Ammottava demokratiavaje – hyvinvointialueet anastaneet kunnallisen päätösvallan

Ammottava demokratiavaje – hyvinvointialueet anastaneet kunnallisen päätösvallan

Isoja yhteiskunnallisia ratkaisuja tehdään keskittämishurmassa – perustelut, kuulemiset ja seurausvaikutukset hukassa.

Kirjoitin fb:iin pari päivää sitten kommentin:

”Ikaalisten kaupunginjohtaja Eeva Viitanen ihmettelee aivan perustellusti tämän päivän Aamulehdessä (18.8.2023): ”Tämä tuli meille yllätyksenä, ja haluan kuulla perustelut, minkä takia tähän esitykseen on päädytty. Tuoko se muka niin paljon säästöjä kokonaisuuteen. … Meillä on jo keskitetyt sote-palvelut, ja kuntalaiset ovat olleet terveyspalveluihin todella tyytyväisiä. … Lähteekö tämä nyt lumipalloefektin tapaan etenemään ja kaikki palvelut karsiutumaan. On totinen paikka, jos sote-keskus jää tyhjilleen.”

Täyttä totta joka sana! Mitkä ovat leikkausohjelman kaikki yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset? Rakentamisessa on jo pitkään ollut YVA-seurantaa koskevat velvoitteet, siis ympäristövaikutusten arviointi. Miten niitä ei näköjään laisinkaan edellytetä silloin kun yhteiskunta-rakennusta puretaan. Joku porukka vain istuu ja toteaa: tosta poikki ja hajalle, jukupliut.”

*

Herätteen kommenttiin sain Tampereella ilmestyvän Aamulehden artikkelista, jonka otsikko oli dramaattinen: ”Kunnanjohtajat tyrmistyivät aikeista”.

Aamulehti kertoo: ”Pirkanmaalla on 23 kuntaa, joista kahdeksan jäisi ilman omaa sote-asemaa.  Ikaalisista ja Ruovedeltä lähtisi sen lisäksi myös vuodeosasto”.  Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) keskiviikkona julkistamat suunnitelmat palveluverkon karsimisesta aiheuttavat tyrmistystä kunnissa, jotka uhkaavat jäädä ilman palveluita.  AL: jatkaa:

Kysymys [on] elinvoimasta.

Ikaalisten sote-keskus peruskorjattiin kymmenen vuotta sitten, ja [kaupunginjohtaja] Viitasen mukaan kiinteistö on hyvässä kunnossa. […] Viitanen sanoo, että Pirhan esitystä ei purematta niellä.  Kunnanjohtajilla on tapaaminen Ikaalisissa 25. elokuuta, ja siihen osallistuu myös Pirhan johtoa.  Viitanen uskoo, että tupa tulee olemaan täynnä myös asukastilaisuudessa, joka on Ikaalisissa 19. elokuuta. […]  Tämä on mielle kovan edunvalvonnan paikka.  Puhelin on soinut eilisillasta (keskiviikkoillasta) lähtien, myös kuntalaiset ovat tosi huolissaan palveluista”.

”Lähteekö tämä nyt lumipalloefektin tapaan etenemään ja kaikki palvelut karsiutumaan.  On totinen paikka, jos sote-keskus jää tyhjilleen.”

*

Valmistelun yllätyksellisyys.  Asianosaisten kuuleminen (laiminlyöty).  Suunnitelmien laaja-alaiset perustelut.  Missä on yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vaikutusarviointi (YSVA)?  Sote-uudistus, eli nyt käsillä oleva ”Hyvinvointialue”-prosessi, on tunnetusti Suurin Suomessa Toteutettu yhteiskunnallinen uudistus sitten yli sata vuotta sitten [27.11.1917] säädetyn kunnallislakiuudistuksen jälkeen.

Tätä uutta systeemiä on valmisteltu arvioitsijan tulokulmasta riippuen 13- 17 vuotta.  Ja sitten tätä toteutetaan näin alkeellisin menetelmin ja yksisilmäisen keskittämis-ideologian varassa!  Kuntien (velka-)rahalla pystytetyt ja remontoidut kiinteistöt jäävät tyhjilleen, veropajatso rapattiin, velat jäävät.  Mikä eteen, kysyvät kunnat?

*

Edellä mainitun artikkelin (AL 18.8.2023) oheisjutun otsikko kuuluu:

Päättäjien sivuuttamisesta ja aikataulusta kritiikkiä”.  Ingressi toteaa: ”Vaikka uudistusten tarve on ollut jo pitkään tiedossa, osa aluevaltuustoryhmien puheenjohtajista näkee esityksessä ja nopeassa päätöksentekoprosessissa isoja ongelmia”.

Tästä artikkelista on mielenkiintoista lukea puolueiden ryhmänjohtajien lausuntoja. Aiheen yhteiskunnallisen merkityksen ja laajasti todetun tietovajeen vuoksi rohkenen siteerata ehkä kyseenalaisen pitkästi eräitä näkemyksiä. Mutta koska tavallisilla kansalaisilla ei ole muuten mahdollisuutta saada juuri tätä prosessin vaihetta koskevia näkemyksiä, katson aiheelliseksi niin tehdä.

Väliotsikko ”Huoli reuna-alueista”.  Lehti on haastatellut Pirhan valtuustoryhmien puheenjohtajajia. Ps-ryhmän puheenjohtaja Sami Kymäläinen kaipaa mm. vaikutusten arviointia ja toteaa seuraavaa: ”ryhmässä … on noussut kritiikkiä myös siitä, miten [hyvinvointialueen] valtuutetut ovat saaneet tietoa.  Kymäläisen mukaan ryhmä on myös saanut tiedon, että sen molemmat aluehallituksen jäsenet ovat jäävejä käsittelemään ”koko hyvinvointialueuudistuksen kenties tärkeintä uudistusta”.  Syynä on jäsenyys myös oman kunnan hallituksessa.”

[Tästä herää kysymys, jonka kenttäoikeuden puheenjohtaja Pohjantähdessä esitti Janne Kivivuorelle: ”Mistä te löydätte ”tästä maasta lainkuuliaisen kansalaisen, joka ei jollain lailla olis asianosainen?”].  –  Sote-uudistu on  ”Suomen historian suurin yhteiskunnallinen uudistus sitten kuntalain 1917” jälkeen, ja koskettaaa se monivaikutuksisuutensa vuoksi kaikkia, jonka vuoksi jokainen on ”asianosainen”.  Tavalla tai toisella!

Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Milka Hanhelan mukaan Aluevaltuuston maanantaina päättämät palveluverkon kehittämisen periaatteet ovat niin laveat että ”niiden pohjalta voi tehdä millaisia päätöksiä tahansa.  Se ja kiire korostavat Hanhelan mukaan viranhaltijoiden valmisteluvaltaa. Ryhmä arvostelee myös puuttuvaa vaikutusten arviointia.  ”Pidämme aika todennäköisenä, että jos nämä menevät läpi, henkilöstöä katoaa ihan sen takia, että ihmiset eivät jaksa työtehtäviin ja työpaikkaan tulevia muutoksia”.

Vihreiden ryhmyrin Perttu Jussilan mukaan ”valmistelussa ja koko uudistuksessa on demokratiavajetta ja valtaa on kiireen takia siirtynyt poliitikoilta viranhaltijoille.  Liikkumavara on miltei mitätön, hän sanoo: ”Jos olisimme halunneet palauttaa palveluverkkosuunnitelman valmisteluun, sellaista mahdollisuutta ei olisi ollut.” ”Kiireeseen on vedottu puolitoista vuotta”.

”Myös keskustan ryhmäpuheenjohtaja Minna Sarvijärvi ihmettelee vaikutusarviointien puutetta ja viestinnän epäonnistumista.  ”Onko niin, että henkilökunta lukee leikkauksista ensimmäisenä lehdestä?” Sarvijärvi kertoo vastustavansa peruspalveluista leikkaamista: ”Jos peruspalvelut eivät toimi, eivät toimi mitkään muutkaan”.

Kristillisten ryhmäjohtaja Sirpa Pursiainen Tampereelta sanoo yllättyneensä suljettavien kohteiden isosta määrästä.  ”Olisin odottanut, että ensin tehdään vaikutusarviot siitä, kuinka päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen”.

 

Alussa siteeratun artikkelin on laatinut AL/Kati Kalliosaari ja tässä viimeksi lainatun oheisjutun AL/Heidi Pesonen ja Juho Korpela.  Erinomaista toimittajatyötä! Kuntajohtajat kommentoivat Pirhan leikkaussuunnitelmia – Pirkanmaa – Aamulehti

*

Aamulehden tämän aamun numerossa (su 20.8.2023) Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka kirjoittaa mielipideosastossa otsikolla: ”Pirha pyyhkii pöytää pienillä kunnillaSote-palvelujen mittava karsiminen pienistä kunnista tuntuu kohtuuttomalta ja hatarasti perustellulta”.

Pikka toteaa, että suunnitelma palveluverkon rajuksi karsimiseksi ja digitalisoimiseksi ”oli melkoisen tyrmistyttävä”.  ”Nyt tyrmistys on vaihtunut lamaantuneeksi hämmennykseksi, koska arviot suunnitelmien vaikutuksista ovat epämääräisiä.”  ”Mielestäni hyvinvointialue ottaa liian suuren roolin kuntien elinvoiman määrittelemisessä tulevaisuudessa.”  ”Kaikilla pienillä kunnilla ei ole edustusta aluevaltuustossa tai Pirhan muissa vaikuttamistoimielimissä, tai edustus on hyvin pieni.  Kuka tuo nähden kuntien mielipiteen tiedoksi?  Mikä on meidän kuntien rooli jatkovalmistelussa?”  Linkki:  Pirha pyyhkii pöytää pienillä kunnilla – Lukijalta – Aamulehti

*

Painavaa puhetta kunnallisjohtajilta ja Pirhan aluevaltuuston ryhmien puheenjohtajilta.  Jos heidän näkemyksillään ei ole mitään painoarvoa, niin mikä sitten onkaan yksittäisen kuntalaisen, asukkaan, painoarvo tässä ”suuressa uudistuksessa”?

Tuskin osaan kuvitella, että Suomalainen yhteiskunta ja sen demokraattinen, tietoon ja näkemykselliseen harkintaan pohjautuva järjestelmä voisi joutua kovemmalle koetukselle, kuin ”hyvinvointialueuudistuksen” yhteydessä.  Tässä on paljon pelissä.

Jo alusta alkaen valmistelu ja tavoitteenasettelu käytännön keinoista puhumattakaan takkuili pahasti. Tavoitteet ja keinot, julkituodut perusteet ja prosessinhallinta menivät metsään että roikui.  Erilaiset intohimot, intressit ja ihmisen unohtaminen kukkivat pitkin matkaa. Sitten tulee vielä toteuttamisvaiheen byrokraattis-teknokraattinen kustannuskeskeinen fordilainen yksisilmäisyys: vedetään pitkää hihnaa ja luotetaan suuruuden arkkitehtuuriin. Oliko esimerkiksi  todella mahdotonta ensimmäisiin aluevaaleihin ympätä 1 peruspaikka jokaiselle kunnalle: vietiinhän kuntien itsehallinnosta aimo annos budjettirahaa ja päätösvaltaa tässä järjestelyssä.  Tuskin niiden kymmenen (10) kunnan ininä olisi mitään vaikuttanut tässä myrskyssä, vaikka ne eivät nähdyllä tavalla olisikaan jääneet ilman aluevaltuustopaikkaa?

Minä opin jo kouluiässä, että valtion tehtävä on tasata ja lievittää niitä eroja ja ongelmia, joita yhteiskunnan muutos ja ulkoiset tekijät synnyttävät. Tällä menolla hyvinvointialue-uudistus terävöittää ja nopeuttaa Suomen sivujen kuihtumista.

Voi vain yhtyä Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikan huokaukseen: ”Toivottavasti jokainen Pirkanmaan asukas on ”se tärkein ihminen”, ja jokaisella on aidosti mahdollisuus hyvään elämään siellä, minkä hän on asuinpaikakseen valinnut”.

Annetaan mahdollisuus ”hyvinvointialueille”!  Muuta vaihtoehtoa ei ole.  Enää.

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu