EU:n Venäjälle asettamat sanktiot – toimivatko ne ja jos niin millä tavoin?
EU:n Venäjälle asettamat sanktiot – toimivatko ne ja jos niin millä tavoin?
Sanktiosatu
OSA I
EU:n kaupankäynti Venäjän kanssa kiihtyi 2022
Tämä tiedettiin jo kesällä:
Venäjän tuonti EU:hun kasvoi 69,9 % vuoden 2002 tammi-heinäkuussa pakotteista huolimatta.
Mutta EU:n vienti Venäjälle supistui 33 % vastaavana aikana.
Ukrainan sodan nimissä määrätyt pakotteet ja kohonneet energiakustannukset vahingoittavat EU:n viejiä. Kuka hyötyi? Vastaus on: presidentti Putinin Venäjä hyötyi.
Venäjän vienti EU:hun kasvoi 69,9 %, mutta EU:n vienti Venäjälle supistui 33 %, koska pakotteet ja kohonneet energiakustannukset vahingoittavat EU:n viejiä.
Näin kertoivat tilastot jo 3.10.2022 vuoden ensimmäisen puoliskon tietojen valmistuttua.
EU:n oman seurantaosaston Eurostatin mukaan Venäjän ja Euroopan unionin maiden kahdenvälinen kauppa on sanktioista huolimatta kasvanut tammi-heinäkuussa 2022. Kauden liikevaihto oli 171,4 miljardia euroa.
Pakotteilla on ollut kiistaton vaikutus, mutta ei EU:n tarkoittamalla tavalla. EU:n vienti Venäjälle laski 33 prosenttia vuoden 2022 seitsemän kuukauden aikana ja oli vain 34,1 miljardia euroa, kun taas EU:n tuonti Venäjältä kasvoi 69,9 prosenttia 137,3 miljardiin euroon.
Tämä tarkoittaa, että Euroopan unionin yritykset kärsivät vientimarkkinoiden menetyksistä. Raporttien mukaan eurooppalaisille yrityksille on aiheutunut valtavia vahinkoja, ei pelkästään sanktioiden ja markkinoiden menettämisen vuoksi, vaan myös lisääntyneiden polttoainekustannusten vuoksi lisääntyneiden tuotantokustannusten vuoksi. Der Spiegelin arvion mukaan noin 15 000 yritystä yksin Saksassa voi joutua konkurssiin.
Euroopan viennin suuntaus on laskeva, kun taas Venäjän vienti EU:hun kääntyy nousuun.
Heinäkuussa 2022 Euroopan vienti Venäjälle laski 46,9 % 4,3 miljardiin euroon, kun taas Venäjän vienti EU:hun kasvoi 25,2 % 16,9 miljardiin euroon. Jos tämä nykyinen luku otetaan vuoden perusviivaksi, se tarkoittaa, että vuonna 2022 EU:n vienti Venäjälle on 51,6 miljardia euroa, kun se viime vuonna oli 104,5 miljardia euroa, mikä tarkoittaa yli 50 prosentin laskua.
Venäjän vienti EU:hun on kuitenkin saavuttanut 202,8 miljardia euroa, kun se vuonna 2021 oli 158,5 miljardia euroa. (Lähde: Eurostat)
Euron arvon lasku ruplaa vastaan on myös vaikuttanut kielteisesti Euroopan unionin kilpailukykyyn. Tammikuussa 2022 euron arvo oli 85 ruplaa, lokakuun 3. päivänä 58 ruplaa.
*
OSA II
Politico -median vuosikatsaus 2022:
KAUPPA VENÄJÄN KANSSA kutistuu, MUTTA …
”EU on hyväksynyt helmikuusta lähtien yhdeksän Venäjän vastaista pakotepakettia, joiden pääasiallinen tarkoitus on heikentää maan taloutta. Samaan aikaan blokki on yrittänyt vieroittaa itseään Venäjän energian tuonnista, joka muodosti suurimman osan Moskovan kanssa käytävästä kaupasta. Kauppa Venäjän kanssa on sen seurauksena vähentynyt merkittävästi, vaikka sen arvo on edelleen hieman korkeampi kuin viime vuonna energian ja raaka-aineiden hintojen jyrkän nousun vuoksi.”
EU:n tuonti Venäjältä oli kuukausitasolla 2022 korkeimmillaan 23,5 miljardia Euroa, kun taas EU:n vienti oli alimmillaan vuoden aikana huhtikuussa 2,9 miljardia Euroa. Vaihtotase oli pahimmillaan 19,6 miljardia PLUSSALLA Venäjän kannalta maaliskuussa. Lokakuullakin se oli vielä Putinin kannalta plussalla 8,8 miljardia Euroa.
Eli EU-tuonti Venäjältä pähkinänkuoressa: Tuonnin kuukausiarvo saavutti huippunsa maaliskuussa ja laski tasaisesti ja saavutti lokakuussa kriisiä edeltäneen tason.
Katso: 2022: The year in figures and charts – POLITICO
*
EuroStatin mukaan EU:n kaupan arvo (tuonti) VENÄJÄN KANSSA vaihteli maaliskuun 2022 ja lokakuun 2022 välillä Euromääräisesti seuraavasti:
maaliskuu 23,5 mrd Euroa; huhtikuu 20,5 mrd; touko 18,2 mrd; kesä 18,4 mrd; heinä 17,1 mrd; elo 15,4 mrd; syys 13,9 ja lokakuu 13,1 miljardia euroa.
Tuonnin euromääräinen volyymi laski siis kevään 23,5 miljardista/kk lokakuun 13,1 miljardiin (- 10,4 mrd).
Lähde: Statistics | Eurostat (europa.eu)
EuroStat sanallisti EU:n öljytuote tuonnin supistumisen Venäjältä 22.11.2022:
”Kausitasoitettujen arvojen mukaan Venäjän osuus EU:n energiantuonnista oli melko vakaa vuoden 2022 ensimmäiseen neljännekseen saakka (26,0–27,6 %). Osuus laski jyrkästi vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen välillä, ja tämä laskusuuntaus jatkui vuoden 2022 toisen ja kolmannen neljänneksen välillä. Kaiken kaikkiaan Venäjän osuus EU:n energiantuonnista laski yli 10 prosenttiyksikköä vuoden 2022 ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen välillä, 25,5 prosentista 15,1 prosenttiin.” Russian energy imports fell by €6.1 billion – Products Eurostat News – Eurostat (europa.eu)
Prosenttilukujen käyttö on metkaa, etenkin tässä tilanteessa?
*
Mihin voimme luottaa – jos emme tilastoihin?
Jossain määrin huolestuttava on Politicon vuosikatsaukseen 2.1.2023 sisältyvä EU:n Venäjä-suhdetta koskeva tilastopohjainen katsaus:
”EU:n yritykset jumissa Venäjällä:
Vieläkin pahempaa on, että EU:n investoinnit Venäjälle pysyivät paljon korkeammalla kuin julkiset ilmoitukset saattoivat antaa olettaa. Vaikka yritykset vetivät joitakin suuria brändejään pois Venäjältä, kaiken kaikkiaan euroalueen omistusosuudet venäläisistä varoista laskivat vain 10 prosenttia vuoden 2021 viimeisen neljänneksen lopusta vuoden 2022 toisen neljänneksen loppuun European Central Bankin – EKP:n mukaan. Pankin raportti. EU:n omistuksessa olevien venäläisten omaisuuserien pudotus ei johtunut niinkään yritysten maasta poistumisesta, vaan ”pääasiassa venäläisten arvopaperisijoitusten euroalueen arvon alenemisesta”, EKP sanoi. Kaiken kaikkiaan ”suorat sijoitukset säilyivät suurin piirtein ennallaan” Venäjän sodan alkamisen jälkeen.”
Linkki: Brussels Playbook: Top leaders on 2023 — Croatia’s twin wins — Lula’s Amazon dream team – POLITICO
Tästä vähemmän esillä olleesta asiasta seuraa joitakin perustavia jatkokysymyksiä.
Politicon vuosikatsaukseen 2022 sisältyy (katso: yo. linkki) myös Eurostatin tietopohjalta toimituksellisesti tuotettu maa-kohtainen VENÄJÄ-tuonnin muutos (EU 27: EU trade with Russia increased in 2022 despite sanctions) taulukko helmikuu-elokuu 2022. Se on järisyttävää luettavaa. Mutta vain siinä tapauksessa, että sen esittämät maakohtaiset tiedot todella pitävät kutinsa. Pari kaveriani on jo ehtinyt esittää niistä kriittisen arvion, ja omanikin on samansuuntainen: tuskin pitää kutiaan. Tai sitten tilastojen raakamateriaalin ja esitetyn taulukon välillä on perustava eroavuus?
*
Tänään 7.1.2023 YLE/Elli-Alina Hiilamon artikkelissa aiheellisesti kysytään, toimivatko Venäjä-pakotteet odotusten mukaisesti, – ja jos eivät toimi, niin miksi?
”Pakotteiden piti lyödä Venäjän talous polvilleen, mutta näin ei käynyt – professorin mukaan pakotteet on ymmärretty väärin.
Venäjän talous supistui viime vuonna 2022 vähemmän kuin keväällä ennakoitiin. Pakotteet eivät toimi sillä tavoin kuin poliitikot uhosivat, sanoo taloushistorian professori Jari Eloranta.”
Lue koko Yle Uutisten artikkeli tästä: Pakotteiden piti lyödä Venäjän talous polvilleen, mutta näin ei käynyt – professorin mukaan pakotteet on ymmärretty väärin (yle.fi)
*
Terävä lukija saattaa kummeksua lähteiden käyttöä, mutta sille on selvä syy: niin paljon ja runsaasti kuin EuroStat julkaiseekin tilastotietoja kohtuullisella viiveellä, sen tuotantomassan asiakasystävällisyys ei ole parhainta luokkaa. Siksi yleistajuisessa tekstissä tulee houkutus käyttää paremmin työstettyä tilastotietoa, jonka lähteet ja niiden pitävyys on sen sisältämien linkien kautta todettavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Toistan tietoisesti itseäni, mutta vain siitä hyvästä syystä, että siten voimme yhdessä ihmetellä ja verrata tätä Politicon vuosikatsauksen 2022 sisältämää huolestunutta toteamusta Venäjällä toimivien ja sinne jääneiden länsi-yritysten määrästä ja liiketoiminnan laajuudesta.
Eikö yleinen viestintä ole tähdentänyt suurten brändien pakoa Venäjältä? Kyllä vain, mutta uutisoinnin yleisteema myöskin on ollut viestiä laajasta joukkopaosta. Mutta Politico toteaa siis näin>:
Jossain määrin huolestuttava on Politicon vuosikatsaukseen 2.1.2023 sisältyvä EU:n Venäjä-suhdetta koskeva tilastopohjainen katsaus:
”EU:n yritykset jumissa Venäjällä:
Vieläkin pahempaa on, että EU:n investoinnit Venäjälle pysyivät paljon korkeammalla kuin julkiset ilmoitukset saattoivat antaa olettaa. Vaikka yritykset vetivät joitakin suuria brändejään pois Venäjältä, kaiken kaikkiaan euroalueen omistusosuudet venäläisistä varoista laskivat vain 10 prosenttia vuoden 2021 viimeisen neljänneksen lopusta vuoden 2022 toisen neljänneksen loppuun European Central Bankin – EKP:n mukaan. Pankin raportti. EU:n omistuksessa olevien venäläisten omaisuuserien pudotus ei johtunut niinkään yritysten maasta poistumisesta, vaan ”pääasiassa venäläisten arvopaperisijoitusten euroalueen arvon alenemisesta”, EKP sanoi. Kaiken kaikkiaan ”suorat sijoitukset säilyivät suurin piirtein ennallaan” Venäjän sodan alkamisen jälkeen.”
Mikä on niiden tulevaisuus? Kansallistetaanko ne? Likistetäänkö ne yksi toisensa jälkeen toimintakyvyttömyyden tilaan, mikä on niiden tulevaisuuden prognoosi? Minkälaisia taloudellisia heijastusvaikutuksia kotimaihin asti heijastuu? Vai onko tulevaisuus sittenkin vähemmän synkkä? Onko näillä firmoilla mahdollisuus elää ja toimia?
Ilmoita asiaton viesti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jockerantanen/vladimir-putinin-lahtolaskenta-on-menossa/
Noin kirjoitin 28.2.
Ja sen jälkeen moneen kertaan että pakotteista ei ole käytännössä mitään hyötyä EU:e eikä Ukrainalle. Ne ovat niin lapsellisia kuin vain lapset voivat tehdä.
Se että joidenkin henkilöiden matkustusta rajoitetaan tai aiotaan lopettaa öljyn ja kaasun ostaminen etc. ei vaikuta Venäjän talouteen vähääkään.
Ainoa joka tästä kärsii on EU ja EU:n yritykset.
Nämä asiat on nyt tosiksi todettu.
Ainoa toimiva pakote on lopettaa kaikki kanssakäyminen Venäjän ja venäläisten kanssa. Aivan kaikki.
Nyt on EU tapattanut ukrainalaisia jo yli 10 kuukautta eikä loppua näy. Edes kunnollisia puolustusaseita ei anneta.
Jos näin tehtäisiin, se tottakai vaikuttaisi suuresti myös EU-maihin. Mutta kuinka pitkän aikaa? Olettaen että sillä saataisiin sota loppumaan nopeasti?
Kun vaihtoehto on että tämä energiakriisi jatkuu vuodesta toiseen ja lama iskee oikein kunnolla.
Tämä kaikki johtuu tietenkin muutaman suuren EU-maan, Saksan, Ranskan ja Italian itsekkyydestä ja sisäpolitiikasta.
Saksassa sosialistit eivät halua luopua vallasta mikä saattaisi olla seuraus jos tulisi kertarytinä, samoin Macron Ranskassa. Italis on niin sekaisin että siitä en osaa oikein sanoa mitään.
Olisiko parempi ollut kerta rytinä kuin ikuinen kitinä?
Ilmoita asiaton viesti
En ole alun alkaenkaan ymmärtänyt puheita pakotteiden voimakkaasta tai välittömästä vaikutuksesta. Ihmetellyt kyllä sitä miten heikoissa kantimissa Venäjä-tuntemus on. Pakotteilla on kyllä kuluttava vaikutuksensa Venäjän voimille vuosien mittaisessa juoksussa, mutta lopulta ne ovat vain pieni osa ratkaisua.
Kahta asiaa ei ole ymmärretty. Se mikä on Venäjän todellinen kyky kestää vastoinkäymisiä ja kurjuutta. Sekä se miten sotatalouteen siirtyminen vaikuttaa strategisten etujen muuttumiseen.
Sotatalouteen siirryttäessä siirrytään samalla aina eräällä tavalla reaalitalouteen. Rahan sijasta sen hallussa olevan reaaliomaisuuden hallintaan mitä konkreettisesti voi hyödyntää. Ruoka, raaka-aineet ja energia. Niillähän se sota loppupeleissä kustannetaan ja ilman niitä sota hävitään aina.
Sota on aina taistelua suhteellisen aseman parantamisesta ja kun Venäjällä on energia omasta takaa ja EU joutuu ostamaan sen, se muuttaa suhteellista asemaa Venäjän eduksi tavalla jota ei voi taloudesta laskien mitata. Se etu on strategista. Sama koskee pitkälti myös raaka-aineita ja ruokaa.
Se että Suomessakin on niin heikosti panostettu omavaraisuuteen kertoo sen että tämä strateginen merkitys on edelleen melko tuntematon käsite. Ja samaan aikaan kun ei ole hahmotettu Venäjän todellista luonnetta ja sen laajentumispyrkimyksiä, on menneet armon vuodet eletty huolettomana kuin lehmät pellossa.
Ruoka ja energia. Etenkin näitä olisi ensitilassa alettava hoitaa kuntoon.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, velkapumpattu Länsi joutuu toden eteen; talous ei ole numerosarja tilastosarakkeessa, vaan reaalitaoudellinen voima.
Käsitys siitä, missä mennään tulee muuttumaan. Joudumme noteeraamaan uudelta pohjalta oman olemassaolomme. Mutta sen lisäksi myöskin arviomme Venäjän – ja laajemmin ottaen ”Muun maailman# suhteen.
Tässä on kyseessä vakava paradigmahäiriö: olemme arvioineet ja kokeneet monet fundamentit hieman huterasti.
Ilmoita asiaton viesti
Laajemmassa kuvassa tässä voimme nähdä erään imperiumin iltahämärän laskun.
Meidän maailma ja meidän rules, säännöt ja pelikirja.
Elämme murroskohtaa, jolle ei ole veraa maailmanhistoriassa.
Maailma on jo jossain muualla, ja se toimii toisin. Emme ymmärrä, se menee horisonttimme yli. Se meidän ei olekaan meidän eikä todellinen, meno on muualla, voimasuhteet ovat aivan oudot, jengat pyöräytetään uusiksi: mikään ei kertakaikkiaan käy yksiin entisen, meidän standardiemme suhteen. Yksinkertainen asia, mutta valtava ja emme vain sisäistä sitä.
Ja kuitenkin imperiumin iltahämärä on sivujuonne tässä, pääasia toteutuu toisaalla.
Selvyyden vuoksi syytä todeta, että häviäjiin kuuluu myös Venäjä, sehän on kolmas Rooma, vanhan klassis-kristillisen menneen maailman kantaja, kuvittelee olevansa. Ainoan oikeina kristinuskon puhdas totinen puolustaja, niinkuin oma historianarratio sen määrittää.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän kaikilla ole tiedossa, että Ukrainan sodan alkamisen jälkeen öljyn ja etenkin kaasun hinta nousi huimasti ja koska ei näiden tuontia Venäjältä EU:hun saatu heti poikki, niin Venäjän vientitulot kasvoivat selvästi. Sen sijaan EU:n vienti Venäjälle laski, kun yritykset alkoivat vetäytyä Venäjältä ja monet tuotteet tulivat vientikiellon piiriin. Noissa tilastoissa ei siis ole mitään outoa ja ihmeellistä.
Nyt kaasun tuonti Venäjältä EU-alueelle on lähes loppu, öljyn tuonti supistunut selvästi ja loppunee sekin kohta lähes kokonaan. Venäjän urals-laadun hinta on melko alhainen, noin 30% brent-laadun alle. Tästäkin hinnasta esim. Intia saa vielä ilmeisesti hyvää alennusta. Eli eivät ne Venäjän energiaviennin tulot enää niin huimia ole. Läntisen teknologian saanti on yhä vaikeampaa. Talouspakotteet eivät koskaan vaikuta täydellä tehollaan välittömästi, vaan pitkässä juoksussa. Venäjä tulee olemaan entistä riippuvaisempi Kiinasta ja Intiasta sekä joistakin kolmannen maailman maista kauppakumppaneina eikä sillä ole näihin nähden myyjän markkinoita.
On syytä olettaa, että Venäjän talouskehitys tulee olemaan heikkoa, jopa surkeaa lähivuosina.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on kyse sodan ja sanktiopolitiikan tilannearviosta 9 kuukauden etapilla. Kasinolla pelaajaa kiinnostaa ensisijassa oma menestys. Jossain välissä saattaa lohtua luoda itsetuhoisen hazardistin jättitappiot, mutta ei niistä ole joulukaloiksi.
Lännen johtavien poliitikkojen ymmärrys ja arviot nimenomaan omista hyödyistä ovat osoittautuneet pahasti pieleen menneiksi. Primääristi tulee seurata omaa menestystä, ja siinä tarkastelussa välisaldo on pahasti pakkasella.
Selvästikin hyötysuhde on arvioitu alakanttiin. Tehdään samaa sanktiopolitiikkaa joka aiemminkaan kohdistuessaan vaihdantamarkkinoilla heikompiin valtioihin ei ole tuottanut primäärejä tavoitteita, siis politiikkamuutoksia, mutta eivät sitten kohdemaiden sekundaarisuuden takia myöskään merkittäviä epäedullisia oheisvaikutuksia talouden rintamalla. Mutta kylläkin politiikka- ja ideologisella suunnalla. Lännen antipeeärrän vahinkoja ei ole haluttu noteerata ja evaluoida, koska oltu ylimielisiä ja upporikkaita, uskottu omaan paradigmaan ja uusiutumisdynamiikkaan.
Nyt peli on toinen. Oma riippuvuus kohdemaan energiatuonnista aivan eri tasolla. Vaikutukset globaalimarkkinoiden hintamekanismiin ja siellä operointeihin luettu täysin väärin. Oltu uskottomia omalle agendalle, keskinäisvaihdannan siunauksellsuudelle ja kauppakumppaniuskoheesiolle!
Vestiga terrent! Jäljet pelottavat, mutta eivät tietenkään tosiuskovaisia.
Joku laski keväällä, tunnusteltuaan globaalia sykettä, että se poikkesi läntisestä sykkeestä. Vastaus oli, että Venäjän sota Euroopassa on vasta kahdeskymmenes menossa olevista globaalinäyttä,öllä käynnissä olevista sodista, uhriluvuilla laskettuna. Eli eurooppaainen sota on vain yksi loputtomien sotien kurjassa kavalkaadissa. Se ei paljon jos lainkaan hetkauta maailmalla. Täm näkyy myös Euroopassa, osalle eurooppalaisia tämä sota on monen harmin ykti komponentti, ja energiahäiriöiden seurauksena näyttäytyy enemmänkin liittopolittisena ongelmana, jonka kaikkia poliittisia seurausvaikutuksia emme pysty hahmottamaan. oheisvaikutukset tapaavat olemaan tarkoitettuja pahempia, alvariinsa,
Pitkittyessään primäärikokemukset nousevat määrääviksi, ja alkuperäiset pyrkimykset ja toteutumattomat, tai viiveellä syntyvät toteutumat sumenevat joukkotajunnassa. Seurauksena sotaväsymys, vaatimukset orientoiyua uudellaan, protestit ja – politiikkamuutokset. Poliitikot ovat yliherkkiä politiikkamuutosvaateiden edessä.
<siksi aika toimii Venäjän pussiin.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi hyvä puoli Ukraina -jupakassa on se, että BRICS -maat ja yleensäkin ”kolmas, puolueeton maailma” saa mahdollisuuden ja motiivin entistä tiiviimpään järjestäytymiseen. Oikeastaan olisikin jo aika siirtyä dollarimaailmankaupasta esim. kultaperustaiseen maailmankauppaan. Sellainen selkeään rajoitteeseen perustuva kauppa (joko ”multibilateraalinen” tai kultaperustainen) voi olla sopivampi, kun luultavasti talouskasvun sijaan kohtaamme talouskuihtumista. Dollariperustaisuus oli kelvollinen järjestelmä niin pitkään, kuin kasvua oli.
Ilmoita asiaton viesti
Kiina on pikäjänteisesti valanut perustaa oman renmimb-pohjaisen vaihtovaluuttajärjestelmän synnyttämiseen ja siirtymä dollariperusteisen järjestelmän rinnalle on tapahtunut jo. Suuntaus on selvä ja rationaalinen, Kiiinan hyödyt siitä ovat samoja kuin mitä Yhdysvalloille ovat olleet sen järjestelmästä. Ne ovat konkreettisten lisäksi hegemoniasiirtymän myötä väistämättömiä.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän talouskehitys ei ole ainakaan kaksinen lähivuosien aikana. Toisaalta, Suomen talouskehitys oli 2010 -luvun plus miinun nolla.
Venäjän talouskehitys etenee suunnitellusti kuitenkin. Paradigman muutos taisi tapahtua viimeistään 2012. Ja konkretisoituma siitä ilmeni Länsivaltioille kyllä 2014.
– Ei vain haluttu uskoa ajatusta: ”kato piru, venukki on kääntänyt katseensa nousevan auringon maihin ja hylännyt Länteen kohdistuvan integroitumishalunsa totaalisesti”.
*** ****
Asia on juuri niin kuin blogisti hienosti toteaa: ”Maailma on jo jossain muualla, ja se toimii toisin. Emme ymmärrä, se menee horisonttimme yli. Se meidän ei olekaan meidän eikä todellinen, meno on muualla, voimasuhteet ovat aivan oudot, jengat pyöräytetään uusiksi: mikään ei kertakaikkiaan käy yksiin entisen, meidän standardiemme suhteen. Yksinkertainen asia, mutta valtava ja emme vain sisäistä sitä.”
Itse totean vain sen, että jo onkin aika aggressiivisen, maailmansotia taas kerran virittelevän Länsi-Imperiumin todeta että ”mitä jos keksitymme vain omiin asioihin ja muut hoitavat omat asiansa”!
Ilmoita asiaton viesti
Mitä sanktioihin tulee, luulen Putinin hallinnon olevan niistä vain iloinen. Aivan Krimin sanktioista alkaen.
Kas kun se ”ohjattu venäläinen demokratia ja siirtymä omavaraiseen talouteen / Aasian maiden painottamiseen” on ja oli helpompi toteutettava kun Länsi teki sen pakolliseksi.
Perustelut muokata maata totalitaristisemmaksi ja torjua Läntinen kulttuurivaikutus löytyivät kovin helposti: ”ne pakottaa meidä muuttumaan” -tyyppinen logiikka puri.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä voi tarkastella 9 kuukauden tai 9 vuoden jänteellä. Aika näyttää mikä on Venäjän talouskunto 9 vuoden kuluttua.
Eivät nuo sanktiot itsessään tätä sotaa ratkaise, koska diktatuurina koko Venäjän talous voidaan muuttaa sotataloudeksi ja asettaa sivuun kaikki muut yhteiskunnan tarpeet. Vuosien kuluessa tämä tulee kuitenkin olemaan erittäin tuhoisaa Venäjälle.
Ukraina voi voittaa sodan riittävällä lännen tuella. Näiden kymmenen kuukauden aikana tuo tuen laatu on koko ajan muuttunut niin, että ukrainalaiset saavat entistä tehokkaampia aseita. Ei Ukraina tällä hetkellä näytä olevan häviämässä sotaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näiden pakoitteiden lopullinen saldo nähdään vasta tämän vuosikymmenen loppupuolella. Millainen Venäjä silloin on olemassa on mielenkiintoista nähdä. Venäjän kansa on koko historiansa ajan kärsinyt kurjuutta, näkää kansakunnan kerman eläessä yltäkyltäistä elämäänsä, mutta nyt, kun tieto kulkee ja nuorempi sukupolvi myös osaa saamistaan tiedoista vetää johtopäätöksiä niin nyky-Venäjän diktatuuri tulee kärsimään haaksirikon, näin uskon.
Ilmoita asiaton viesti
Pakotteiden negatiivisista oheisvaikutuksista on juuri se, että Venäjän johto pystyy toteamaan kansalaisilleen: katsokaa nyt miten ikävä ja tuhoisa Länsi on kun se tuottaa meille nämä ongelmat! Länsituotteiden saanti vaikeutuu tai loppuu, teknologiavajetta syntyy, matkustelu ym. elämän hyvä tyrehtyy. Ja sitten kaikki, ihan kaikki venäjän itseaiheutettu voidaan kaataa Lännen synneiksi, ja myös kaadetaan, ja läpi menee, yllättävän sujuvana sukkana..
Pakotteiden tuottama hyvä on näkemykseni mukaan ollut haittoihin ja negatiiviisin heijasteisiin nähden heikko, suorastaan pakkasella. Tänäänkin ilmeisesti Ukrainassa kuolee ihmisiä Iranin (Persia) venäläisille kauppavaihtamien ohjusten ja dronien seurauksena. Ei tarvitse kertoa miten tyrannistinen Iran aikoinaan oli läntiselle puolelle kumppani, USA pönkitti shaahia ja Kekkonenkin juhli Persepolissa monituhatvuotista varhaispersiaa! Selitys näille käännöksille ei ole yksinkertainen, mutta tietty epälogiikka, epäjatkuvuus vallitsee. Eikä länsi osin itseaiheuttamiensa provosointiensa ja aina niin ikävien collateral damagejen seurauksena avitti, – sanotaan nyt avitti – Iranin sortumista jossain määrin siedettävästä tyranniasta sietämättömään tyranniaan, jonka nälkä- ja pulapinteessä pysymistä jatkuvin sanktioin edistimme, niin että meidän elinaikanamme ei ole toivoa mistään säädyllisestä valtiollis-kansallisesta yhteistyöstä sen kanssa. Eikä ole yksin ja ainioa esimerkki, vaan pikemminkin menettelytapa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos länsi ei vastaisi pakottein eikä Ukrainaa auttaen, niin Putin voisi osoittaa kansalleen, että katsokaa nyt, lännestä ei ole meille vastusta, olemme voittamattomia ja voimme tehdä mitä haluamme. Ja niin Ukrainan jälkeen lähdettäisiin valloittamaan muita naapureita, kun se kerran käy helposti ja ilman ongelmia. Totalitaristisella hallinnolla on aina keinot selittää reagointi tai reagoimattomuus itselleen edullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Pakotteiden vaikutusten arviontia läntisestä näkökulmasta, haitat ja hyödyt, on välttämätöntä suoritaa. Karu haittojen tarkastelu ja syntyneiden tappioiden laskeminen on pakko suorittaa. Mikään kaunistelu ei saa haitata viiltävää analyysia.
Pakotteiden ja Ukrainalle annettavan sotilaallisen ja siviiliavun asettaminen vastakkain, tai sellaiseen riippusuussuhteeseen, että ellei olisi asetettu pakotteita ei olisi myöskään annettu aseapua ei ole tarkoituksenmukaista.
Olemalla asettamatta pakotteita Lännellä olisi ollut jopa paremmat resurssit satsata Ukraina-apuun, kun energiamarkkinoiden hulabaloo olisi ehkei nyt toteutumatta, mutta tapahtunut loivempana ja summaarisesti vähemmän rassaavana. Tietenkin asiaan olisi vaikuttanut se, mitä Venäjä itse olisi pelinsä pelannut energia- ja muilla kaupankäynnin ja vaihdannan markkinoilla.
Nythän Putin on saanut sotakassaansa miljardeja kutakuinkin sen summan kuin sai edellisellä vertailukelpoisella 9-kuukautisjaksolla mutta silloisin alemmin hinnoin. Eli sotakassa ruokittu, mutta vähemmällä vientitonnistolla ja kuutiomäärillä. Samalla se sai aikaa aukoa reittejä itämaisille kumppaneilleen.
En myöskään kiinnittäisi huomiota vain Venäjän talouden heikentämispyrkimyksiimme, vaan ajattelen pidemmäs: Venäjä ei koskaan siirry paikaltaan, se on naapurinamme ja Euroopan naapurina: meidän tosiasiallinen ajattelummehan on tähdännyt kaupan ja vaihdannan lisäämiseen kaikkiin ilmansuuntiin. Nyt lataamalla trotylipanoksia Venäjän talouden rakennekohtiin tuhoamme samalla myös maanosanmittaisen naapurivaltion talouden struktuuria ja toimintakykyä. Romahtava Venäjä on vaarallinen naapuri.
Mitä tulee Ukraina-apuun, olen koko ajan kritisoinut Scholzin huopasottupolitiikkaa ja sen ohella muistanut miinusmerkinnöillä myöskin Macronin sooloilupolitiikkaa, molemmat ovat olleet keskeisiä EU:n aseman ja toimintavoiman heikentäjiä, eikä suinkaan sellaisia johtajia, jollaiset EU ja maanosamme ja Länsi ansaitsevat!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus, lisää kaikenlaista informaatiota että ihmiset voisivat olla hyväksymättä ja rahoittamatta tappamista, raiskaamista ja tuhoamista.
Kun huomasin että talvirenkaat oli valmistettu venäjällä, roskiin.
Yli vuoden olen käyttänyt tähteistä tehtyä (HVO) dieseliä, diesel auto kun on, sitä ei tiettävästi tehdä venäjällä.
Kaikki tuotteet jotka tiedän vähänkään viittaavan venäjään on kieltolistalla, myös siitä voisi olla lisää infoa.
Hintaerot voi aina, korostan aina, korvata jotenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni kokonaisuutta tulisi tarkastella Venäjän reaalitalouden näkökulmasta, sekä siitä miten kokonaisuudessaan EU:n vienti on kehittynyt Venäjälle vuoden 2014 jälkeen. Sinällään 9 kk:n tarkastelu huomioiden mm. logististen järjestelyjen muutosmahdollisuudet, on erittäin lyhyt. EU:n vienti Venäjälle taitaa olla jotain 4%:n luokkaa EU:n ulkopuolelle tapahtuvasta kokonaisviennistä. Reaalitalouden puolella kannattaa tarkastelu kohdistaa mm. kaasun tuotantomäärien laskuun Venäjällä ja tuotantokustannusten kasvuun (tuontitavara, inflaatio, logistiset kulut jne.). Olen varma, ettei venäläisiä talousasiantuntijoita naurata kun tekevät omia ennusteitaan aikavälille 1…10 vuotta eteenpäin. Sanktiot purevat Venäjän reaalitalouteen tulevina kuukausina ja vuosina erittäin lujaa. Oman murheensa tuo parhaan työvoiman vieminen rintamalle, maastamuutto (erityisesti koulutettu IT-porukka) ja yleensäkin teknologiateollisuuden ylläpito (Venäjlle on viety valtavasti länsimaista tuotantoteknologiaa) varaosineen.
Olen useaan kertaan tälläkin foorumilla tuonut näkökulman, että EU:n sisämarkkinoitten osuutta kokonaisliiketoiminnasta olisi kasvatettava jopa 70%:n kieppeille (USA:n tapaan). Nyt viimeistään (seuraavat 10 vuotta) olisi sen aika kun Kiinankin suuntaan on oltava tarkkana.
Mitä pidempään sota jatkuu, sitä kurjempi tulee olemaan vaikutus venäläisten elämään. En pitäisi yllätyksenä jos isompi taloudellinen romahdus nähtäisiin jo tänä vuonna. Rintama: EU – USA – Iso-Britannia – Japani – Etelä-Korea – Kanada – Sveitsi – Norja – jne, tulee kyllä selviämään.
Ilmoita asiaton viesti
Sanktioherrat siirtävät jo sanktioiden tehon näkemistä vuoteen 2030. Ja silloin tulemme näkemään vasta sanktioiden lopullisen vaikutuksen.
Realisimia painottavat ihmiset – ainakin minä – kysyvät:
Meinaavatko sanktioherrat uskotella EU -maiden demokratioiden köyhille: ”kun elätämme ja aseistamme Ukrainaa vielä vuosikausia ja pidämme sanktioita yllä ainakin kahdeksan vuotta niin sitten teidänkin elintasonne paranee. Silloin emme enää tue Intian, Kiinan ja öljysheikkien varallisuuden kertymistä”.?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tähän voisi piirtää piirustaisin selkiyttävän nelikentän, jossa ranskalaisin karvoin esittäisin neljässä ruudussa seuraavat asiat:
Sanktioiden tiedetyt edut ja haitat Lännen puolella, ja vielä eriteltyinä:
Tietämättömät edut ja haitat.
Vastaavasti:¨
Sanktioiden tiedetyt edut ja haitat Venjän puolella, ja eriteltyinä:
Tietämättömät edut ja haitat.
Yleensä seuraamme vain Venäjälle aiheutettuja tiedettyjä haittoja ja puntaroimme niiden suuruutta odotuksiin ja normitrendiviivaan nähden.
Kaikki muu jää vähemmälle tai kokonana pois.
Etenkin omat tiedetyt haitat ja tietämättömät haitat jätämme huomion ulkopuolelle.
Kuten tässäkin useammat kommentaattorit ovat todenneet Lännen kokemat haitat ovat olleet tiedossa, mutta niiden massiivisuus ja pysyvä luonne tuli yllätyksenä. Ei kaikille, mutta turhan monille, erityisesti johtaville poliitikoille, joiden substanssiosaamisen taso jälleen paljastui kaikessa alastomuudessaan.
Yhtenä olennaisena näkökohtana nostan tähän:
Länsiviennin tyrehdyttyä Venäjä pukkaa pakotetusti ja halusta hiilivetyjään Itään, Kiinaan, Intiaan ja muualle Tyynenmeren markkinaan. Ja tekee sen aivan kuten edellä kommentissa todetitin alehintaan, dumppaa suorastan. Vladimir ”minun jälkeeni vedenpaisumus” Putinilla ei ole mitään pidäkkeitä säästää luontoa ja kansallisomaisuutta.
Mikä on talous-strategisesti olennaisin seuraus:
Putin kiihdyttää valllitsevassa tilanteessa halpisenergiallaan Kiinaa ja sen Brics-kumppaneita talouskasvuun ja luontokatoon. Tämä REA kiihdyttää saajapuolen talouksien lähivuosien tuotantoa ja kilpaiukykyä ja buustaa muutenkin vahvassa vedossa olevaa globaalin talouden ja voiman painopisteen siirtymää ns. kolmannen maailman valtioille ja kansoille. Historiallisesti se on järisyttävä asia. Muutoinkin liikkeessä oleva mannerlaattojen liike saa lisävauhditusta. Venäjän sota toimii katalysaattorina Lännen imperiumin iltaruskon tuloon jouduttajana ja Idän aamunkoiton nousuna! Kuka tätä tahtoi?
Ei tietysti kukaan. Ei edes Idässä. Ei tällaista työtöapua kukaan osannut odottaa, olen siitä varma.
Vähiten tietysti puolustussotaansa käyvä Länsi. Mutta niin tämä vain meni tällä kertaa.
’Tekisi melkein mieli siteerta Tshernomyrdinia, joka kerran sanoi: Parhaamme yritimme, mutta kävi niin kuiin aina, mutta olen sen verran länsimielinen etten tarvitse itäisiä lainoja.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, jatkan tuon yleiskatsauksen jälkeen vielä vertailuasetelmalla:
On olemassa globaalit markkinat.
Itä on edennyt olennaisen tuotannontekijän, työvoiman, halvoilla kustannuksilla tuotantotaloudessa:
Nyt se saa Venäjän ale-hiilivetytuotteista energiataloudellisen lisäedun gobaalimarkkinoille. Edullinenhan idän markkinoiden raskaasti luontoa rasittava energiatalous on jo muutenkin (kivihiili, ruskohiili, muu törky), mutta tämä tuottaa tasannevaiheen öljytuotteiden käytön vähenemiseen, todellakin Euroopan ja muun Lännen maksamaan markkinaenergian hintoihin nähden.
Energia on olennainen tuotannontekijä perustuotannossa: Kiina on kaukaa viisaasti hankkinut asetelmia kaivannaisteollisuudessa. Tämä tietää sen otteen perusraaka-ainemarkkinoiden herrana tästä ikuisuuteen. Miten Länsi voisi yleensä kilpailla näissä perustuotannontekijäin hintasuhteissa? Vastaus on lyhyt: Ei se voi.
Ilmoita asiaton viesti
”Putin kiihdyttää valllitsevassa tilanteessa halpisenergiallaan Kiinaa ja sen Brics-kumppaneita talouskasvuun ja luontokatoon”
Luontokatoon ehkä (tosin Lula ainakin Brasiliassa näyttäisi ajavan toista linjaa kuin Floridaan käpälämäkeen lähtenyt Bolsonaro), mutta talouskasvu onkin sitten jo toinen juttu. Kiinan vienti muhin BRICS-maihin on noin 6% ja jos Hong Kong lasketaan Kiinan sisämarkkinoihin niin taitaa jäädä 5%:n kieppeille. Brasilia on huonossa hapessa ja Venäjän ostovoima heikkenee. Eurooppa ja Amerikka vastaavat lähes puolta Kiinan viennistä ja siihen kun lasketaan mukaan lännen kimppamaat (Japani, Etelä-Korea, Australia jne), ei liene epäilystäkään mihin markkinoihin (kysyntään) Kiina voi kasvunsa perustaa. On hyvinkin mahdollista, että Venäjä joutuu Puutinköörin vallasta poistumisen jälkeen vakavasti miettimään, kumpi olisi mieleisempi kumppani; länsi – vai Kiina. Jatkossa kannattaa myös tarkkailla Intiaa, joka tulee haastamaan Kiinaa. Kyllä lännellä on lähivuosina paljon strategista valtaa pohtia, kenen kanssa se haluaa rakentaa seuraavaa kolmeakymmentä vuotta. Ehkäpä oli lännelle ”terveellinen herätys”, jonka Puuttini järjesti alkaen 2014 ja jatkoi 2022.
Ilmoita asiaton viesti