta ominaisuuksiltaan. Kuitenkin ne kolme alkuaineen 114 eri isotooppia, joita on valmistettu, sisältävät kaikki vähemmän kuin tarvittavat 184 neutronia.”
Oletuksena noi oudot aineet ovat pelkkää kuraa. Jo siksikin, ettei luonto ole niitä vieläkään keksinyt, se kun on vaan fiksumpi ;∂ Se on taas sitten hieman filosofinen kysymys, toimiiko ihminen pelkkänä luonnon osana näissä keksimishommissa ;D
Ilmoita asiaton viesti
Olet ehdottomasti oikeassa siinä, mitä sanot, mutta asiaa voidaan ehkä tarkastella myöskin toisista vinkkeleistä: esimerkiksi, miten rationaalista, ihan oikeasti, on Nobel-komitean päätöksenteko? Kirjallisuuden ystävänä ajattelen esim. kirjallisuuden nobeloitua – ja erityisesti yli vuosisadan ajalta myös niitä, joita ei ole nobeloitu. Ei ehkä järin yksiselitteisen rationaalia, niin vaikeaa kuin sellaisen suureen ja aineen kuin kirjallisuuden markkeeraaminen ja palkitseminen on. Mutta samaa voidaan varmasti sanoa niin fysiikan kuin lääketieteenkin alalta, ja … no miksei yhtä hyvin rauhanpalkinnon osalta.
Ilmoita asiaton viesti