Eräs etevä kansanperinteen kuvaaja – A.O. Väisänen

Eräs etevä kansanperinteen kuvaaja – A.O. Väisänen

A.O. Väisänen (1890-1965) oli kaiken muun ohella nerokas valokuvaa. Se käy ilmi Museoviraston taannoin sivuillaan julkaisemasta laajasta Väisäs-kuvastosta. Kiitos siitä!

*

Wikipedia kertoo hänen työnsä ja toimensa tiiviisti:

Armas Otto Abraham (Aapo) Väisänen (9. huhtikuuta 1890 Savonranta – 8. heinäkuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen etnomusikologi ja musiikkitieteen professori, joka tutki erityisesti suomalais-ugrilaista kansanmusiikkia . – Kuva: Väisänen työnsä parissa 1913 paljasjaloin (rajattu osakuva): https://commons.wikimedia.org/wiki/File:AOVaisanen.jpg

Väisänen hoiti Helsingin yliopistossa musiikkitieteen dosentuuria vuosina 1940–1956 ja professuuria vuosina 1956–1959. Hän hoiti luottamustehtäviä mm. Kalevalaseurassa (puheenjohtaja vuosina 1942–1962) ja Suomen musiikkitieteellisessä seurassa (puheenjohtaja vuosina 1951–1965).

Väisänen loi Yleisradion väliaikamerkin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/A._O._V%C3%A4is%C3%A4nen

”Hänen musikaalisuutensa huomattiin jo varhain, kun kanttori otti hänet kirkkoon polkemaan urkuja ja johtamaan veisuuta. Kansakoulussa häntä pidettiin lahjakkaana, ja opettajan toivomuksesta hänet lähetettiin Savonlinnan lyseoon. Hän opetteli omin päin soittamaan viulua ja alkoi lähetellä pieniä sävelmäkeräelmiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan.”

Jo näistä varhaisista taipumuksen osoituksista ilmenee verrattoman lahjakkuuden osuus hänen urallaan. – Ja kaiken tuon lisäksi hän harjoitti kansatieteellisiä tallennuksia, niin kameraan kuin äänitallenteisiin.

Näistä kuvallisista aarteista saamme nyt siis nauttia, olkaa hyvä.

*

Museoviraston tutkija Jaana Onatsu esittelee Väisäsen kuvien elämyksellistä puolta täällä, Kamera-lehden parin vuoden takaisessa artikkelissaan: ”Hiljainen haltioituminen”. Juuri tuollainen aito, tilanteessa ilmenevä tunnesyvä osallistuminen kuvastuu niin Väisäsen kuvaamista henkilöistä, kuin kohtaamisista tallentuneita kuviakin. Voi siis sanoa, että Väisänen on päässyt samoille aaltopituuksille kuvattaviensa kanssa.

”Meillä on ehkä monellakin elämyksiä kansanlaulajain ja soittajain hiljaisesta haltioitumisesta”, hän kirjoitti matkastaan.

https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/kuvakokoelmat/ajankohtaista/kamera-lehden-artikkelit-2017/hiljainen-haltioituminen

Kuva: Kanteleensoittaja Miinan Domi 1917. Kuva: A. O. Väisänen / Museoviraston Kuvakokoelmat (KK3015:32)

*

Toinen kanteleen veteraani on Teppana Jänis, Suistamosta. Hänen soitossaan ja kalevalaisiin mytologioihin yltävät sammuneet silmänsä puhuttavat katsojaa vielä tänäänkin. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/small/KK11/KK1166_12.jpg

Teppana Jänis soittaa kannelta, Koirinoja, Impilahti, 1910-luku, kuvaaja: A.O. Väisänen. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1166_12

Varhaisempi kuva Teppana Jäniksen soitannosta vuodelta 1909 ehkä Suistamolta, ei ajoituksen puolesta voi olla Väisäsen, mutta siinäkin on samaa maagista sointia: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK4878_927

Samoin kuin tämäkin: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19451228_33.10

*

Poika opettelee soittamaan ruokohuilua, Samara, Venäjä, 1914; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_97

Ruokopillin soittaja, Samara, Venäjä, 1914; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_16

*

Kotiseudulta:

”Torikivi”, huipulla seisoo talon isäntä Antti Käyhkö, Savonranta 1912; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_25

Maanviljelijä Heikki Käyhkö poikineen soittopuuhassa, Hankavaara Savonranta 1911; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_22

Naisia talon rannassa, tuokiokuva Orivirran Kääpäsaaresta, Vuokala Savonranta, 1912; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_15

Tahvo Tornin omatekoinen mökkiasumus Kaitajärven rannalla kesällä, Vasaroi Savonranta 1912; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_17

Kalanpyytäjä ja erakko Ulla Tervo rakentamansa hökkelin edustalla, Savonranta 1911; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_19

Maailmalla:

Kansanperinteen kerääjät Anna Raudkats ja A. O. Väisänen kylätiellä, Rusovo Setumaa Viro, 1913 tai ehkä 1912; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_83

Eläytymistä:

Nestori Hemmo morsiamen ja A. O. Väisänen sulhasen puvussa, Tsaltseva Setumaa Viro, A.O. Väisäsen tutkimus- ja keruumatkat Virossa vuosina 1912-1914. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_43

*

Väisänen saa arkisiin askareisiin outoa lumoa: Väisänen saa arkisiin askareisiin outoa lumoa: Hän teki etnomusikologisia tutkimuksia mordvalaisten parissa entisen Samaran kuvernementissä kesällä 1914, juuri niihin aikoihin kun Suuri sota syttyi (I maailmansota).

Nainen pesee joen rannalla pyykkiä, Samara, 1914,

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_63

*

Sotaan lähtö, kesä 1914

Kasvintoverit hyvästelevät ennen sotaanlähtöä, Vetshkanovo, Buguruslan, Samara, Venäjä, 1914; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_115

Sotaveikot Fedá ja Gavrila, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_106

Sotilaat jäähyväisajelulla kylässä, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_107

Vaimo itkee sotaan lähtevää miestään, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_108

Jumalanpalvelus sotilaille, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_110

Sotilas hyvästelee kotiaan ja perhettään, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_111

Sotilasta saatetaan kylän läpi, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_112

Sotilasta saatetaan eropaikalle, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_113

Sotilas suutelee lastaan hyvästiksi, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_114

 

Miehet hevoskärryillä lähtemässä kotikylästä sotaan, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_116

 

Sotilaat taipaleella kohti Buguruslania, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_117

Kaksi sotilaiden vaimoa, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_45

Miesten lähdettyä:

Kirkkopiha, Samara, 1914, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_6

*

Paimenessa

Paimenpoika soittaa huilua karjan levätessä, Kattila Sumajoki Inkeri, Venäjä, 1914; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK128_32a

Karjaa ja paimenet Sumajoen rannalla, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK128_32

Lampaat ja lehmät lepäävät puiden katveessa Sumajoen rannalla, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK128_31

*

Soitot

Nuoret tanssimassa balalaikan säestyksellä, Setumaa Viro 1912; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_41

Tanssijuhla ”kirmaskit” Värskajoen rannalla, Setumaa 1912-1914; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_122

*

Kanteleensoittaja Jaakko Kulju, Suojärvi 1917; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_43

Hilippä Wornanen (Hilppa Vornanen) soittaa kannelta, Ristisalmi Korpiselkä 1910-luku; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1166_22

Liisa Pessi soittaa pukinsarvella, Kaukola 1910-luku; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1166_4

Runonlaulaja Iivana Härkönen, Äimäjärvi Suistamo 1917; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_33

Iivo Härkösen äiti – Matrona Jyrkinen – leipoo piiraita, Äimäjärvi Suistamo 1917; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_34

Arkku lasketaan hautaan, Suojärvi 1917; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_42

Itkijänainen itkee kuollutta miestään ristin juurella, Lobotka Värska Setumaa Viro 1912-1914; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_121

laulaja Helo Rämäsk ja nuoripari lepäämässä heinänteon aikaan, Nehikoma Vory Viro 1912; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_34

*

Nuoret kisaavat sillalla, Ägläjärvi Korpiselkä 1917; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_5

Matka rajalle; venettä uitetaan rannalta käsin kosken – Aittokoski – viertä ylös. Suomussalmi Kainuu 1918; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_79

*

Matjoi Plattonen, Suistamon Loimolasta – itkijä

Matjoi Plattonen (Mat’oi Plattone), etevä itkijä Suistamon Loimolasta, Muuanto 1910-luku: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1166_19

 

Matjoi Plattosen Unkarin matkalta, Unkari 1928; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_63

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_65

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_66

Arvostetun itkijän Matjoi Plattosen hautajaiset, Suistamo 1928; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_67

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_68

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_69

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_70

*

Kerjäläiseukko palaa kirkosta, Samara, 1914. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_7

*

Olga Karvonen, 10-vuotias karjalaistyttö, Suurijärvi Kiestinki Vienan-Karjala 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_30

*

Sotakutsuntaan lähtö kotikylän rannasta, Oulanka Ruva Vienan-Karjala, Venäjä 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_10

Nuori vaimo itkee miehen lähdettyä kutsuntoihin, Oulanka Ruva Vienan-Karjala 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_11

Hedos Porotkin, Laitasalmi Oulanka 1915;

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_23

Palaka-neito istuu rantaniityllä, Uhtua (Kalevala) 1915;

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_35

Neito Iso Ivana, Vaarakylä Kiestinki 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_29

Nuori vaimo Matró, etevä itkijä, Uhtua 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_44

*

Näkymä Knäžöin kylän rannalta Vienanmerelle päin, Viena 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_2

Lepohetki taipaleella Vaarakylän ja Suurijärven välillä, Kiestinki Vienan-Karjala 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_31

*

Isoäiti itkee hautaa umpeen luotaessa, Vuokkiniemi Vuonninen, Vienan-Karjala 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_37

*

Nuori nainen Joukenie, yksi A. O. Väisäsen kyyditsijöistä ja soutajista. Uhtua Vuokkiniemi Vienan-Kajala 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_48

*

Nuoriso kisailee Uhutjärven rantatörmällä, Uhtua Vienan-Karjala 1915: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_47

*

Sotakutsuntaan lähdössä olevat Aleksi Seredin ja Simo Saikko, Oulanka Ruva Vienan-Karjala 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_9

*

Jamani Paavila, yli 100-vuotias runonlaulaja, vuoteellaan, Uhtua Vienan-Karjala, Venäjä 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_41

*

Katso

Koko A.O. Väisäsen 450 kuvaa käsittävä kokoelma kuvasarjana täältä:

Ensimmäisestä viimeiseen kuvaa: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/quicksearch/page:1

Viimeisestä kuvasta ensimmäiseen: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/quicksearch/page:45

*

PS.:

Larin Paraske ei ollut ainoa ”julkkis” itkijä-laulaja kansanperinteen esitätjä.

Myös edellä mainittu itkijämestari Matjoi Plattonen sai osansa julkisuudesta 1920-luvulla:

Wikipedia kertoo Plattosesta;

”Matjoi Plattonen (6. joulukuuta 1842 Suistamo28. syyskuuta 1928 Suistamo) oli kuuluisa itkuvirsien taitaja Suistamon Loimolasta. Häntä arvostettiin kovasti 1900-luvun alkupuolella karjalaisesta kansanruonoudesta innostuneissa akateemisissa piireissä. Hänestä käytettiin usein nimeä ”Karjalan äiti”. Plattonen esiintyy myös vuonna 1920 valmistuneessa, Suojärven häärituaaleja esittelevässä elokuvassa Häidenvietto Karjalan runomailla. Matjoi Plattonen herätti huomiota paitsi laajalla itkuvirsiohjelmistollaan ja kyvyllään sepittää uusia itkuja, myös luontevan varmalla ja vapautuneella esiintymisellään.

Plattoselle pystytettiin muistokivi Suistamon kirkonkylään ennensotia, mutta vuonna 1941 suomalaiset sotilaat löysivät kiven tahallisesti kaadettuna ja särkyneenä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Matjoi_Plattonen

*

Museoviraston kuvakokoelmat;

Runonlaulaja Matjoi Plattonen lauloi kuningas Haakonille ja presidentti Relanderille Kaivopuistossa. Kuningas Haakonin vierailu 2-4.6.1928, Relanderin oik. puolella A. Tulenheimo ja E. v. Frenckell; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19551228_182

Vasemmalla puhetta pitää kaupunginjohtaja Antti Tulenheimo, kuningas Haakon VII, presidentti Relander; Helsinki 3.6.1928: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19551228_189

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/quicksearch/page:1

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:aihe_toimija/value:%22Plattonen+Matjoi%22

*

Kuvahaku; Matjoi Plattonen; https://www.google.fi/search?biw=1920&bih=911&tbm=isch&sxsrf=ACYBGNQNdFpOZrrv8IFtQ4h5qGvNm0_FmQ%3A1568044560184&sa=1&ei=EHZ2Xb76CoeHwPAPzI-poAg&q=matjoi+plattonen&oq=matjoi+plattonen&gs_l=img.12…0.0..13570…0.0..0.0.0…….0……gws-wiz-img.mcsjpyEsibs&ved=0ahUKEwi-woGYjcTkAhWHAxAIHcxHCoQQ4dUDCAY#spf=1568044574609

*

”Karjalan äidistä”; http://www.elore.fi/arkisto/2_06/mst2_06.pdf

Karjalan Sivistysseura; Karjalan heimo, muistokirjoitus Matvei Plattosen jälkeen; http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1948_11-12_120.pdf

Viena-Aunus 1935, patsashanke: http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/VA1935_08-09_006.pdf

 

Klaudia Plattonen; https://www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Palvelut/Matkailu/Nahtavyydet/Runonlaulaja-Klaudia-Plattosen-muistomerkki

*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu