Heidi Hautala näki jo 2006 Venäjän taantuneen Tsaarien aikaan
Heidi Hautala näki jo 2006 Venäjän palanneen Tsaarien aikaan.
Suomen eduskuntalaitoksen 100-vuotisjuhlassa 1.6.2006 pitämässään ryhmäpuheenvuorossa Heidi Hautala sanoi suorat sanat Venäjän valtiollis-yhteiskunnallisesta taantumisesta edellisen vuosisadan alun stagnaatiotilaan.
Huomionarvoista on se, että hän esitti ”madonlukunsa” eduskunnan suuressa salissa, sen juhlapäivänä, ja Venäjän eduskuntalaitoksen delegaatioon läsnäollessa. Monet suomalaiset kokivat tuolloin Hautalan puheen eräänlaisena ”majesteettirikoksena”.
Tänään, vuonna 2022, arvioitaessa Venäjän kansalaisyhteiskunnan surkuteltavaa tilaa ja despoottisen valtiojärjestyksen menetelmiä Heidi Hautalan puhe 16 vuoden takaa tuntuu – niin raikkaalta kevättuulen puuskalta.
Muistammehan, että kansainvälisesti kohua ja jälkiarviointeja aiheuttaneen Munchenin puheen Venäjän federaation presidentti V.V. Putin piti vasta vuotta myöhemmin, 2007.
*
Kirjoitin tuoreeltaan 2006 blogin kansanedustaja Hautalan ryhmäpuheenvuorosta:
Heidi Hautala näki jo 2006 Venäjän palanneen”tsaarin aikaan”
Heidi Hautala näki jo 2006 Venäjän palanneen”tsaarin aikaan” | Uusi Suomi Puheenvuoro
Leikkaan tähän tuon vanhan blogin lopusta tällaisen katkelman, joka on tänään vieläkin ajankohtaisempi kuin kirjoitushetkellä:
Vuonna 2007 maatamme ravisteli fiktiivis-subjektiivinen paljastusromaani Saatana saapuu Helsinkiin, jossa kaikkien tuntema tohtori vyörytti väellä ja voimalla naapurisuhteiden sukkasillaanoloon kyllästyneiden kantaaottaajien näkemyskritiikkiä.
Bulgakovilaisia burleskeja ja näkyjä persoonallisella tavalla kertauttava ja varioiva ”Saatana saapuu Helsinkiin” sai professori Matti Klingeltä osittaissuopean vastaanoton maininnoin:
”Toivoisin että tämä kirja tulisi tunnetuksi ja luetuksi sekä mediamaailman sisällä ja toimittajaopetuksessa että aikamme historian ja nykyisen suomalaisen aateilmaston kuvauksena.” Klingen mukaan Bäckmanin teos ”osoittaa Suomen median ja toimittajakunnan ammattitaidon ja moraalin täydellisen rappiotilan – ainakin Venäjän suhteen”.
Näin Klinge tiivisti näkemyksensä vuosipäiväkirjassaan Savo, rajat, papukaija, vuonna 2007. Itse teosta, samoin kuin emeritusprofessorin siitä muotoilemaa arviota voidaan nyt ja 2030-luvulla lukea monenlaisin miettein.
Ammattitaito, moraali, rappio – mietinnän paikka.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/backman.htm
Ilmoita asiaton viesti