Litiumin uuttaminen ja käyttäminen akuissa ei ole ihan niin puhdasta

Litiumin uuttaminen ja käyttäminen akuissa ei ole ihan niin puhdasta

*

Sähköautojen akkujen vaatimaa litiumia kaivetaan ja uutetaan tällaisessa maisemassa.  Maailman eräs suurimmista Litiumin tuottajista on Chile, jonka johtava tuotantoalue on täällä,   Salar de Atacaman alueella. NASA:n kuva kaivosalueesta;  https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Salar_de_Atacama,_Chile_-_NASA_Earth_Observatory.jpg

Obs. NASA on ottanut tämän satelliitti kuvan 21.03.2002.  Miltäkö siellä näyttää nyt, 17 vuotta myöhemmin?  Kuka löytää tuoreemman NASAn ottaman – tai kenenkä tahansa ottaman – kuvan, niin kiitos, jos laitat linkin tänne kommenttiosuuteen.

*

Eettisen Kaupan Puolesta/Anna Härri, 8.1.2019; https://eetti.fi/2019/01/08/sahkoautot-pelastavat-maailman-vai-pelastavatko/ 

”Sähköautobuumin ansiosta akut ovat yhä kuumempi puheenaihe. Kaikki haluavat päästä osingoille tulevasta akkukakusta, Suomi mukaan lukien. Akkujen tekeminen vaatii kuitenkin huimia määriä raaka-aineita, joiden kaivaminen ei ole ongelmatonta.

Yksi aikamme suurista trendeistä on liikenteen sähköistyminen. Sen avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja vähentää riippuvuuttamme fossiilista polttoaineista.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan sähköautojen määrä teillä saattaa kasvaa nykyisestä kolmesta miljoonasta jopa 220 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

Akkujen raaka-aineiden kysynnän on arveltu räjähtävän sähköautobuumin ansiosta. Litium-ion-akkuja käytetään sähköautojen lisäksi myös puhelimissa ja läppäreissä. Akkujen valmistamiseen tarvitaan monia metalleja ja mineraaleja. Yhtä sähköautoa varten tarvitaan muun muassa 12 kiloa kobolttia, 7 kiloa litiumia ja 36 kiloa nikkeliä.

Kasvavan kysynnän takia akut ovat tällä hetkellä kaikkien huulilla niin elinkeinoelämässä kuin politiikassakin. Ennen kuin akkukakkukesteissä vauhti menee liian kovaksi, on syytä tarkastella tuotantoa myös kriittisestä näkökulmasta.

Metalleja kaivetaan maasta lapsityövoimalla

Lähes 60 prosenttia koboltista tulee tällä hetkellä Kongon demokraattisesta tasavallasta. Kaivoksissa kaivetaan metalleja vaarallisissa oloissa ja lapsityövoiman hyväksikäyttö on yleistä. Koboltin kaivuu on myös yhdistetty korruptioon, aseellisiin ryhmiin ja verovälttelyyn.

Reilu puolet litiumtuotannosta tulee Etelä-Amerikasta, pääasiassa Argentiinasta ja Chilestä. Samaan aikaan kuin kaivosala tuo paikallisille työpaikkoja, litiumin tuotanto kuluttaa valtavia määriä vettä jo ennestään kuivilla alueilla. Lisäksi louhinta-alueilla asuvat alkuperäiskansat saattavat jäädä paitsi litiumin tuomista rikkauksista.

Akkuihin tulee myös grafiittia, josta kaksi kolmasosaa tulee Kiinasta, missä kaivuu on saastuttanut juomavesiä ja peittänyt kyliä tummaan tomuun.

*

Litiumin esiintyminen ja kaivokset

Suuren maailman tietoisuuteen litium on noussut sähköautoissa yleisesti käytettyjen litiumioniakkujen (li-ion) myötä. Li-ion-akun katodi valmistetaan litiumoksidista ja muista lisäaineista, joista tehdään ns. katoditahnaa. https://www.kriittisetmateriaalit.fi/litium/

Myös kännykkä-akuissa; Litium, tuo maaginen 10 grammaa, jota ilman et tule toimeen

Ilman litiumia kännykkä ei soi eikä sähköauto hurise. Suomalaiset istuvat Euroopan suurimman esiintymän päällä. 

Deutsche Bankin mukaan hopeanvalkoisen metallin tarve ainakin kolminkertaistuu kymmenen vuoden sisään. Tämäkin on tosin vain varovainen arvio, joka voi mennä pahasti pieleen. Litiumia tarvitaan nykyistä enemmän, koska sähköautot sekä tuuli- ja aurinkoenergian varastointi lisäävät litiumioni-akkujen (Li-ion) kysyntää.

Mutta: Paljonko litiumia tarvitaan sähköauton akkuun?  Vastaus: 50 – 60 kiloa! Hybridiauto pärjää 1 kg:n litiumilla.  Kännykkään litiumia menee 10 grammaa.

YLE, 25.5.2017: https://yle.fi/uutiset/3-9617107

Kukaan ei voi tietää, kuinka paljon sähköautoja tullaan myymään tai miten uusiutuvan energian varastointi akkuihin ottaa tuulta alleen. Perussähköauton akku tarvitsee litiumia viisi tuhatta kertaa enemmän kuin matkapuhelimen akku, joten metallin tarve tulee joka tapauksessa moninkertaistumaan nykyisestä.

– Kansainvälisissä konferensseissa puhutaan litiumin tarpeen tuplaantuvan tai triplaantuvan vuosittain, kertoo Oulun yliopiston soveltavan kemian professori Ulla Lassi.

*

Keski-Pohjanmaan litium-kaivos sai ympäristöluvan helmikuussa 2019

Kaivosyhtiö Keliber aikoo tuottaa noin kolme prosenttia maailman litiumista, kun yhtiön toiminta alueella alkaa. Litiumia tarvitaan muun muassa sähköautojen akkuihin.

https://www.satakunnankansa.fi/a/201469923  

Kummallisen hiljaa on ympäristöväki ollut tämän kaivoksen liepeillä?                         

https://www.keliber.fi/

*

Wiki kertoo:

”Vuonna 2009 litiummineraaleja louhittiin yhdeksässä suurimmassa tuottajamaassa yhteensä noin 18 000 tonnia ja suurin malmintuottaja oli Chile, jonka osuus tästä oli noin 10 600 tonnia. Muita suuria litiummalmeja tuottavia maita ovat Yhdysvallat, Australia, Kiina ja Argentiina.

Maailman jäljellä olevaksi litiumvarannon suuruudeksi on arvioitu noin 23 miljoonaa tonnia, josta Chilen osuus on noin 7,7 miljoonaa tonnia. Myös Boliviassa on suuret litiumvarannot, joiden arvioidaan olevan jopa puolet koko maailman varannoista, mutta ne ovat sopivan infrastruktuurin puutteen vuoksi suurelta osin hyödyntämättä. Suuria määriä litiummineraaleja, pääasiassa spodumeenia, on myös muun muassa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Pienempiä määriä litiummineraaleja on myös Euroopassa, muun muassa Portugalissa. Suomessa spodumeenia on löydetty Tammelasta ja lepidoliittia maan keskiosista. Suomessa litiumkaivospiirejä on Kokkolan Ullavassa ja Kaustisella Keliber-hankkeeseen liittyen. Tavoitteena on nousta Euroopan suurimmaksi litiumin tuottajaksi. Keliber-hankkeen suurin omistaja on norjalainen kaivosyhtiö Nordic Mining.”

*

Litium – siunaus vai kirous?

Chile's lithium – blessing or curse?

Salar de Atacama is rich in lithium, essential to electric cars and other low-carbon tech. But indigenous people are fighting its extraction, saying private interests are cashing in at the expense of their environment. – https://www.dw.com/cda/en/chiles-lithium-blessing-or-curse/a-43721539

*

Köyhä paikallinen väestö kantaa ympäristöongelmien taakan – muut vievät dollarit: https://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/?destination=%2fgraphics%2fbusiness%2fbatteries%2ftossed-aside-in-the-lithium-rush%2f%3f&utm_term=.dc66e195a1b7

*

Litiumin kysyntä, jota käytetään matkapuhelimissa, sähköajoneuvoissa ja muissa laitteissa käytettävissä akuissa, aiheutti viime vuonna 13%: n nousun maailmanlaajuisessa tuotannossa (go.nature.com/2guqzc8). Chilessä sijaitsevassa Salar de Atacamassa, joka on osa Etelä-Amerikan suurta korkeiden järvien ja suolahuoneiden ”litium kolmiona”, pumpataan matalasta pinta-alasta yli 1700 litraa litiumvesiä joka sekunti. Tämä intensiivinen toiminta yhdessä maailman kuivimmista alueista aiheuttaa vakavaa kitkaa vesioikeuksien välillä paikallisyhteisöjen ja kaivosyhtiöiden välillä ja aiheuttaa valtavan paineen hauraan ja huonosti ymmärrettävään ekosysteemiin.

Esimerkiksi alueen eristetyt kosteikkoalueet ovat runsaita lajeja, jotka ovat ainutlaatuisia alueelle. Nämä ovat elintärkeitä saaria muuttaville ja asukkaille tarkoitetuille linnuille, mukaan lukien uhanalainen Andien flamingo (Phoenicoparrus andinus). Haitallisia sinileviä, joita nämä linnut syövät yleensä, kerääntyvät litiumiuutolla saastuneeseen veteen, jolloin ihmisten terveys on vaarassa (T. C. Wanger Conserv. Lett. 4, 202–206; 2011).

Nature.com, 3.5.2018; https://www.nature.com/articles/d41586-018-05233-7

*

Litiumin maailmanlaajuinen kiima ruokkii ”vesisotaa” Chilen autiomaassa.  Litiumin uutossa käytetty vesi pilaa ympäristöä ja tuottaa terveyshaittoja paikallisille.

Reuters, 28.8.2018; https://www.reuters.com/article/us-chile-lithium-water/in-chilean-desert-global-thirst-for-lithium-is-fueling-a-water-war-idUSKCN1LE16T

*

Chile’s Atacama Desert may be the driest place on Earth.

Salar de Atacama on ehkäpä mailman kuivin paikka..

Ei ole yllättävää, että Salar de Atacama louhitaan nyt suolaa ja haihdutusastiat näkyvät suolapohjan keskellä – suorakulmaiset muodot, jotka ovat kirkkaita turkoosia ja valkoisia. Suolalevyllä on myös litiumtuotannon mahdollisuudet sen pohjavesipitoisista vedet.

NASA-maapallon observatorion kuva, jonka on laatinut Jesse Allen, käyttäen Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen Landsat-tietoja. Michon Scottin kuvateksti, joka perustuu Eric Livon ja Dan Knepperin kuvaukseen, US Geological Survey.

Maan observatorion tehtävänä on jakaa yleisölle NASA-tutkimuksen tuloksena syntyneitä ilmaston ja ympäristön kuvia, tarinoita ja löytöjä, mukaan lukien sen satelliittioperaatiot, kenttätutkimus ja ilmastomallit.
 
Päiväys 21. maaliskuuta 2002, 00:00
Lähde Salar de Atacama, Chile/NASA

*

0
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu