Väinö Linnan kuvaamien kansalaissodan tapahtumien todellisuustausta

Väinö Linnan kuvaamien kansalaissodan tapahtumien todellisuustausta

*

Tuli tuossa keskusteltua kavereiden kanssa Väinö Linnan romaanien todellisuuspohjasta. Muun muassa pohdiskeltiin sitä, miten tarkasti Linna kuvaa Urjalan punakaartin plutoonan hyökkäystä kohden Ikaalisten kauppalaa, ja miten Eino Rahjan lentokone ja hänen suorittamansa Suomen ensimmäinen ilmapommitus (19.3.1918) Ikaalisten kauppalaa vastaan noin niin kuin ajallisesti sopii yksiin Akseli Koskelan vetämien urjalaisten etenemismarssin ja taistelun kanssa. Eikähän se sovikaan, ja siinä yksi esimerkki siitä, miten kirjailija ottaa omaan taideteokseensa, laajaan gobeliiniinsa pätkän punaista sieltä ja kappaleen sinistä täältä jne., mutta luo omien näkyjensä ja taitojensa puitteissa kokonaistaideteoksen.

Mutta mielenkiintoinen aihe kaikkiaan, vietämmehän Väinö Linna 100 -viikkoja, jotka huipentuvat hänen syntymäpäivänään 20.12.2020.

*

Näissä tunnelmissa lainan katkelman Linnan omasta Pohjantähti-romaanin kypsyttelyvaihetta valottavasta artikkelistaan:

”Torppariongelma varsinaisena yhteiskunnallisena kysymyksenä ei kuitenkaan pohjaudu niinkään omaan taustaani.  Esimerkiksi kirjassa kuvattu Laurilan häätö perustuu Laukon torpparihäätöihin, ja mielikuvat torppari- ja maatyöläislakoista ovat lähtöisin oikeastaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen torpparialueella sattuneista tapahtumista.

Myös kansalaissotaa kuvaavien tapahtumien ainekset olen koonnut monilta eri tahoilta.  Urjalalaistakin ainesta on, mutta suhteellisen yleiseltä ja ulkokohtaiselta tasolta.

Ne, jotka noista asioista ovat perillä, tietävät että esimerkiksi niin punaisia kuin valkoisiakin vankeja säilytettiin kunnalliskodissa, ja että ampumisia tapahtui jossakin kunnansairaalan takana, mutta itse näytelmän henkilöt ovat minulle tuntemattomia, joitakin lukuun ottamatta joista olen kuullut, mutta kirjan henkilöiden esikuvia he eivät ole olleet.

Kirjassa kuvattu paronin surmaaminen liitetään kai usein asessori Furuhjelmin murhaan, mutta jos tuntee riittävästi tapahtumaa, niin tietää, ettei niillä ole oikeastaan mitään yhteistä. Tapahtumapaikaksi kuvittelin tosin Honkolan lähellä olevan sillan, mutta silta tapahtumapaikkana periytyy luullakseni pikemminkin Osaran kartanon isännän murhasta Kyröskoskella, sillä kirjaa kirjoittaessani asuin Hämeenkyrössä, ja myös sikäläisistä tapahtumista on kirjassa joitakin jälkiä.

Laurilan Elma on puhtaasti kuvitteellinen henkilö, mutta hänen kohtalonsa Hennalassa perustuu kyllä erään honkolaisen tytön kohtaloon jopa joidenkin repliikkien autenttisuutta myöten, mutta muilta osin Elman tarina on täysin keksittyä.

Kaiken kaikkiaan Pohjantähti on noiltakin osiltaan todellisuuden ja kuvitelmien seos, jonka todellisillakin aineksilla on vain osaksi urjalalainen lähtökohta.  Koska olin valmistautunut tuon teoksen kirjoittamiseen hyvin perusteellisesti, on aineistoakin kertynyt perin monista lähteistä, eikä enää oikein tiedä mikä virike on lähtöisin mistäkin.  Joskus käy jopa niinkin, että kun on tarpeeksi voimakkaasti eläytynyt johonkin mielikuvaan, ei ole enää itsekään täysin varma, mikä on alkuperäistä todellisuutta ja mikä sen muunnosta tai puhdasta mielikuvitusta.  Erikoisesti

Tuntematon sotilas pani joskus miettimää, kummassa sodassa minä oikeastaan olin ollut, jatkosodassako vai siinä josta kirjoitin.

Sama koskee jossakin määrin Pohjantähteä.  Kun olin sovittanut tapahtumat Urjalaan, niin joskus yhdisti pitäjän ja kirjan tapahtumat niin, että puolitiedottomasti kuvitteli kaiken todella tapahtuneen Urjalassa.

Edellä mainittu paljastaakin ehkä kaikkein merkittävimmän yhteyden Pohjantähden ja Urjalan välillä.  Vaikka kirjan henkilöt ja tapahtumat ovatkin kuvitteellisia ja vain joidenkin aineksien osalta urjalalaisperäisiä, niin kaikki, mitä kirjassa on, olisi todella voinut tapahtua Urjalassa ja viimeistä yksityiskohtaa myöten.

Kirjan ihmiset ja tapahtumat olisi semmoisinaan sopineet senaikaiseen urjalalaiseen ympäristöön ja olisivat luullakseni vielä edustava otos tuon ympäristön todellisesta olemuksesta.  Vaikka jokainen yksityiskohta olisi kuviteltu, on kokonaiskuva tosi niin pitkälle kuin se nyt yleensä voi kirjan puitteissa totuutta sisältää.  Uskon että kirjan sisältämän elämän hengitys ja ilme vastaavat senaikaista urjalalaista todellisuutta, ja siinä mielessä Pohjantähti ja Urjala ovat yhtä.

Vaikka suuri osa kirjan kattamasta ajanjaksosta sijoittuu minun kokemukseni ulkopuolelle, se on kuitenkin ollut ilmeeltään vielä niin läheistä sille todellisuudelle, jonka olen itse kokenut, että minun olisi helppo eläytyä edeltäneeseenkin aikaan oman kokemukseni varassa.

Muistan vielä öljylamppujen ajan sekä kärrynraiteet kapeilla mutkaisilla teillä.

Muistan myös pienikokoisella hevosella tietä myöten ajavan miehen, jolla oli yllään sarssivaatteet, koirannahkakintaat ja pohjistaan tervatut hipuliallukkaat.  Hän oli joku entinen torppari, joka oli ehkä matkalla kirkonkylään maksamaan lunastusvelkojaan.

Muistan myös koulun laulutunnit, joilla lauloimme paljon muun muassa Suomen maasta, joka silloin tuntui olevan jossakin muualla kuin Urjalassa.

Vasta paljon myöhemmin totesin, että Urjalahan vastat oikeata Suomea onkin.

*

Lähde: Väinö Linna: Urjalan ja kirjallisen tuotantoni suhteet. (1978), teoksessa Murroksia – esseitä, puheita ja kirjoituksia (1990).

*

Linna kansalaissodan kuvaajana

”Hän (Linna) antoi ymmärtää, että romaanin tausta nojaa väljästi Urjalan oloihin.  Hän korosti kuitenkin samalla voimakkaasti, että kirjailijan on pidettävä uskottavuutta ylimpänä silmämääränään.  Viimeksi mainittuun liittyen hän kertoi, että todellisuudessa räätäli Halmeen esikuva oli kansakoulunopettaja (Juho Rajavaara, vh; Suomen sotasurmat 1914-1922 : haku (narc.fi) ], joka sitten kapinan jälkiselvittelyissä teloitettiin.  Kun kuitenkin, Linna tähdensi, oli äärimmäisen harvinaista, että kansakoulunopettajat liittyivät punaisiin, hän teki asianomaisesta räätäli Halmeen.  Käsityöläinen sosialististen paikallisyhdistyksen johdossa oli taas jotakin peräti tyypillistä.  Räätäli sosialistijohtajana oli siis uskottavampi ja tyyppinä historiallisesti edustavampi kuin kansakoulunopettaja.

Linna kertoi myös muista vastaavista muutoksista.  Todellisuudessa punaiset pidättivät kapinan aikana viiden miehen ryhmän, joka yritti Urjalan kautta valkoiselle puolelle, eikä vain kahta niin kuin kirjassa kerrotaan.  Akseli Koskela tuomittiin kuolemaan näiden teloituksesta.  Punaiset surmasivat todellisuudessa kaikki viisi kiinnisaatua.  Linna tyytyi kahteen siitä syystä, että kirjailijan on helpompi piirtää edes jonkinmoinen luonnekuva kahdelle kuin viidelle henkilölle.”

Lähde:

Heikki Ylikangas: Väkivallasta sanan valtaan.  Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. 1999.

*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu