BRICS ja mitä Putin siitä sanoi 14.11.2019?

BRICS
Murenevan maailman aikaan on mielenkiintoista seurata eräiden ”uusien” yhteenliittymien muotoutumista.
Näistä kenties mielenkiintoisin on ” kehittyvien maiden löyhä vapaakauppajärjestö” BRICS. Onko se mitään? Tuleeko siitä mitään? Mikä kummajainen se on?
Yllättäääkö BRICS meidät?
*
Mikä ihmeen BRICS?
Se on kehittyvien maiden suurimpien talouksien yhteisö, jonka tarkoitus on edistää talouskasvua ja alueellista yhteistyötä.
Brics-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) käsittävät (2019)
42 % maailman väestöstä Eli noin 3,4 miljardia;
23 % maailman BKT:sta: 18 600 mrd US$; ostovoimapariteetilla peräti 40 550 mrd USD, joka on 32 % globaalista taloudesta.
17 % maailmankaupasta;
50 % maailmantalouden kasvusta;
Mutta vain 13 % Maailmanpankin IMF:n päätösvallasta (ääniosuus).
BRICSin tavoitteena ei ole etabloitua lännen dominoimaan IMF:iin, vaan luoda oma rinnakkainen, kilpaileva systeemi, jo vuosia sitten perustettu New Development Bank NDB (2013). Sen investointipanokset ovat presidentti Putinin NDP:n ylimmän neuvoston kokouksessa 14.11. kertoman mukaan 12 mrd USD, ja sen 44:stä investointihankkeesta 11 toteutetaan Venäjällä.
Näitä ovat:
Karjalan pienehköt vesivoimalat,Tobolskin öljynpuhdistamo Siperiassa, vesiverkoston ja infran kohteet eri puolilla maata.
Pieniä ovat joulukaloiksi, mutta sanoiko joku, milloin on BRICSin joulu?

Muita Bricsin rivaalirakenteita ovat mm Contingent Reserve Arrangement CRA, eräänlainen keskinäinen myrskysuoja globaaleja (länsilähtöisiä) finanssihäiriöitä vastaan.
Tavoite on syrjäyttää läntinen SWIFT-systeemi opponoivalla Kiina-vetoisella CIPS:llä.
YK:n agenda ja Turvaneuvoston malli kaipaa remontoivaa päivitystä, jossa huomioidaan uudet voimasuhteet. Entinen YK-järjestys muotoutui toisen maailmansodan voittajien pöydissä.
Eräs Bricsin slogan kuuluu:
BRICS on etelän poliittis-taloudellinen lokomotiivi (veturi).
Lausetta on tarkoitus tiivistää poistamalla ”etelä”: Katse tähtää kaikessa globaaliin Uuteen Taloudelliseen Järjestelmään, jonka takana on globaalisuhteita tasapainottava, päivitetty ”vapaa ja ideologiaton”, mutta tiukasti Kiina-keskeinen maailmanjärjestys (kehittyvien ja määrällisestilisntyvien maiden tuella).
Näkemys perustuu taloushistorialliseen näkemykseen, nähtävissä olevaan ja vääjäämättömääntulevaan. Nähdään, että talous muodostaa voiman perustan, ja sille rakentuu muu potentialinen kasvu: Tiede, opillinen etumatka, tekninen voima ja sotilaallinen vahvuus. Vääjäämättömyyttä korostsa kiireettömyys, nähdään suunta,mutta se ei estä luovaa osallistumista tulevaisuuden rakenteiden muokkaamisessa huomisen ja ylihuonisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi.
*
BRICSin 11:s Summit Brasiliassa 13.-14.1.2019
Vuotuisenbvaltionpämieskokouksen(”The Leaders of Fiwe”) tunnus oli ”Economic Growth for Innoative Future”. Talouddn lhella järjestön agenda on selvästi saanut uusia, turvallisuuspoliittisia painotuksia. Kuten tämän kertaiset alateemat kertovat:
Terrorin vastustaminen;
Terrorin rahoitus;
Internetin käyttö terrorin välineenä;
Radikalisaation vastatoimet;
Ulkoisen terrorin tunnistaminen ja vastatoimien tehostaminen, etc.
*
Monet tarkkailijat (minäkin) ovat aikaa sitten nähneet tässä multipelin, jossa talouden ja organisoitumisen keinoin luodaan pelikuvioita, jossa kaikila sektoreilla luodaan vääntömomenttia USA-keskisen vanhan järjestyksen lyömiseksi ja ammottavien murtumien syventämiseksi. Uuden puolesta – vanhaa vastaan.
Brasilian ja Etelä-Afrikan takkujen vauhdittmana, ja yhä tietoisemman paradigman puitteissaBRICSissä on kuoriutunut entistö selkeämpi Kiina-keskinen triangeli, jossa Kiina vetää, Putin häärää ja Intia tekee nousua.Tämä kolmikko määrää, ja muut tanssivat sen mukaan.
Summitissa Putinilta kysyttiin, eikä Brasilian suuntautuminen huoleta; Yhdysvallat heittää täkyä, ja uuden johdon houkutus tarttua USAn tarjoamiin yhteihankkeisiin. Putin kuittasi tämän yleisnuontoisesti, mutta selviönä että Bricsin vaikutusvallan taso määräytyy pitkälle tulevaisuuten sen mukaan, miten ”kolmannen maailman” valtiot asemoivat itsensä lähivuosien hegemoniataistelun kartalla. Siinä joutuu moneen kertaan koetukselle myös Bricsin monesti kehuttu väljää sitoutumista tarkoittava perussääntö.
*
Sanghaissa komeilee näyttävä BRICS Tower, keskusesikunta.
Nyt on nähtävissä Intian terhentyminen. Pääministeri Modi tietää, että ei aikaakaan kun Intia ohittaa väestöllisesti Kiinan ja hakee sijaansa maailmannäyttämöllä Maailman ykkösvaltiona (esim. Turvaneuvuvoston pysyvä jäsenyys).
Pääministeri Modin viestiBrasilian eilen päättyneestä huipoukokouksesta on kuin suoraan mainostoiiston pöydältä naoatyu:
”Intia on yksi maailman avoimimmista ja investointi-ystävälkisimmistänmaista, johtuen sen bisnesystävällisistä reformeista, poliuttisesta vkaudesra ja ennustetravasta politiikasta”.
*
Summitiin liittyen Putin vastasi venäläistoimittajien kysymyksiin. Otteita tilaisuudesta.
Kysymys: Bricsin rooli polarisoituvassa maailmassa ei ole selkiintynyt. Läntinen media kirjoittaa, ettei se ole niinkään taloudellinen kuin geopoliittinen elin? Mikä sen rooli on ja mitkä ovat Venäjää kiinnostavat aloitteet?
Putin:
Brics on enemmän kuin huippukokoukset. Takana on vuosien työ ja lukuisat kehityshankkeet. Se on vakaustekijä niin politiikan kuin globaalin talouden saralla, ja koska se edistää vapaita markkinoita ja vastustaa kaikenlaista protektionismia jne. Emme suuntaa BRICSiä suljetuksi allianssiksi, vaan voimistamme sen roolia globaalin murroksen keskellä. (siinä meni terveisiä Lännen hajanajstuneille integraatio-reketeille, vh)
*
Putin kerroin aikeista yhdistää Bricsin talousorganisaatiot, CIS ja EAEU (Euraasian talous Unioni. Venäjä on esittänyt kehitys-strategian luomisra ohjelmakaudelle 2020-2025 (Development Strategy until 2025).
Tästä voisi ounastella, että seuraava vaihe on yhdistää nyt fuusioitaviksi aiotut CIS ja EAEU myöhemmin BRICSin pääosaston suoraan alisuuteen?
*
Kysyttiin Putinin näkemystä edellytyksistä järjestää kolmen vallan kokous (USA, Kiina, Venäjä) käsittelemään lyhyen ja keskipitkän matkan ohjuseajoituksista. Putinin vastauksesta ilmeni, että Kiina haluaa ” kuroa kiinni niiden etumatkaa”, eikä Ole valmis rajoitusneuvotteluuhin nyt, mutta sitten myöhemmin.
Kysyttiin Venäjän asekaupasta Intialle ja sen kehitysnäkymistä, erityisesti, etenevätkö S-400 -ohjudjärjestelmän kaupat. Sotilasteknologia on tärkeä lohko kaupankäyntiä, mutta kauppas on tarkoitus fokusoida siviilisektorille. Venäjän Intia-kauppa on 11 mrd USD, kun Kiinam kanssa 100 miljardin tavoite ylittyi reilusti jo viime vuonna: 108 mrd USD.
*
Tiedysteltiin ”Latinalaisen Amerikan keväästä”, joka poiketen vuoden 2011 Välimeren keväästä on erityispiirteinen, kussankin tapauksessa kyseisen Maan omiin kipupusteisiin keskittyvä. Mutta: Odottaako kaaos? Putin toivoi, että common sence ja kansalaisten tarpeiden kuuleminen voittaa ryhmäintressit. ”Tämä on by the Way, miksi torjumme ulkoisen puuttumisen Maiden sisäisiin ongelmiin”, Putin tokaisi. Hän oli tastusti tietoinen aihepiirin herkkyydestä: liian paljon ”omia miinoja” pienellä tontilla. Mutta halu viestiä Yhfysvaltain suuntaan Venezuelan, Bolivian, Brasilian. etc ryteiköt mielessä voitti varovaisuuden.
Jatkokysymys: Voisivatko Bolivia ja Venezuela liittyä Bricsiin? Putin vastasi, että he ovat valmiita yhteistyöhön riippumatta, kuka maata johtaa. kunhan ”mandaatti on laillinen”.
*
Kysytyiin, milloin ja missä Putin tapas Trumpin seuraavan kerran, ja olisiko 9.5.2020juhlallisuuksiin ympättävissä laajempi tapaaminen? Putin vastasi, ettei niin etäisiä päiviä ole vielä sunniteltu. Jos Yhdysvaltain presidentti (huomioidenbpresidenttivaalin kamppanjan USA:saa) on valmis tulemaan Moskovan Voitonjuhlaan 8.5.2020, nämä maathan yhdessä löivät kansainvälisen fascismin, niin ”totta kai tapaamme Moskovassa ja keskustelemme”.

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu