Helsingin pörssin kuiva aika heijastelee Suomen talouden anemiaa
Helsingin pörssin kuiva aika heijastelee Suomen talouden anemiaa
OMX Helsinki ei ole tauti vaan oire kansantalouden hivutustaudista.
*
Talouslehdessä lukee toisiaan seuraavina päivinä: Helsingin pörssistä pelukoppa. Sekä: Helsinki on jämäpörssi. (ulkomuistista).
Lauantain HS-Visio (12.8.) kertoo sen, mitä jo tiedämmekin:
Helsingin Pörssiin sijoitettujen pörssinoteerattujen osakeomistusten arvo laski (”romahti”) huhti-kesäkuun (Q2/2023) aikana 2,2 miljardilla eurolla.
Helsingin Pörssin yleisindeksi laski huhti-kesäkuussa yli 7 %.
Koko vuoden 2023 aikaan yleisindeksi on sulanut lähes 10 %.
Syynä pääasiassa Suomalaisten yritysten osakkeiden arvon laskeminen.
Muualla ”Lännessä” nousut ovat jokseenkin haarukassa +7 % – +12 %.
*
Täällä aikaisemmin heinäkuussa keskusteltiin, paljonko Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta on hävinnyt. Tommi Viinikka 15.7.: Paljonko pörssin markkina-arvosta on hävinnyt viime aikoina? | Uusi Suomi Puheenvuoro >Paljonko pörssin markkina-arvosta on hävinnyt viime aikoina? | Uusi Suomi Puheenvuoro
Summa vaihtelee riippuen ensisijaisesti siitä, mikä on tarkasteluajankohta ja mikä vertapäivämäärä.
Nyt tässä aikaikkuna on 1.4.2023 – 20.6.2023. Toisin sanoen Q2/2023. Tämän vuoden toinen vuosineljännes.
Siis aprillipäivästä juhannuskrapulan päättymisviikolle. Tämä otettakoon kesäkevennyksenä. Aihe on tärkeä, rankka, huolestuttava, murheellinen, pitkäaikainen ja tämä aiheuttaa unettomuutta.
*
Pörssiosakkeiden omistajia on monenlaisia.
Instituutiollakin on tuntohermonsa. Mutta yksityishenkilöllä hermo voi olla ihan pinnassa. Etenkin kuumottavana aikana, eli sellaisena kuin juuri nyt.
Kesäkuun 30. päivänä 2023 Suomen kotitalouksissa oli pörssinoteerattuja osakeomistuksia 45,0 miljardilla eurolla. Näin kertoo HS-Visio 12.8.2023 SP:iin viitaten.
Siinä oli huurteisen kylmää miinusta peräti 4,5 % maaliskuun 31. päivän 2023 tilanteeseen verrattuna.
Eli lähtötaso aprillipäivänä 2023 oli: 47,120 miljardia.
Kolmessa kuukaudessa kotitalouksien ”pörssisalkusta” suli siis 2,120 miljardia eli siis 2120 miljoonaa €.
Se on paljon.
Mutta huolestuttavinta on tietysti se, että Suomen talous on aneemisessa tilassa, eikä parannusta ole nähtävissä. Pikemminkin päin vastin. Helsingin pörssi on pudonnut lähimpien viitemaidemme, siis Pohjolan ja Saksan ja Hollannin kehityksestä pahasti.
Kun tarkastelee tuollaisella vuoden (12 kk) sihdillä eteenpäin, on tunnustettava, että en keksi ainuttakaan olennaista talouden ja sen erään peilin, Pörssin, virkoamiselle toiveita herättävää actoria. Mutta alamäen jatkumisen takaavia miinustoimijoita kylläkin.
Mikä on Sinun näkemyksesi?
*
ps
Suomen Pankin julkaisemat Suomen osakeindeksit. Osakeindeksitiedot perustuvat OMX Helsingin Pörssin päivittäin pörssin päätöskurssien perusteella laskettuihin indekseihin.
Helsingin pörssin yleisindeksi OMX Helsinki:
Elokuu 2021: 13.154
Heinäkuu 2023: 9.938.
Muutos: Elokuu 2021; 100,00 >> Heinäkuu 2021: 74,45 (pudotusta 24 kk = – 25,55 %. (korjasin)
Linkki: Suomen osakeindeksit (suomenpankki.fi)> Suomen osakeindeksit (suomenpankki.fi)
*
En sano mitään.
Kysyn vain.
Miten mahdollista?
Nyt vain itketään tulonsiirtoihin tulossa olevia supistuksia. Miksei ”juuri kukaan” ole huolissaan Suomen anemiasta. Tautia voi kutsua vielä ikävämmällä nimellä. Mikä se nimi on? Sklerosis.
>> sclerosis suomeksi – Sanakirja.org (englanti-suomi)> sclerosis suomeksi – Sanakirja.org (englanti-suomi)
Tilanne OMX:n osalta viim. 2 vuotta on todella katastrofaalinen sijoittajalle – samaan aikaan esim. Ruotsin pörssin vastaava yleisindeksi on kasvanut yli 10 prosenttia.
Toisaalta Helsingin dippi 2008 finanssikriisin jälkeen oli vielä paljon rajumpi. Tietysti voidaan sanoa että pohjia ei nykytaantumassa olla välttämättä vielä nähty.
Ilmoita asiaton viesti
Voimme valita erilaisia tarkastelujaksoja, mutta aikaikkunoista riippumatta näkymät ovat joko synkeitä tai lohduttomia.
Näen tämän hetken tilanteessa kaksi murheentäyteistä kulmaa: Kyllähän pörssi kaikesta huolimatta heijastelee minkälainen luotto ja usko sijoittajilla on kyseisen kansantalouden toimijoihin, siis pörssiin kirjautuneiden yritysten kenttään. Siellä ne ovat, kaikki tärkeimmät yhtiöt, jotka ovat moottoreina tuottamassa BKT:mme kaikkein olennaisinta perustuotantoa kaikkine spesiaali kylkiäisineen.
Vertailu saman ajankohdan kehityksiin Lännessä yleensä, ja blogissa mainitsemiini meille olennaisiin verrokkimaihimme ja niiden pörsseihin on todella lohduton.
Voi tietysti kaivella lohtua kysymällä: Voiko pörssiin sijoittavat tahot, siis sekä suomalaiset sijottajat että Helsinkiin sijoittavat ulkomaiset toimija-sijoittajat olla väärässä?
Kyllähän he ovat siinä samassa mielessä rajallisia toimijoita ja erehtyväisiäkin, mutta eivät he niin perustavasti ja totaalisesti voi erehtyä OMX Helsingistä, että se, mikä näkyy kurssikehityksessä ei olisi samalla yhtä kuin ”rankat madonluvut” koko Suomen taloudelle ja sen uskottaville tulevaisuusnäkymille.
Eivät nuo kaikki voi olla totaalisen väärässä, vaan ankara päätelmä on: se ”ei jatkoon” -lauseke, joka Helsingin pörssissä on sijottajakuntien toimesta lausuttu ja ”kävelty ulos” on totta.
Toinen näkökulma, johon edellä viittasin on ihan normaalit kasantalouden peruslukemat. Ei niitä kauan tarvitse puntaroitda kun joutuu huokaamaan: Eikö täällä todellakaan ole yhtään kulmaa tai tonttia, josta voin selvästi nähdä jotain valoa tähän hämärhyhmään? No, ei ole.
Huono on tilanen, eivätkä mitkään talouden kasvuindikaattorit tuo lohtua.
Ilmoita asiaton viesti
Melko suuren osan Tukholman pörssin hyvästä suorituksesta selittää Astra Zeneca, jonka markkina-arvo on yli 2300 mrd. kruunua eli suurin piirtein yhtä suuri kuin koko Helsingin pörssin. Astra Zeneca on noussut kahdessa vuodessa 20,7% kun painorajoitettu OMX30 indeksi on laskenut 8,4%.
https://finance.yahoo.com/chart/AZN#eyJpbnRlcnZhbCI6IndlZWsiLCJwZXJpb2RpY2l0eSI6MSwidGltZVVuaXQiOm51bGwsImNhbmRsZVdpZHRoIjozLjUwMTkxNTcwODgxMjI2MDMsImZsaXBwZWQiOmZhbHNlLCJ2b2x1bWVVbmRlcmxheSI6dHJ1ZSwiYWRqIjp0cnVlLCJjcm9zc2hhaXIiOnRydWUsImNoYXJ0VHlwZSI6ImxpbmUiLCJleHRlbmRlZCI6ZmFsc2UsIm1hcmtldFNlc3Npb25zIjp7fSwiYWdncmVnYXRpb25UeXBlIjoib2hsYyIsImNoYXJ0U2NhbGUiOiJsaW5lYXIiLCJzdHVkaWVzIjp7IuKAjHZvbCB1bmRy4oCMIjp7InR5cGUiOiJ2b2wgdW5kciIsImlucHV0cyI6eyJpZCI6IuKAjHZvbCB1bmRy4oCMIiwiZGlzcGxheSI6IuKAjHZvbCB1bmRy4oCMIn0sIm91dHB1dHMiOnsiVXAgVm9sdW1lIjoiIzAwYjA2MSIsIkRvd24gVm9sdW1lIjoiI2ZmMzMzYSJ9LCJwYW5lbCI6ImNoYXJ0IiwicGFyYW1ldGVycyI6eyJ3aWR0aEZhY3RvciI6MC40NSwiY2hhcnROYW1lIjoiY2hhcnQifX19LCJwYW5lbHMiOnsiY2hhcnQiOnsicGVyY2VudCI6MSwiZGlzcGxheSI6IkFaTiIsImNoYXJ0TmFtZSI6ImNoYXJ0IiwiaW5kZXgiOjAsInlBeGlzIjp7Im5hbWUiOiJjaGFydCIsInBvc2l0aW9uIjpudWxsfSwieWF4aXNMSFMiOltdLCJ5YXhpc1JIUyI6WyJjaGFydCIsIuKAjHZvbCB1bmRy4oCMIl19fSwic2V0U3BhbiI6eyJtdWx0aXBsaWVyIjo1LCJiYXNlIjoieWVhciIsInBlcmlvZGljaXR5Ijp7InBlcmlvZCI6MSwiaW50ZXJ2YWwiOiJ3ZWVrIn19LCJsaW5lV2lkdGgiOjIsInN0cmlwZWRCYWNrZ3JvdW5kIjp0cnVlLCJldmVudHMiOnRydWUsImNvbG9yIjoiIzAwODFmMiIsInN0cmlwZWRCYWNrZ3JvdWQiOnRydWUsImV2ZW50TWFwIjp7ImNvcnBvcmF0ZSI6eyJkaXZzIjp0cnVlLCJzcGxpdHMiOnRydWV9LCJzaWdEZXYiOnt9fSwiY3VzdG9tUmFuZ2UiOm51bGwsInN5bWJvbHMiOlt7InN5bWJvbCI6IkFaTiIsInN5bWJvbE9iamVjdCI6eyJzeW1ib2wiOiJBWk4iLCJxdW90ZVR5cGUiOiJFUVVJVFkiLCJleGNoYW5nZVRpbWVab25lIjoiQW1lcmljYS9OZXdfWW9yayJ9LCJwZXJpb2RpY2l0eSI6MSwiaW50ZXJ2YWwiOiJ3ZWVrIiwidGltZVVuaXQiOm51bGwsInNldFNwYW4iOnsibXVsdGlwbGllciI6NSwiYmFzZSI6InllYXIiLCJwZXJpb2RpY2l0eSI6eyJwZXJpb2QiOjEsImludGVydmFsIjoid2VlayJ9fX1dfQ–
Linkki on aika pitkä. Yritin saada siihen molempien kahden vuoden kuvaajat. Onnistuikohan?
Edit. Ei onnistunut, mutta helppo lisätä comparison-toiminnolla omx-30 kuvaaja.
Ilmoita asiaton viesti
Korjasin numerovirheen:
Helsingin pörssikehitys, index katsausjaksolla:
Elokuu 2021: 100,00 >> Heinäkuu 2023: 74,45. >> Pudotus -25,55.
Ilmoita asiaton viesti
Rahassa mitattuna noin 100 mrd. Vaikuttaa yhdessä asuntojen arvojen laskun kanssa myös kotitalouksien kulutuskykyyn ja erityisesti kulutushaluihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä satasesta Fortumin osuus on yli 10miljardia.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen talous on tainnut olla aneeminen finanssikriisistä lähtien. Korkeasuhdanne Suomen taloudessa päättyi tuonne vuoteen 2004/2005.
Firmoihin on pumpattu ilmaista rahaa. Talous ei käynnistyt korkeasuhdanteeseen millään tempulla. Rahaa jaettiin ja velkaa tehtiin.
Koulutusinvestoinnit epäonnistuneet – henkinen pääoma laskutrendissä verrattuna kilpailijamaihin.
Ei todellakaan hyvältä näytä.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään Kauppalehti kertoo:
Keskituloisen suomalaisen ostovoima on nyt kesällä pudonnut tasolle, jolla se oli viimeksi 15 vuotta sitten. Eli toisinsanoen finanssikriisin vuonna 2008, joka onkin kuuluisa vuosi. Silloin inflaatiotasoitettu BKT oli meillä ATH-tasolla. Ja mikä olennaisinta, paljon alahaisemmin tuotannontekijähinnoin, kuin sitten 2018, jolloin tuo taso noin arvioin saavutettiin.
Joillekin tämä menettely kelpaa.
Ei minulle.
Ilmoita asiaton viesti
Entä rakennusalan suhdanteet, eikö niillä ole heijastusvaikutuksia laajemminkin talouteen?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Helsingin pörssi laskee?
Miksi Helsingin pörssi sukeltaa?
Miksi Helsingin pörssi ei pysy muiden perässä?
Tätä pohtii näkyvästi tänään Helsingin Sanomat.
Kannattaa lukea:
https://www.hs.fi/talous/art-2000009793301.html
Epäilyttävää tuo täydellinen hiljaisuus poliitikkojen aitiossa.
Eikö kiinnosta?
Onko parempaa tekemistä?
Miksi tomuttavat toisaalla?
Vai olisiko kompetenssirajoite suukapulana?
Ilmoita asiaton viesti
HS/Jaakko Närhi, 21.8.2023 kertoo:
https://www.hs.fi/talous/art-2000009793301.html
”Suomalaisten osakkeiden kehitys on [vuoden ensimmäisellä puoliskolla] teollisuusmaiden heikointa. Vaikuttaa siltä, etät Suomi on menossa teollisuustaantumaan”.
Näin paalutti työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto Vamran puolivuotiskatsaustiedotteessaan perjantaina.
Murron sanat ovat painavia, mutta niille löytyy katetta.
Vuoden ensimmäisen kuudan kuukauden aikana Helsingin pörssin yleisindeksin kehitys jäi kauas sen tärkeimmistä verrokeista.
Helsingin pörssi on painunut tänä vuonn jo yli 12 prosentti. Syöksy on merkittävä, sillä esimerkiksi maalman seuratuin osakeindeksi S&P 500 on noussut samaan aikaan 13,8 prosenttia.”
Hirmuista, sanoisi Paasikivi.
Meidän nykypoliitikot eivät sano mitään. Eivät yhtään mitään. Ihme poliitikkoja!
Eikö niitä kiinnosta pätkääkään tämä, että Helsinki on pudonnut neljänneksen S&P vertailussa?
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin pörssin nahkeuteen on asiantuntijat tarjonneet sitä perustelua, että iso osa Helsingin pörssiin noteeratuista suurimmista yhtiöistä toimii suhdanneherkillä perinteisen teollisuuden aloilla, johin maailmantalouden tilanen vaikuttaa selvästi.
Tämä on tietysti totta, mutta kokonaiskuvaa tarkasteltaessa on syytä huomioida:
Maailmantalous on edelleen kaikista kohmuista huolimatta selvästi plussalla. Entäs sitten, jos/kun Kiinan kriistalouden uhkat realisoituvat? Silloin putoaa vielä lisää.
Eli nyt kuitenkin eletään ”hyvää aikaa”, miksi me jäämme jälkeen näin pahasti pakkasella, kun melkein kaikkialla muualla menee vahvasti plussalla?
Nyt sanotaan myös, että Suomi seisoo oman kotoisen kulutuskysynnän varassa, ja talouden lukemat heijastelevat sen ylläpitämää kysyntää. Nythän viitearvot ovat pahasti punaisella: korot, inflaatio ja ostovoiman väistämätön kuivuminen. Se tulee näkymään ehkä jo Q3/2023 numeroissa?
Entäs sitten Pinneberg?
Olennaisinta poliittisessa puheessa tässä ja nyt on Suomen elinvoiman ja tuotantokyvyn kehittäminen. Kesän tomutuskuukaudet ovat paitsi ylimitoitettuja myöskin jotain muuta kuin kaikkein tärkein keskustelukohde.
Ilmoita asiaton viesti