Henry Kissinger suositteli Davosissa Ukrainalle: Tyytykää ja tehkää rauha

Maailman mahtajia on kokoontunut Davosiin Maailman talousfoorumiin, paikanpäälle ja etäyhteyksillä.

Maanantaina (23.5.2022) eräs mielenkiintoisimmista osallistujista, Yhdysvaltain ex-ulkoministeri Henry Kissinger, 98 v., puhui Ukrainan tilanteesta ja Ukrainalle. Hän suositteli Ukrainalle menettämiensä alueiden luovuttamista Venäjälle.

Kylmän sodan huuruisimpien vuosien maailmapolitiikan haukka, kylmänäppinen säestäjä ja presidenttikuiskaaja on yhä isoisoisävuosinaankin huomiota herättävä hahmo ja hänen ajattelunsa aiheuttaa reaktioita. Niin nytkin, tosin hieman erilaisin kuin monikaan odotti.

Kissinger oli leimallisesti presidentti Nixonin sukkuladiplomaatti, jonka henkilökohtainen panos suhteiden lievittämiseen Kiinan ja myös Neuvostoliittoa kohtaan oli huomattava – puolivuosisataa sitten.

Silti republikaanisen Kissingerin neuvo ”luovuta menettämäsi alueet Venäjälle ja tee rauha” on yllättävä, se on jyrkässä ristiriidassa sekä presidentti Bidenin tunnetun politiikan ja toimintalinjan kanssa, myös selkeä irtiotto republikaanisen puolueen pitkään linjaan nähden.

*

Etäyhdeydellä Davosissa esiintynyt Kissinger näyttäytyi vanhempana valtiomiehenä ja diplomaattina, jonka status quo ante -puheenvuoro herätti emootioita ja protesteja. Mitä vanha Kissinger oikein hourii? kysyttiin.

Kissinger sanoi, että Venäjän kanssa käytävien tulitauko- ja rauhanneuvottelujen laiminlyöminen sekä Kremlin eristämisen jatkamisella olisi vakavia pitkän aikavälin seurauksia Euroopan vakaudelle.

”Neuvottelut on aloitettava lähimpien kahden kuukauden aikana, ennen kuin tilanne aiheuttaa mullistuksia ja jännitteitä, joita eivät enää ole hallittavissa”, hän sanoi.

”Ihannetapauksessa jakolinjan, kohtauslinjan, pitäisi merkitä paluuta ”status quo ante” -tilaan. [Status Quo = vallitseva tilanne; Status quo ante = aiemmin vallinnut tilanne].

Kissinger tarkoitti tällä lausumallaan ilmeisesti Ukrainan ja Venäjän välisen rajan palauttamista tilaan, jossa se oli ennen Venäjän 24.2.2022 aloittamaa tuhoamissotaa.  ”Sodan edelleen jatkaminen ei merkitse Ukrainalle vapautta, vaan jatkuvaa uutta sotaa Venäjää vastaan”, Kissinger lausui.  Hänen puheenvuoronsa herätti lähteiden mukaan ”voimakkaan vastareaktion sosiaalisessa mediassa ja sen ulkopuolella”.

Lukuisat kriitikot totesivat, että kansainvälisten suhteiden realismia menneisyydessään saarnannut mies ehdotti tänään jotain ”aivan ilmeisen epärealistista”.

Mr. Kissingerin osuus tässä, kesto n. 30 min/The World Economic Forum inn Davos, monday 23.5.2022; Conversation with Henry A. Kissinger, Chairman Kissinger Associates Inc. > World Economic Forum Annual Meeting | World Economic Forum (weforum.org)

*

”On sääli, että Yhdysvaltain entinen ulkoministeri uskoo että luopuminen osasta suvereenia aluetta on tapa palauttaa rauha mille tahansa maalle!” kommentoi Ukrainan parlamentin jäsen Inna Sovsun välittömästi twitterviestissään.

Vaikutusvaltaisen amerikkalaisen ulkopoliittisen think-tankin Council of Foreign Relationsin puheenjohtaja Richard N. Haass kirjoitti pikaviestissään, että ”Ukraina todennäköisesti hylkää Kissingerin ehdotuksen, koska siinä edellytetään liikaa myönnytyksiä ja Putin puolestaan myöntyisi Venäjän puolelta liian vähään”.

Ymmärrettävästi selviytymis- ja itsenäisyystaistelua käyvän Ukrainan on vaikea myöntyä Kissingein esittämiin ehtoihin. Kiovan sosiologisen instituutin tiistaina julkaisema kysely osoitti, että 82 prosentti ukrainalaisista katsoo, että he eivät suostu luovuttamaan alueita Venäjälle.

Maaliskuussa käydyissä rauhanneuvottelutunnusteluissa Ukrainan viranomaiset sanoivat maansa olevan valmis julistautumaan pysyvästi puolueettomaksi – luopumaan Nato-jäsenyyden havittelusta, mikä oli ainakin tuolloin Venäjän keskeisistä vaatimuksista – ja keskustelemaan Venäjän aluevaatimuksista. Aihe on kipeä eikä valmiutta ole. Davoisissa etänä esiintynyt presidentti Zelenski ilmoitti ettei Ukraina keskustele muuten kuin presidentti Putinin kanssa, ei avustajien, koska Kremlissä Putin kuitenkin määrää kaikesta, ja toisti muutoin Ukrainan tinkimättömät rauhanehdot.

*

Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta 2014 Sotsin talviolympialaisten jälkeen ja on sen jälkeen 8 vuoden ajan tukenut Donbassin kapinallisia sotatoimissa joiden tarkoituksena on lohko ja horjuttaa Ukrainan suvereniteettia.

Mr. Kissinger, kylmän sodan ajan reaalipolitiikan ylipappi, sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1973 hänen ponnisteluistaan Vietnamin sodan lopettamiseen tähtäävissä prosesseissa. Kissingerin mainetta rasittavat monet ratkaisut ja osallisuudet suosikymmenten ajalta, joihin kriitikot viittasivat, esim. Yhdysvaltain brutaaliin pommikampanjaan Kambodsassa hänen ulkoministerikaudellaan. Tuolloin kaksi Norjan Nobel-komitean jäsentä erosi protestiksi.

Venäjän monokraattisen poliittisen kentän näkyvimpiin kriitikoihin kuuluva entinen shakin maailmanmestari Garry Kasparov twiittsi, että Kissingerin viimeisin ulostulo Davosin maailman talouskonfrenssin näyttämöllä oli paitsi moraaliton, myös väärää politiikkaa. Politiikkaa, joka on ”moneen kertaan todistettu vääräksi”.  Kasparov viittasi antiamerikkalaisen maailman voimakaksikkoon Venäjän presidentti Putiniin ja Kiinan Xi Jinpingiin, ”joiden kaltaisille suurvaltamahdeille avainten myöntäminen ei ole kestävää, koska diktaattoria halajavat jatkuvasti konflikteja.  Tämä ei ole mitään paluuta Kylmän sodan asetelmiin”, tarkoittaen että kysymys on tosiasiallisesta,  kuumasta sodasta.

*

Davosin antina herää kysymys: Onko yhdysvaltain kautta aikain vaikutusvaltaisin diplomaatti ja ulkoasiain guru, Henry Kissinger, seonnut päästään, vai onko tämä vanha ”reaalipolitiikan isoisä” edelleen vireessä, tiukasti kartalla ja tarkkanäköinen, kauaskatseinen auguuri?

Tähän saamme varmasti alta aikayksikön monia, mutta melko yhdensuuntaisia vastuksia. Hänet epäilemättä nolataan, mitätöidään ja nähdään hermittomana sekoilijana tai pahimmanlaisena putinistina, uskomattomana takinkääntäjänä ja ilonpilaajana.

Maailmanpolitiikan uutisia seuratessa näyttäisi olevan pieniä mahdollisuuksia sillekin mahdollisuudelle, että K. ei olisi ihan ulkona pelilaudalta.

Presidentti Biden esiintyi eilen 24.5. Tokiossa, huippukokouksessa, jossa QUAD-maiden eli Yhdysvaltain, Japanin, Intian ja Australian päämiehet pitivät neuvoa maita kiinnostavista geostrategisista seikoista.  Kiina, joka on tämän klubin ulkopuolella, tapaa kutsua tuota kokoonpanoa nimellä ”Aasian NATO”.  Se kokee, että koalitio on koottu sitä vastaan, ja torjumaan Kiinan vaikutusvallan kehittymistä Tyynen meren alueella, niin kuin se tosiasiassa onkin.

Suurvalta-nelikon Quad eli ”Quadrilateral Security Dialogue” -järjestö [Nelipuolinen turvallisuusvuoropuhelu] on Japanin vuonan 2000 koolle  kutsuma järjestö, joka nimensä mukaan on väljästi turvallisuuspoliittisiin tyynenmerenllisiin aiheisiin paneutuva viritelmä.

Siis eräänlainen globaalin suurpolitiikan XXL-kokous.

Yhdysvallat sai Japanista ja Australiasta tukea Venäjää vastaan, Intia pidättyi edelleen tuomitsemasta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan (yle.fi) Presidentti Biden käytti tilaisuutta hyväkseen viestiäkseen moniselitteisesti Taiwankysymykseen liittyen.

Samaan aikaan tuli eilen 24.5.2022 uutinen, jonka mukaan:

”WASHINGTON – Kiina ja Venäjä pitivät tiistaina ensimmäisen yhteisen sotaharjoituksensa Moskovan hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan ja lähettivät pommikonetta meren yli Koillis-Aasiaan voimanäytöksenä presidentti Bidenin vieraillessa alueella.

Yhdysvaltain hallitus seurasi sotaharjoitusta, eräs korkea amerikkalainen virkamies sanoi, kun herra Biden tapasi Tokiossa Australian, Japanin ja Intian johtajat, jotka ovat kumppanivaltioita niin sanotussa Quad-koalitiossa, joka muodostettiin osittain vastustamaan Kiinan valtaa Indo-Tyynenmeren alueella.

Sotilaallinen toiminta oli merkittävä merkki siitä, että Kiinan ja Venäjän kumppanuus ei ole heikentynyt, vaikka kolme kuukautta kestänyt Ukrainan sota on johtanut tuhansiin siviiliuhreihin.”

*

Tiivistyvä blokkiutuminen, paluu kahtiajakautuneeseen maailmaan; Yhdysvallat-keskiseen sopimuspohjaiseen laillisuus ja ihmisoikeus -perustaiseen länteen ja hieman vaikeammin määriteltävään monokraattis-powepolitic -painotteiseen Indo-chino -coalition -politiikkaan. Siinä perustavat määreet, johon on lisättävä Venäjän avaama avoin sotilaallisen voimankäytön avulla tapahtuva valtiollinen vaikuttaminen uusien etupiirien muokkaamiseksi pelotevaikutuksineen. Tähän punahehkuiseen raudanpolitiikkaan liittyy jo osittain sivuutetun koronapandemian -tapaiset globaalit oheisilmiöt, joista päivänpolttavin on vuosisataisen nälänhädän uhka, joka leijuu ilmassa koskien kaikkia maanosia. Lisäksi kestoaiheet, ilmasto, energia, finanssipolitiikan murtokohdat. Kaikki luo aivan uuden, ennenkokemattoman maailmanäyttömän uhkineen ja pelkoineen.

Mikä on Kissingerin viestin merkitys tässä kirjaimellisesti isossa – ja pitkässä siis historiallisessa – kuvassa?

Dementoidaanko se pehmeitä päästelevän vanhuksen höperehtimisenä, vai huomionarvoisena diplomatian grand old manin viisautena?

Mikä on kylliksi tyranneille? Mitä vaaditaan nälkäisille, mitä kuoleville, mitä kaikelle maan väelle?

2020-luku on ilmiselvästi äärimmäisyyksien aikaa. Rahat ovat jo yksillä harvoilla. Onko kohta valtakin muutamissa käsissä? Entä leipä ja vesi ja suola? Säätelevätkö huomenna niitäkin elintarvikekaartit ja tiukkaan lukitut aittojen rautaovet?

Ja arvaamattomin kaikista on käsite nimeltä Collateral Damages.  Arvaamattomat sivuvaikutukset.

Oheisvaurioiden aika. Ei se itse vahinko vielä, mutta se, mitä siitä seuraa, se se on.