EU:n finanssipolitiikan kummalliset kuviot eli Ikuinen elvytysväline synnytetty

EU:n finanssipolitiikan kummalliset kuviot eli Ikuinen elvytysväline synnytetty

*

Viime vuosisadan suuriin näytelmäkirjailijoihin kuuluu Tennessee Williams, jonka tunnetuimpia näytelmiä on Suddenly, Last Summer (Äkkiä viime kesänä, 1958).  Tapahtuu jotain kamalaa, ja tätä tragediaa jolla on perustavia seurauksia monen elämään, puidaan sitten labyrintissa jossa on enemmän mutkia kuin selkeitä näkymiä.  Onnellisia loppuja ei ole.

Tuo on fiktiivistä draamaa, mutta mehän elämme keskellä todellisuutta, jolle on ominaista olennaisesti kohonnut draamapitoisuus.  Yhä joudumme kysymään: Mitä todella tapahtui ”äkkiä viime kesänä”?

Koko 2020-luvun joudumme kysymään tätä yhtä ja samaa kysymystä!

Klassiseen tapaan tulevat kysyjäsukupolvet honkkaavat, ”miten se kaikki oli mahdollista”?  Sekä: ”Miten ihmeessä te annoitte sen tapahtua?”

*

Vaarana on:

1.)Että syntyy uusi julkisten menojen velalla rahoitettu automaatti.

2.)Että vastuiden jakautuminen ja menojen kohdentuminen on epäselvää.

*

Näitä vaaroja, jotka ovat todellisia, edeltä systeeminen ongelma:

1.)Eurooppalaisen tason (EU) finanssipolitiikka paitsi muuttaa Unionin luonnetta on myös

2.)Erityisen haasteellista toteuttaa ajoitukseltaan optimaalisesti.

*

Näitä pulmia edeltää olennaiset kysymykset:

1.)”Koronaelvytyksen” (osa I = 750 mrd €) myötä normaaleja budjettimenoja rahoitetaan EU:n ottamalla velalla; yhteisiä julkisia menoja kasvatetaan tällä velkarahalla vastaamaan talouden taantumaa, ja vieläpä siten, että kuralla oleva Suomi nettorahoittaa ja väljäbudjetoidut katoliset valtiot vastaanottavat nettorahoitusta = Euroopan Unioni siirtyi täten harjoittamaan Unionin tasoista finanssipolitiikkaa, kaikkine ratkaisemattomine ongelmineen ja seurauksineen.

2.)Alkutilassa tämän piti, niin vannottiin, olla ainutkertainen ja yksi koskaan toistumaton erikoisjärjestely, mutta kuka voi vannoa, että Covid-19 vitsaus olisi ainoa ja viimeinen suuri vitsaus – mitä sitten sanotaan jos ja kun tulee seuraava vitsaus joka oikeasti on Suuri? Kysymys kuuluukin, pitäisikö tallaisessa EU:n fundamentaalisessa (perustavalaatuinen, tärkeä kulmakivi, vh) kehityskysymyksessä luottaa Suomen poliittisen johdon vai Ranskan ja Saksan vastaavien tahojen arvioon tulevaisuudesta;

Suomen hallitus, pääministeri ja valtionvarainministeri (ja ”eurooppaministeri” ym) vakuuttavat:

”Menettely on ainutkertainen eikä avannut mitään uutta käytäntöä tulevaisuuteen”.

Ranskan presidentti ja Saksan ulko- ja valtiovarainministeri toteavat:

”Koronaelvytys on innovatiivinen malli, jolla EU voi tulevaisuudessakin eri kriisien yhteydessä ottaa velkaa tuiki tarpeellisten menojen kattamiseksi  –  siis harjoittamaan unioninmittaista finanssipolitiikkaa”.

*

Kysymys kuuluu:

1.)Mikä on totuus?

2.) Kumpaa tässä asiassa esitettyä kantaa meidän kannattaa uskoa:

Suomen valtiojohdon sanaa – vai Unioinin mahtivaltioiden Saksan ja Ranskan johtajien sanaa?

*

Tämä asetelma on muotoiltu Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mielipidekirjoituksen ”EU:n finanssipolitiikka vaatii perusteellisen keskustelun” pohjalta (Suomen Kuvalehti n:o 47/20.11.2020). 

Lue Juho Romakkaniemen tärkeä puheenvuoro mielipide kokonaan tästä: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/puheenvuoro-eu-on-alkanut-harjoittaa-unionin-tasoista-finanssipolitiikkaa-nyt-pitaa-miettia-millainen-malli-palvelisi-suomen-etua/?shared=1145847-5711e089-4

Oma näkemykseni on sama. Ehkä astetta tylympi.  – Hänen tekstinsä on luettavissa lehden sivuilta, minä vastaan omalta osaltani mielipiteistäni ja niiden esittämisestä

Missä on suomalainen keskustelu ja väittely tästä vuoden tärkeimmästä aiheesta? Se lamaantui nopeasti kesällä. Se muhii. Kansakunnan julkienemmistö näytti sulattavan tämän hämmentävän sekoilun ja vedätyksen kokolailla mutinoitta. Meitä kriitikoitakin on, mutta mihin voimamme riittää?

EU on peijannut samaan nyyttiin nivomansa 7-vuotisbudjetin ja ”Koronaelvytyspaketin” kummalliseen kompukseen ja ehdollisuuteen, josta se jollain silmänkääntötempulla vetää tämän nuotan läpi, tavalla johon Mauri Brysselistä jo viikolla viittasikin. Näin se käy.  Meitä vedätetään, katkerinta on, että meidän omat johtajat innokkaimpina.

*

Juho Romakkaniemi kirjoittaa (sitaatti):

”Oman muistini mukaan EU on ollut aina jossakin kriisissä.

Perustuslaillista kriisiä seurasi finanssikriisi, ja sitten tulivat eurokriisi, maahanmuuttokriisi ja koronakriisi. Joka kerta  olisi ollut haluja ja tarpeita EU:n suuremmalle roolille, lisämenoille tai finanssipolitiikalle.

Kysymys kuuluukin, pitäisikö tällaisessa EU:n fundamentaalisessa kehityskysymyksessä luottaa Suomen poliittisen johdon vai Ranskan ja Saksan vastaavien tahojen arvioon tulevaisuudesta.  Kysymys on retorinen.”

Kyllä se kysymys on ihan todellinen. Tosiasiallinen ja perustavalaatuinen.

Romakkaniemi arvioi, aivan kuten monet kriitikot jo aikaa sitten, että

”vastaavaan velkamalliin tarpeellisten lisämenojen kattamiseksi mennään todennäköisesti viimeistään seuraavan komission aloittaessa”. 

Näinhän se on. Kunhan uusi komissio saadaan koottua ja nimettyä, heti kohtahan se tapahtuu..

Ja ikään kuin ankkurina tämä, minkä myöskin tiedämme jo:

”Euroopan Keskuspankki on jo esittänyt, että elpymisrahasto velanottomekanismeineen säädetään pysyväksi välineeksi Eu:n budjettiin”.

Siitä siis, silvuplee!

Kerran viattomuutensa menettänyt ei pääse palaamaan ”viattomuuden tilaan”, vaan jatkaa hävyttömällä tavalla ”huoraamista” julkisena instituutiona lajissaan.

*

”Vaikka sille [elpymisväline] voi keksiä monia hyviä teoreettisia perusteita, sen onnistuminen on käytännössä epätodennäköisempää”.

Ainakin tulisi käydä perusteellinen ja laaja kansalaiskeskustelu asiantuntijoiden avoimella tuella välineen taloudellisista ja poliittisista hyödyistä ja haitoista.  EU:n järjestelmät ovat aina paitsi taloudellisia, myös poliittisia, mitä ei tule unohtaa. Pro et Contra.

Euro on Unionin poliittinen projekti, ja sellaisenaan jo moninkertaisesti kiville ajanut.

*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu