EU on keskellä energiakriisiä – kuinka kalliiksi tämä käy Suomelle?

EU on keskellä energiakriisiä – kuinka kalliiksi tämä käy Suomelle?

Euroopan unioni on kriisissä.  Jälleen. Nyt kyse on energiakriisistä.

Näin on kirjoitettu. Pitää paikkansa. Kriisin ituina on määritetty monta syytä (ainakin 8 kpl):

yllättävän nopea elpyminen koronakuopasta, varastojen ajaminen tyhjiin, Kiinan kysyntä, Venäjän mahdollinen toimituspihistely, yhtäkkisen kysyntäpiikin muodostama markkinahäiriö, päästökauppa ja sen aiheuttama kysyntään vaikuttava epäsymmetrinen hinnanmuodostusmekanismi, kuivan kesän niukentamat vesienergiat, Saksan ja muiden maiden suorittama ydinvoiman ja muidenkin konventionaalisten energiamuotojen yli-innokas ja poliittisesti motivoitu alasajo ennen kuin korvaavia uusiutuvia energiamuotoja on saatu tilalle.

Monet auktoriteetit ovat kiistäneet ydinvoiman nopean alasajon vaikutuksen energian tarjontaan. Onko tähänastisesta opittu mitään. Kun lukee alempana olevan uutisen joutuu lievän frustraation valtaan.  Miksi EU ei ole ”oppiva organisaatio”?

Kuka tästä sekoilusta hyötyy?

Juuri nyt Unionin on määrä päättää, miten täällä kohdellaan päästötöntä ydinvoimaa ja päästöllistä kaasua. Tuota Venäjä-riippuvuutta ylläpitävää, ja sitä ainakin tulevana talvena lisäävää.

*

EU osoittaa sormella Venäjää, ettei ”sen tarjonta ole pysynyt EU:n kysynnän mukana”.

Venäläinen Gazprom kertoo toimittaneensa Eurooppaan sen mikä siltä on ostettukin.

”…mutta jostain syystä Venäjäkään ei ole pystynyt lisäämään toimituksia kysynnän kasvettua”, kirjoittaa Helsingin Sanomat.  Lehti tosin vastaa toisaalla, että Kiinan voimakas kysyntä ja sielläkin tyhjille ajetut varastot ovat vetäneet hyvin.

Mikäli taannoin seurasin Venäjän ja Kiinan energianeuvotteluja huipputasolla, niiden tavoitteena oli solmia laaja-alaiset ja pitkälle tulevaisuuteen jatkuvat puitesopimukset. Siis toisin, kuin Lännen suunnalla, jossa mr. Biden uhkaili asettaa NS2:n yhtiöt ja kauppakumppanit pinteeseen, tosin Saksan ja muiden puhuttua järkeä, näistä asetelmista liudentaen. Mutta varsinaisen kauppapolitiikan ulkopuolinen ”neulanpistopolitiikka” (kaiken kunnioituksen ansainnen presidenttimme Urho Kaleva Kekkosen kuolematonta ilmaisua tässä soveltaakseni) on meiltäpäin (EU ym.) jatkunut ja ehkäpä jopa intensiviöitynyt.

Unionistinen johtopäätös on luettavissa Helsingin uutislehden palstoilta: ”Euroopassa moni uskoo Venäjän käyttävän kaasua poliittisena aseena – ihan vain näyttääkseen, kuka mantereen energiavirtoja yhä hallitsee”.

Venäjän johtajat torjuvat ajatuksen. Miksipä myötäisivät, kun ilmiselvästi ainakin osa Euroopan Unionin piirissä nyt riehuvasta energiakriisistä on sananmukaisesti itseaiheutettua.

*

”Eurooppa siirtyy kohti uusiutuvaa energiaa, mutta muutosvaihe fossiilisista polttoaineista tulee olemaan pitkä ja osin kivuliaskin.

Myös Belgian hallituksella on edessä vaikeita valintoja, sillä hallitus on tämänhetkisen tiedon mukaan ajamassa alas maan iäkkäät ydinvoimalat vuoteen 2025 mennessä.

Belgia tuottaa nyt ydinvoimalla lähes 40 prosenttia sähköstään.  Mitä tilalle väliaikana, ennen kuin uusiutuvat energialähteet täyttävät tarpeen? Ennen energian hintojen nousua vastaus oli maakaasu, mutta nyt Belgiassa on alettu epäröidä.”

Lähde. HS/Teija Sutinen, Bryssel, tiistai 2.11.2021.

*

Jätän lukijoiden arvioitavaksi tämän Verde-julkaisun vuoden takaisen artikkelin. Kannattaa kiinnittää huomiota siinä hyödynnettyihin lähteisiin:

Puheenvuoro » Belgian energiasuunnitelmat nostavat hiilipäästöjä (verdelehti.fi)

”Ydinvoimaa korvaamaan Belgia aikoo tukea esimerkiksi tuulivoiman ja maakaasua. Maakaasun poltto sähköntuotannossa kasvaa suunnitelmien mukaan reilusta kolmanneksesta lähes 60 % osuuteen, ja samalla nousevat hiilidioksipäästöt.”

”Belgia on ainoa EU-maa, jossa fossiilisten osuus sähköntuotannossa on raportin mukaan kasvamassa vuoteen 2030.

Suunnitelmat sopivat tietenkin fossiilisen kaasun tuottajien, kaasuturbiineiden ja -moottoreiden valmistajien pirtaan. Kaasun käyttöön panostaminen nostaa alan painoarvoa EU:n energiakeskusteluissa.

Kaasusektorin kasvava voima näkyy jo nyt. Sitä ollaan esimerkiksi viherpesemässä kiihtyvää vauhtia mukaan kestävien investointien taksonomiaan. Kaasuala käytti taksonomian lobbaukseen kymmenkertaisesti rahaa verrattuna esimerkiksi ydinvoima-alaan.”

Päästökaupan varjopuolista en malta olla lainaamatta ko. artikkelista:

”Ympäristöväki on ydinvoiman kohdalla tunnetusti jakaantunut.  Belgian Greenpeace on hyväksynyt kaasualan tuen “välttämättömänä pahana”.

Miten tämä musta sitten on selitetty valkoiseksi Belgiassa? Maalla on varaa ostaa lisääntyville päästöilleen päästöoikeudet päästökaupasta.

Kun päästöoikeuksia on Euroopan unionissa jaossa vain tietty määrä, joku muu – kenties Belgiaa köyhempi maa – joutuu päästöoikeuksien hintojen noustessa keksimään muita ratkaisuja.”

Suora linkki: Eurostat, NECPs/Ember, raport, 9.11.2020; Vision or Division? Analysis of NECPs – Ember (ember-climate.org)

*

Syntyneessä kriisissä – joka eittämättä ainakin joltain osin, ehkäpä olennaisilta, on itseaiheutettua – nyt sitten mietitään ja pusketaan päälle yhteisvastuullista energiatasaus-järjestelmää unionin mitassa. Siinäkin Suomi epäilemättä joutuisi maksajan osaan. Se on järkevästi ajatellen absurdi asetelma, mutta unionistisessa tajuntakehässä ”luonnollista”, aivan kuin ”elpymispaketin käärintä”.

Suomi oli vuosien 2008 – 2017 välillä Euroopan vaisuimmin kasvava talous, jumbo: se itse ei älynnyt edes vaatia sen huomioimista ”korona-yhteisvastuullisuuden” kohinoissa, vaikka se olisi ollut aivan ilmiselvä välttämättömyys: tunnetusti (SP, VM, IMF etc) Suomen kansantalouden rakenteelliset ongelmat ovat ja pysyvät, myös koronan jälkeen. Sehän näkyy kun katsoo ympärilleen ja lukee eri auktoriteettien julkaisemia kasvuennusteita koronasta elpymien ja vakaantumisen ajalle, eli vuosille 2021-2024.

Useiden muiden unioni-valtojen kasvuluvut ovat 3,5-5,0 välillä, mutta Suomen arvioidaan jämähtävän kaikesta puustista huolimatta vaatimattomaan 1,5 %:n kasvuun, ja (vaikka sitä ei nähdäkseni kukaan ole vielä ilmaissut, osin psykologisistakin syistä) vuosina 2024-2026 taas tuonne ”menetetyn vuosikymmen” liiankin tuttuihin lukuihin eli pakkaselle tai vaatimattomiin 0,0 – 1,0 prosentin ”kasvuvakauteen”.

 

Vahva ennuste on, että nousevan talven aikana ehkä jo ennen joulua, mutta viimeistään helmikuussa, kun pakkanen ”kurittaa” eurooppalaisia, vakavaan pikakäsittelyyn otetaan elpymiskakkosen pikkuveli, eli ”energiatasaus”-solidaarisuuspaketti, johon saamme varata Suomen osuudeksi jotain noin miljardin euron subventiota, joka pääosin valuu ”yhdenikkunan” -energiatalouksissa eläville maille.

 

Kaiketi myös Belgialle?

Teija Sutisen/HS artikkelissa muuan asuntokulakki kertoo ostaneensa kerrostalon Brysselin Shaerbeekin kaupungiosasta 1987 ja lämmittäneensä sitä pääosin kaasulla. Yksinkertaisista ikkunoista hän sentään luopui ”jo” parikymmentä vuotta sitten. Suomessa alettiin vaatia kolmilasi-ikkunat jo 1970-luvun öljykriisin aikoihin.

 

*

HS/Teija Sutinen kertoo (2.11.), että ”EU:n laskujen mukaan noin 20 jäsenmaata 27:stä on tehnyt erilaisia toimia keventääkseen kuluttajien energialaskua”.

Nyt eletään marraskuun alkua, laskelma on kaiketi tehty lokakuun mittaan. Mikä onkaan tilanne joulukuussa, tammikuussa, helmikuussa…?

Jälleen EU toimii ”yksittäissyöksyin”. Koordinaatiosta, linjauksista, ehdoista, rahasta ei tietoakaan. Maat pelaavat omia pelejään ja aikovat (tämä on tietty) lähettää laskun muille kansoille, eli EU:lle Brysseliin.

Tilannekuva Teijan maalaamana: ”Monet EU-maat ovat jo ryhtyneet toimiin, jotta kuluttajien elinkustannukset eivät nousisi kohtuuttomasti.  Kaukaa viisaat hallitukset tietävät myös, että raivo sähkö- tai kaasulaskusta voi purkautua seuraavissa vaaleissa” [vahvennus vh:]n.  Niin aina.

Miten mahtaa olla ”maksajan raivo” ja sen ilmentymät? Niidenkin aika koittaa?

Ranska esimerkiksi on kertonut myöntävänsä sadan euron kertaluontoisen tuen pienituloisille kotitalouksille niin, että etu koskee kaikkia perheenjäseniä.

Tuen piirissä on 38 miljoonaa ranskalaista.  Hallitus nimenomaan korosti suuntaavansa tukea myös keskiluokalle eikä vain niille, joilla on vaikeuksia maksaa laskujaan.”

Mielenkiintoista! Sillä 38 miljoonaa ranskalaista on 56,4 % maan asukkaista, joita on kaikkiaan 67,39 miljoonaa (2020, Maailmanpankki, ennakkotieto).  Tuen konkreettisista myöntämisehdoista en saanut tolkkua pikaisella haulla.

Siis 100 euron tuki 38:lle miljoonalle ranskalaiselle = 3.800 miljoonaa €uroa. Siis 3,8 miljardia euroa. Mutta onko se ”kertaluontoinen” vai kertaalleen kertaluontoinen?

Jään miettimään: Mitä järkeä on tuessa, jota saa ainakin 56 % väestöstä? Keskiluokka ja sitä paremmin veronalaisia hankkivat maksavat itselleen energiatukea? Tässä täytyy olla jokin hieman pidemmälle menevä idea? Ettei Macrón jo kehittele Eurooppalaista Solidaarisuuden ilmentymää?

Suora tuki on otettu käyttöön Ranskan lisäksi ainakin Kreikassa, Espanjassa, Irlannissa, Portugalissa, Puolassa ja Romaniassa. 

Belgiassa on jo entuudestaan voimassa niin sanottu sosiaalitariffi.  Se on energiayhtiöltä saatava alennus sähkön ja kaasun hintaan kun tuloraja alittuu. Belgian hallitus on vastikään päättänyt, että tukea saavien kotitalouksien määrää lisätään noin puolesta miljoonasta lähes miljoonaan. Jos lasketaan kotitalouksien kooksi tuollainen 2,3 henkilöä, se merkitsee 2,3 miljoonaan ”energia-avustettavaa”.  Se merkitsee 11,6 miljoonan asukkaan maassa (2020, MP:n ennakkoluku) tukea noin 19,8 prosentille väestöstä.

Eikä tässä vielä kaikki:

Teija Sutinen/HS jatkaa:

”Belgian kaltaisia säänneltyjä hintoja on otettu käyttöön myös Espanjassa, Ranskassa, Kreikassa, Portugalissa, Bulgariassa ja Tsekissä.”

Mutta kaiken lisäksi:

Monissa maissa on tilapäisesti alennettu myös energiasta perittäviä veroja.”

*

Herää yksi kysymys:

Mutta mitä tekee Suomi?

Tämä pieni ja tyhmä Suomi!

Eihän tämä ketään kiinnosta. Parempaakin tekemistä. Mutta minuapa kiinnostaa. Paljonko tämä lysti maksaa?

*

Käykö tässä taas niin, että ”nopea syövät hitaiden rahat”?

Me, Suomi, olemme sentään Euroopan Unionin pohjoisin maa!

Toistan hidastettuna: Pohjoisin maa. Kylmin maa. Harvaan asuttunut. Havumetsävyöhykkeen kansa.

Pohjoisessa on kylmä. Kylmempi kuin etelässä.

*

Tikkana seuraan, miten Suomi pelaa tämän erän.

+15
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu