Eräitä johtopäätöksiä koronakampanjan tässä vaiheessa

Eräitä johtopäätöksiä koronaviruspandemian tässä vaiheessa
*
Euroopan piti olla yhteisö ja tiivis sellainen, arvoyhteisö. Kyse on tietysti siitä, mikä yhteisö ja mikä arvo?
Kun korona-kampanjan tässä vaiheessa (25.3.2020) katsahtaa ympäriinsä, johtopäätös on:
Korona tappoi EU:n ja NATOn.

Siinä se sitten oli niin Euroopan Unioni kuin NATOkin. Ei yhteisöä, ei yhteyttä, ei yhteistä voimaa ja yhteistä taistelua tätä nykymaailman kovinta vihollista, virusta, vastaan.
Kuka tämän jälkeen enää uskoo EU:n voimaan, solidaarisuuteen ja lausekkeihin?

Kuka tämän jälkeen enää uskoo NATO:n 5. artiklaan, sen voimaan ja toimivuuteen?

Kaikki näkivät, miten EU toimi ”koronakaaoksessa”?
Kaikki hamstrasivat maskeja, lääkkeitä, kenttäsairaaloita, kaikkea. Kaikki toimivat kuin hillerit, omilla sapluunoillaan – täysin vailla yhteistä voimaa, vailla yhteistä valmistautumista, vailla yhteistä kokoavaa tietoa ja ajatusta. Vastaus oli: Ei kukaan anna.
*
Kaikki toimivat kuinka toimivat. Katsokaapa nyt Euroopan ainutta aitoa, pohjoismaista sosialidemokratiaa, hyvinvoinnin-kaksosta, Ruotsia ja Suomea.

Miten nämä ”maailman parhaat” maat toimivat: juuri niin. Täysin omien hapuilujensa ja harhapolkujensa mallilla, ilman ensimmäistäkään syvästi analysoitua ja poliittis-yhteiskunnallisen ”suunnittelumankelin” jo valmiiksi tuottamaa erääseen kaikissa suunnittelupapereissa jo vuosikymmenen ajan ollutta ”virus-X”:n edellyttämää toimintavalmiussuunnitelmaa.

Kun maailman parhaat valtiot toimivat koronakaaoksessa noin, miten luulet niiden toimivan siinä seuraavassa kovassa paikassa? Ja mikä se voisi olla?

*

Se on joko rahamarkkinoiden sulaminen tai aseellinen sota, – maansisäinen tai ulkoinen.

Mikä nämä ”vilkkilän kissat” saisi toimivaan yhtenäisemmin, rationaalisemmin ja valmiimmin silloin, kuin nyt? Pandemia tulee aina yllättäen ja pian, mutta niin tulee sotilaallinen hyökkäyskin. Mitä te kuvittelitte tekevänne yllätyshyökkäyksen olosuhteissa toisin, kuin nyt teitte?
Oli tämä covid-19 tapaus etymologialtaan mikä tahansa, luotu tai syntynyt, levinnyt tai levitetty, mutta se toimi juuri niin, kuin pandemia toimii.
*
Pandemian toimintalogiikka on vanha ja se tunnetaan vuosisatojen ajalta.
Tarvitaan virus, joka on ärhäkkä ja tarttuva. Ärhäkkä tarkoittaa, että se kaataa ihmisen ja jossain %-osuudessa tappaa.
Kasvualusta on ihmispopulaatio, jossa toimii ihmiskontaktien lukumäärä, massan laki. Siis väestö ja liikenne. Ihminen ja tartuntakohtaamiset.
Viimeksi meillä oli todellinen pandemia talvikaudella 1957-1958. Suomessa oli silloin 4,3 miljoonaa asukasta, maa oli suljettu ja kulki autoilla, junilla ja hevosilla.
Nyt meitä on 5,5 miljoonaa ja kuljemme lentokoneella, laivoilla ja muilla liikuntavälineillä. Siinä, missä väestö on 1,5 kertaistunut, tartuntakohtaamiset ovat logaritmisesti kasvaneet jotain 10 – 100 -kertaisiksi.
Maailman mitassa väestö on lähes triplaantunut (2,8 > 7,8 mrd) ja tartuntakohtaamiset lisääntyneet suhteessa vähintäin Suomen tavoin, mutta luultavimmin vielä enemmän, huomioiden väentiheydet ja yhteisölliset elintavat.
Lähitilanteissa tarttuvan viruksen leviämisen edellytykset vuodesta 1957 vuoteen 2020 ovat vähintään kymmenkertaistuneet, mutta luultavimmin about satakertaistuneet.

Tämä on pommi, jota Suomi ei ymmärtänyt eikä ottanut vakavasti. Jossain muualla tiedettiin ja huomioitiin paremmin.
*
Sotilaslääketiede
Koronan yhteydessä on mietitty erilaisia konspiraatioita ja mutkikkaitakin salatoimia.
Selvästi vähemmälle on ehkä jäänyt erä olennainen toimija, factori.

Nimittäin sotilaslääketeide ja sen rooli, niin viruksen tutkimuksessa, käsittelyssä, torjunnassa, virologisen sodan elementtinä jne.
Eräiden tietojen mukaan näyttäisi siltä, että Wuhanissa asian otti lujiin näppeihinsä sotilaslääketieteellinen johto, siis elementti joka toimintahistoriansa perusteella tunsi sen käyttäytymisen ja hallinnan, sanan useammassa merkityksessä.
Sitä paitsi Kiinalla ja laajemmin aasialaisilla oli aiemmista 2000-luvun viruspandemioista syvempi, laajempi ja konkreettisempi osaaminen ja tiekartta, kuin Lännellä ja erityisesti Suomella. Siellä oli tieto, siellä oli kyky. Meillä ei ollut tietoa, se ei kiinnostanut. Pulma kaatui käsiin.
Vanha opettajani sanoi aikoinaan, olet oppinut jonkin asian vasta sitten, kun olet kirjoittanut siitä esseen tai artikkelin – ja silloinkin osaat siitä vasta pienen palan, jonkin kulman. Viruksista voisi sanoa, että olet oppinut siitä palan, vasta sitten kun olet suunnitellut seuraavan sodan, jossa itse olet hyökkääjä, joka hyödyntää ensivaiheessa tai ratkaisutaistelussa vihollisen taivuttamista tahtoosi pandemian avulla, tai sitten valmistut torjumaan vastapuolen tämänkaltaiset toimet jo ennakolta. Maailma on mennyt niin pitkälle, että tällaisten huomiointi, valmistautuminen ja kompetenssi kuuluu aggressiivisten suurvaltojen repertuaariin, väistämättömästi. Jos en ole valmis, vihollinen on kuitenkin valmis, joten?

Valtioneuvoston selonteko (2016) Suomeen kohdistuvista uhista vuoteen 2025 saakka on järisyttävää luettavaa. Siinä mainitaan laskujeni mukaan pandemia pari kertaa, mutta sivuutetaan toimintatarpeiden, paneutumisen, suunnittelun ja torjunnan toimenpidetarpeiden suhteen täysin olankohautuksella. Tuon paperin laatijat tulisi asettaa vastuuseen vakavista laiminlyönneistä. Ei ole ymmärrettävissä, miten näin massiiviseen ennaltaehkäisevän toiminnan laiminlyöntiin saatettiin syyllistyä.
”Miksi Suomen turvallisuusselonteko 2016 meni metsään? – Pandemiaa ei huomioitu”; Linkki: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/miksi-suomen-turvallisuusselonteko-2016-meni-metsaan-pandemiaa-ei-huomioitu/
*
On aivan ilmeistä, että kaikki se, joka nyt jo on tapahtunut Euroopassa, on luonteeltaan ja tapahtumalogiikaltaan juuri sellaista, jolla ajateltavissa oleva sotilaallinen vastapuoli helpoimmin, nopeimmin ja totaalisemmin panisi Euroopan sekaisin ja kontilleen, jos haluaisi, että sitä mahdollisuutta ei mitenkään voi viikata ”kielletyt ajatukset” -pakkilaatikkoon ja lukita pakkilaatikkoa.
Maksaisin mielelläni euron Naton defenssiosaston johtoryhmän kokouksen seuraamisesta kärpäsenä katossa.
Mutta mieti: Missä paikassa Euroopassa oli maanosan heikoin lenkki? Jossain keskellä, jossa on paljon väkeä, suuri väentiheys ja intensiivinen liikenne. Saksassako? Ei vaan alppien alapuolella, jonne talven parhaina lasketteluviikkoina, talvi- ja hiihtolomien aikaan on paras inkubaatio-tila. Ja vielä Euroopan sairaan miehen, ”sujuvoitetun hallintokulttuurin”, teollis-liikenteellisessä sydämessä, Po-joen laakson, Lombardian ym. alueella, jossa on siirtotyöläisiä, turisteja, työmatkalaisia.. Syksyn Oktoberfesteilla Munchenissa tapasin paljon italialaisia, heistä sanottiin, he ovat lähempänä meitä, kuin alasaksin tai preussin väki. Jos joku inkuboi (haudutti) Lombardiassa ja pohjois-Italiassa tämän iskun, hän ei ollut lainkaan tyhmä, pikemminkin tasan päinvastoin.
Salaliittoteoriat sikseen, mutta ne ovat selvästi aliarvioitu elämänala.
*
Kansallinen riskiarvio 2018
Sisäinen turvallisuus/Sisäasiainministeriö, 2019:5
Tämä asiakirja on pandemian suhteen yhtä tyhjän kanssa.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161332/5_2019_Kansallinen%20riskiarvio.pdf
Siinä todetaan, että ”kansainvälisten arvioiden mukaan 25-35 % väestöstä voi sairastua” influenssapandemiaan. Pandemia on ”yhteiskunnan kannalta merkittävä riski”, koska ”suuri joukko ihmisiä sairastuu ja monia kuolee”. Lisäksi todetaan asianmukaisesti, että ”pandemian puhjetessa ennaltaehkäisevää rokotetta ei ole”.

Viimeisimmät pandemiat ovat ”puhjenneet 10-40 vuoden välein ja uuden pandemian syntymisen todennäköisyys on suuri”.
Riskiä ja pandemian vaikeusastetta on ”mahdoton arvioida etukäteen”. Oirekuva ja jälkitaudit ”voivat olla selvästi vaimeampia” kuin kausi-influenssan suhteen.
Tartunnan jälkeen ”ei ole olemassa riittävän tehokasta hoitoa”, nykyisillä ”viruslääkkeillä voidaan vain lyhentää sairauden kestoa ja vähentää jälkitautien mahdollisuutta”.
Sitten vielä luetellaan viimeisen sadan vuoden aikana esiintyneet maailmanlaajuiset epidemiat, pandemiat, vuosina 1918-1919 (Espanjalainen),

1957-1958 (Aasialainen),

1968-1969 (Hongkongilainen) ja

2009-2010 H1N1 -influenssa (Meksiko).
Siis 10 vuotta sitten: olimme paperin valmistumisen aikoihin tulossa uuden pandemian todennäköisyys-kauden piiriin.
Mitkä olivat näiden sinänsä oikean, joskin esim. rokotteen suhteen ylioptimistisen (”Rokotteen tuotanto kestää kuukausia, joten yleensä rokotteella ei ehditä vaikuttaa influenssaepidemian ensimmäiseen aaltoon”) tilannekuvan, johdosta tehdyt toimenpidesuunnitelmat?
*
Miksi?
Käytännössä toimivaa ja tilanteen vaatimaa järeää toimintasuunnitelmaa ei ollut. Sellaista ei laadittu.
Miksi ei?
”Häiriöt ja ongelmat sekä rokotteiden että lääkkeiden saatavuudessa lisäävät pandemian vaikutusten suuruutta”.
He siis tiesivät, jopa melkoisella tarkkuudella, pandemian aiheuttaman riskin ja uhkan. Mutta toimiin ei toukokuussa 2019 valmistuneen paperin pohjalta ryhdytty.
Uhkaa, tuota papereissa (ei tässä) esiintyvää ”Virus-X”:ää ei noteerattu. Ei sitä tulevaisuuden uhkien ennakoimisen määrittämätöntä ”Factor X”:ää.
*
Naton julistus maanantaina 23.3.2020:
”Olemme tyytyväisiä Maailman terveysjärjestön johtaviin pyrkimyksiin lisätä tietoisuutta ja tarjota ohjeita eri maille ja henkilöryhmille.
Naton armeijan lääketieteellinen henkilökunta on edelleen valppaana. He seuraavat viruksen mahdollisia vaikutuksia operaatioihin sijoitetuissa Naton joukoissa.” https://www.nato.int/cps/en/natohq/news_174271.htm
Tämä ei vaikuta kovin proaktiiviselta ja tehokkaalta?
Naton kotisivujen hakurissa:
”Naton aiheiden teemahakemisto
Taustatietoja allianssista, sen politiikoista, toiminnasta ja rakenteista.”
https://www.nato.int/cps/en/natohq/67954.htm >> https://www.nato.int/cps/en/natohq/67954.htm?query=P tämä haku ei näytä mitään aihepiiristä nimeltä ”pandemia”.
*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu