Nobelia Aleksis Kiven päivänä – kuka sen saa?

Nobelia Aleksis Kiven päivänä

Aleksis Kiven, tuon suuren neron päivänä väreilee ilmassa
tankeana värjyntänä kirjallinen haisu eli litterääri atmos.  Eikä vähäisimpänä syynä tähän ole se, että
Ruotsin Akatemia jälleen kerran arpoo kirjallisuuden Nobelin laakerien ja
mitalin ja maineen ja kunnian sekä rahapalkinnon saajan.  Yhtäkaikki tämä kirjallis-esteettinen peli
toisaalta etoo, ja toisaalta viehättää. 
Mutta aamutuimiin muistin suurta Aleksia, taiteelliskurjalaisen elämän
elänyttä geniusta, jonka juurelle tänään tosiaan laskemme ajatuksissamme
luonnonkukkaisseppeleen – sekä vedin monien muiden tapaan Suomen siniristilipun
salkoon.

Mutta nyt kiireesti Akatemian porstuaisiin.  Siellähän jo dzurnalistit, nuo suuren yleisön
ahkerat palvelijat jo pörräävät kameroitaan viritellen ja hyppysiään
herkistellen.

Kuka tänään on Se valittu, parnasson kingi ja kirjallisten
myyntipöytien vyötetty?

Tottuneena jo siihen ruotsalaiseen
arroganttis-hienohelmaiseen tapaan noukkia joitain outoja marjoja maasta,
voimme päätellä että valittu on jostain jollain lailla kuumasta paikasta.  Onko se sitten Arabikevään alue, Algeria,
Libya tms ihan mikä tahansa, vai peräti Syyria, tuo suurten murheiden maa.  Silloinhan saisimme esteettisiin
parrasvaloihin komean miehen, oikean Adoniksen?  Tai olisiko se Fukushiman näännyttämän
Nipponin Murakoso tai joku vastaava,
myös juoksijatyyppi?  Onhan näitä.  On ollut Tsunami, mahtaisiko sen
vaikutusalueelta siis Intian valtameren altaan laitamilta löytyä jokin laakerin
arvoinen.

Mutta, mutta taitaapa olla paras pysyä mantereella,
nimittäin Euraasialaisella mantereella. 
Täällä monet kansat huokailevat erilaisten ikeiden alla: on Kreikkaa,
tuota kulttuurista aamunkotiamme, on Venäjää joka diktaattorinsa VVPutinin
hirmuvallan alla huokaa, on Lukashenkan sortamaa ja sysimää Valko-Venäjää eli
Belajarussaa.  Siellä sellainenkin
tuntematon kynäilijä kuin Svetlana Aleksijevits,
josta kukaan ei ole koskaan ennen kuullut saati lukenut mitään, on yhtäkkiä
kuin kani taikurin laatikosta pongahtanut veikkailujen kärkisijoille.  Siis todellisten asiantuntijoiden, jolla on
suora kuuloyhteys Akatemian suosiman tukholmalaisen ratvisemusliikkeen
kabinettitilaan.  http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Svetlana+Aleksijevitsh++kuvaa+neuvostoihmist%C3%A4/HS20000426SI1KU0343i

Aleksijevitsin palkitsemalla Nobel-komitea voisi jotenkin
”kuitata” myöskin Fukushiman tapauksen: kuuluuhan hänen tuotantoonsa ”Tshernobylistä
nousee rukous”.  Jonka muuten olen
lukenut: olisi hienoa saada nobelisti, jonka tuotantoa on jo ennalta lukenut,
monestihan se on jäänyt jälkikäteen tapahtuneeksi toimenpiteeksi.

http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/28.huhtikuu/svet1700.htm

Tieteellisesti voidaan sanoa, että suurin todennäköisyys
voittajaksi on sillä, joka on Euroopasta, mies ja rustannut romaaneita.  Toisaalta Akatemia on herättänyt
hellittämätöntä hupia löytämällä joitain todella tuntemattomia ja lukemattomia
runoilijoita, ekstraeksentris-kosmologiskeskeisluusereita.. korjaan
–lyyrikoita, sellaisia kuin.. no tilaa ja aikaa säästääkseni en nyt ryhdy
luetteloimaan.  Lapsuudestani muistan
sellaisen hauskan valinnan kuin Perse, se todella oli yksi hauskimmista, vaikka
en muista koskaan häntä sen jälkeenkään avanneeni. (vert. yllä).

Eli arvaukseni on kolmikärkiohjus:¨

joko ruotsalaiset akateemikot valitsevat valtavirran miehen,
eurooppalaisen miesromaanikirjailijan, tai sitten valinnan kohde on unknown
poet jostain kaukaa tahi sitten se on jokin poliittisgeografinen täsmäisku
jonnekin maailman kuumista fokuksista, joista kyllä löytyy taitavia
kirjailijoita, voisiko se vastoin oletuksia olla vaikka lievästi provokatorinen
Oz.

Valitettavasti tänään ei taida olla Sofi Oksasen aika.  Vielä. 
Mutta ”sun päivä koittaa” oi Sofi, itse asiassa veikkaan että saat
Nobelin kahdesti.

Miksei muuten ruotsalaiset ole keksineet laakeroida
postuumisti joitakin kiistattomia mestareita? 
Sellaisia kuin Tsehov, Tolstoi,
Dostojevski
ja … pitempi lista kiistattomia maestroja.  Kafka esimerkiksi, näissähän riittäisi
palkittavia pitkälle 2100-luvulle asti.

Saa vain nähdä, että tänäänkin äimistyneenä itseensä kohdistuneesta
huomiosta salamavaloissa häikäistyvä jokin mr tai mrs Tuntematon suuruus… mitenkähän hänen cv:nsä vertautuukaan noiden –
Nobelittomien – todellisten mestarien cv:hen?

http://www.helsinki.fi/aleksanteri/ajankohtaista/2006/20061129_seminaari.htm

PS.

Harva mysteeri on näin simppeli kuin tämä vuotuinen Nobel-hämäkkä.  Tämä ratkeaa aina ja vielä tietyllä
kellonlyömällä.  Tässä tapauksessa se on
tänään klo 14:oo Helsingin aikaa.

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu