80 vuotta jatkosodasta – mikä ihmeen jatkosota?

Aina niin viisas Wikipedia ilmoittaa: Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kuin Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta.”

*

Huomenna, tiistaina 22.6.2021, tulee kuluneeksi 80 vuotta Barbarossa-projektin alkamisesta, Saksan kolmannen valtakunnan hyökkäyksestä itään.  Suomen selviytymistaistelu toisessa maailmansodassa kytkeytyy ajallisesti ja joltain osin myös ainakin ilmansuunnan puolesta Barbarossaan.

Kysymys kuuluu:

Milloin alkoi Suomen jatkosota,

hyökkäsikö Suomi ensimmäisenä, ja

oliko Suomi liitossa Saksan kanssa?

*

Vastaus

Ensinnäkin kysymys on väärä.  Väärin muotoiltu. Kaikki kolme osakysymystä.

Tosiasiassa oli toinen maailmansota, joka alkoi tiettävästi 1.9.1939, ellei päivämäärää 23.8.1939 hyväksytä, tai päästä sopuun jostain muusta ajankohdasta, kuten vaikkapa vuotta 1931 jolloin Japani valloitti Kiinalta Mantshurian*), tai vuotta 1936 jolloin Espanjan vallankumous käynnistyi ja sen sisäiseen sotaan sekaantuivat lukuisat suurvallat.

Toisen maailmansodan vaikutukset, loppulitviikit ja mentaaliset hermosäikeet jatkuvat yhä, jopa siinä määrin, että tuntuu väkivaltaiselta sanoa: Toinen maailmansota päättyi silloin ja silloin, kun ilmiselvästi se sätkii vielä ja vaikuttaa maailmassa.

Eli siis: Oli toinen maailmansota, jossa monet vallat ja valtiot tappelivat, välillä suuntaa, puolta ja kumppaneita vaihtaen.  Joidenkin mielestä toinen maailmansota ei ole edes loppunut vielä. Niin selkeästi sen erään vaiheen voimasuhteet näyttäytyvät maailmassa, maailmanhistoriassa ja maiden status-asemissa.

*

Ei ollut mitään jatkosotaa

Suomen rintamalla ja valtioon kohdistuvassa aggressiossa oli pitkä vuosikautinen uhka-aika, joka alkoi marraskuussa 1939 ja laimeni, joskaan ei päättynyt, 19.9.1944**). Suomessa sodittiin ja ruuti paloi huhtikuuhun 1945 saakka, eikä uhka poistunut aseet naftaliiniin asettamallakaan.

Se, mitä kutsumme, yhteisestä sopimuksesta ja käytännöllisyyden vuoksi, nimellä jatkosota, tarkoittaa todellisuudessa toisen maailmansodan eräällä kriittisellä sivustarintamalla suoritettuja ampumisia, räjäytyksiä ja tuhoamista, jotka tapahtuivat Suomen tasalla ja suunnalla.

*

Suomen osa toisen maailmansodan melskeissä

Suomi, tuo pieni kansa, ja sotilaalliselta kannalta laaja ja vaikeasti puolustettava maa, oli yksi suursodan kärsijöistä. Ei suurin kärsijä mutta riittävästi ja liikaa.

Suomelta ei kysytty mitään, kun suursota alkoi, eikä siltä kysytty mitään kun sitä vaiheittain laajennettiin ja sitten vuosien perästä loivenneltiin. Suomi oli statisti. Ei tahdoton, mutta monen asian suhteen voimaton ja suurten armoilla.

Suomella oli vain yksi tavoite sodassa: selviytyä. Se sama idea, selviytyä, on muuten tänäkin päivänä, rauhan aikana voimassa, ja sitä tarvitaan, muu on humpuukia.

Suomen uhreista ja tuhoista puhuttaessa epäilyttävän usein unohdetaan pari tosiasiaa:

Suomalaisia kuoli sodassa suhteellisen vähän, etenkin kun otamme huomioon, Suomen geopoliittisen aseman ja että sotatila kesti noin monta vuotta.  Saksan kanssa emme ole de jure tehneet sodan päättävää rauhansopimusta vieläkään, ja mikäli merkit pitävät paikkansa, emme tule koskaan tekemäänkään, emme ainakaan ennen seuraavaa suurta eurooppalaista sotaa, minkä jälkeen sen teoreettinenkin merkitys alkaa jo kauhtua historiassa ja perfektionistien tajunnassa.

*

Suomen sodassa kuolleet – ja potentiaalisesti kuolleet

Suomi menetti sodissa 1939-1945 sotatoimista johtuen kuolleina:

Sotilaita 95.000

Siviilejä   2.000

Yhteensä: 97.000 henkilöä.

Kuolleiden osuus vuoden 1939 väestötietojen mukaisesta väestöstä: 2,2 %.

Siviilien osuus kaikista sotatoimikuolleista: 2,06 %.

Vertailun vuoksi otamme tähän muutamia tilastotietoja:

Ajanpuutteen vuoksi käytän tässä Wikipedian artikkelin ”Luettelo toisessa maailmansodassa kuolleiden määristä”, siihen liittyvine kaikkine varauksineen:

Maailmansotaan osallisiksi joutuneiden kansakuntien yhteinen väestömäärä: 1979,97 miljoonaa (2 miljardia).

Kaatuneet sotilaat: 24.456.700 kuollutta.

Kuolleet siviilit:  32.327.000 kuollutta.

Kun mukaan otetaan Holocaustissa kuolleiden juutalaisten luku 5.754.000 kuollutta, päädytään II MS:n kokonais väestötappioiden määränä totaalilukuun 62.537.700 kuollutta (62 miljoonaa).

Kuolleiden osuus sotaan osallisiksi joutuneiden valtioiden väestöstä (1939): 3,16 %.

Siviilien osuus toisen maailmansodan väestötappioista: 60,89 % (sis. holoc.)

*

Suomalaisia johtopäätöksiä

Vaikka Suomen sotamenetykset olivat sodissa 1939-1945 huomattavat, katkerat ja oikeudettomat, niiden koko (2,2 % kokonaisväestöstä) tilastollisesti ottaen merkitsevässä määrin alle toisen maailmansodan osanottajanvaltojen vastaavista menetyksistä (3,16 %).

Mikäli Suomi olisi tässä – hieman epäakateemisessa laskutoimituksessa – ollut ”maailman keskitason” maa, Suomi olisi menettänyt nyt toteutuneen 97.000 hengenmenetystä merkittävästi enemmän ihmishenkiä. Maailman menetysten tason mukainen kuolleiden määrä olisi ollut noin 40.000 korkeampi kuin toteutunut:

97.000 + 40.000 = n. 137.000 menetettyä ihmishenkeä.

Mutta Suomi ei ollut mikään keskivertomaa.  Muistamme mainita, että se oli ainoa sotatoimiin osallistunut ”hävinneellä puolella” sotinut maa, jonka pääkaupunkia ei koskaan miehitetty. Monet miehitetyt maat menettivät itsenäisyytensä tai ainakin itsemääräämisoikeutensa, paljon vakavammassa mielessä, kuin YYA_Suomi.

Toisaalta, kitkeristä aluemenetyksistä huolimatta, Suomen aluemenetykset olivat ”vain” noin 11 % luokkaa. Se on olennaisesti vähemmän kuin 100 %.

Suomen siviilien menehtymis-osuus väestömenetyksistä on maailmanennätysluokkaa.  Alhaisuudestaan (2,06 %).  Johtuu monista seikoista, mutta ei vähiten siitä, että rintama piti (sanan laajassa merkityksessä), yhteiskunta säilytti järjestäytyneen organisointinsa, kansa toimi riittävän yksimielisenä ja samansuuntaisesti, puolustettiin kotia etc.

Samoin Suomen rakennetun infran murskautumis-aste on maailmanennätysluokkaa.  Alhaisuudessa, kaikesta huolimatta.  Esimerkiksi pääkaupunki Helsingin rakennusten ”kuolin-%” oli hämmentävän alhainen; ennen näkemätön nykyisessä ilmasodassa ja terroritoimissa.

*

Kahden imperiumin väliin joutuneiden maiden kohtaloista

Suomi jäi sodan alkaessa, jo hyvissä ajoin, yksin. Kosmisen vilun sini väreili Suomen yllä.

Suomi kyllä yritti, liittoutua, hakea apua, löytää pönkkää. Siinä onnistumatta. Mikään ei ole niin yksin historiassa, kuin Suomi toisessa maailmansodassa.  Suomi vain yritti selviytyä.  ”On se saatanaa että on niin pieni maa”, sanoi Paasikivi, josta sotien jälkeen tuli presidentti itsenäiseen Suomeen, joka selvisi.

Tilastoja hieman:

Eräiden maiden II MS:n tilastoja: väestö; kuolleet sotilaat ; kuolleet siviilit; niiden osuudet

Puola:  34.800.000; kaatuneita sotilaita 400.000; siviilejä 2.200.000 + holoc. 3.000.000 = 5,6 miljoonaa (16,09 %)

Tshekkoslovakia: 15.300.000; kaatuneita sotilaita 25.000; siviilejä 63.000 + holoc. 277.000 = 365.000 (2,39 %).

Noin 25:ssä maassa siviilien kuolemat olivat korkeammat kuin sotilaiden kuolemat.

Katso lisää tilastoja: Luettelo toisessa maailmansodassa kuolleiden määristä – Wikipedia

*

Entä jos?

Entä jos Suomi ei olisi taistellut, tai olisi taistellut vähäisemmällä intensiteetillä ja järjellä, kuin toteutuneessa historiassa tapahtui? Mitä olisi voinut tapahtua?

Suurin onnettomuus, mitä Suomelle olisi voinut tapahtua, olisi ollut joutua ensin NL:n puna-armeijan haltuun ja sitten 1941 Barbarossan alkaessa joutua Saksan hyökkäyksen ja läpimarssin kohteeksi (kuten eräät muut Euroopan maat) – ja loppusodassa tulla NL:n puna-armeijan jälleen ”vapauttamaksi”.  Kolminkertainen jyrä maan ja kansan yli.  Luoja ja sinni meidät siltä varjeli?

Suomi oli koko toisen maailmansodan uskollisin maa: Suomi oli uskollinen alkuperäiselle ja aidolle päätavoitteelleen: selviytyä, kansana ja oman valtion omaavana kansakuntana.  Mitä on meidän suhteemme Saksaan sen rinnalla, että Yhdysvallat, Britannia ja länsiliittoutuneet ruokkivat ja aseistivat loppukesästä 1941 lähtien sitä toista, itäistä, tyrannia ja hänen  asevoimaansa? Suomi sentään imetti Saksalta kaiken avun ja vähän ylikin, minkä se oli tilapäisten yhteisten suuntien nimissä valmis antamaan.

Omassa diktaattori-suhteessaan Suomi oli pakon edessä, pahemman vaihtoehdon torjuntatoimissa, omaa elämäänsä varjelemassa, mutta Lännen veljeily itäisen diktaattorin, oman kansansa verestä punaisin käsin maailmanvallankumousohjelmaansa toteuttavan hirmuhallitsijan kanssa pitkään vapaaehtoinen ja omaa mahtiohjelmaansa toteuttava laskemoija, joka pian (jo 1946:sta lähtien häpesi itseään).

*

Suomi ja Toinen maailmansota

Kysymys Suomelle: Miten se meni, noin niin kuin omasta mielestä?

Tähän jätän tällä kertaa itse vastaamatta. Vastausvuoro ja puheenvuoro on lukijoilla.

Lopuksi kerron, että olen Karjalan kannakselta kotoaan poistumaan (x2) joutuneen Laatokan kalastajan poika, jonka puoliso, äitini, on Suomussalmen Ämmänsaaresta ja jonka siellä sijainneen syntymäkodin saksalaiset sotilaat, vetäytymään lähtiessään 17.9.1944 polttivat, myös perheen pystykorva surmattiin siinä hötäkässä.  Kaksi äidin veljeä, enoni, kaatuivat Kainuun rintamilla.

*

*

Lisäyksiä:

*)  ”Kiinan ja Japanin välinen sota, josta sitten tuli osa toista maailmasotaa, alkoi Kiinan asteittaisena miehityksenä pitkin 1930-lukua. Useimmat historiantutkijat pitävät kuitenkin vuotta 1937 sodan varsinaisena alkamisvuonna.

Äärimmillään tulkintaeroa sodan alkamisessa voisi olla kymmenen vuotta, sillä Kiina antoi virallisen sodanjulistuksen vasta yhdessä Yhdysvaltain kanssa vuonna 1941, kun Japani oli hyökännyt Yhdysvaltain laivastoa vastaan Pearl Harborissa. Kiinalaistutkijat puolestaan laskevat sodan alkaneen jo vuonna 1931, jolloin Japani valtasi Mantšurian ja asetti sinne nukkehallituksensa. Aluevaltaukset jatkuivat seuraavina vuosina.

Yleisimmin sodan alkamispäivänä pidetään kuitenkin heinäkuun 7:tä vuonna 1937 ja paikkana Pekingin lähellä sijaitsevaa Lugoun vanhaa marmorisiltaa. Se tunnetaan länsimaissa myös Marco Polon siltana, koska Polon kuuluisassa matkakirjassa vaikuttaisi olevan sen kuva.”

Linkki: YLE Uutiset, ”Kahdeksan vuotta sotaa”, 28/29.10.2005; Kahdeksan vuotta sotaa | Yle Uutiset | yle.fi

*

**)  Sotatila Suomessa:

Wikipedia: ”Tämän [sotatila]lain nojalla Suomi julistettiin sota­tilaan talvi­sodan alettua 30. marraskuuta 1939,[4][5] mistä lähtien Suomi oli sotatilassa 26. syyskuuta 1947 saakka, jolloin liittoutuneiden valvontakomissio poistui Suomesta Pariisin rauhansopimuksen astuttua voimaan.

Linkki: Sotatila – Wikipedia

*

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu