Ilmastollisten tekijöiden vaihtelu näkyy selvästi historiassa

Ilmastolliset tekijät ovat toistuvasti heikentäneet merkittävällä tavalla Suomen, Euroopan ja koko maailman hyvinvointia. Erityisen voimakkaita ovat ilmastollisten poikkeustilojen vaikutukset väestöön, sen määrään ja kasvuun.

Raamatun ym toistama kertomus vedenpaisumuksesta lienee varhaisimpia ilmastokatastrofin kuvauksia. Meikäläisittäin vanhin yllättävä ja vaikutuksiltaan syvällisin ilmastoilmiö tässä hahmotellussa kontekstissa lienee vuoden 536 jKr ja sitä seuranneiden vuosien ”pitkä talvi”, joka mainitaan kaikissa ajan kronikoissa, ja joka jätti jälkensä ainakin germaaniseen ja suomalaiseen folkloreen: ”auringon vangitsemisen” teema (Klinge).

Prof. Matti Klinge kertoo, miten uudet paleo-arkeologiset tutkimukset Ruotsissakin ovat tuoneet päivänvaloon laajan autioitumisen, pellot kasvoivat umpeen ja kylät hävisivät, kun ihmisiä kuoli niin paljon.

Dramaattiseen katastrofiin liittyy voimakkaat, näyttävät muutokset:

Eurooppalaisen tammen vuosilustoissa vuoden 540 tienoo näkyy selvänä lämpökäyrän pudotuksena, mutta toisaalta suomalaisen männyn kasvussa juuri tätä ennen, 530-luvulla oli poikkeuksellisen voimakkaan kasvun vaihe.

*

Suomea koskevat ilmastokatastrofit

Vuosien 1405 – 1856 välisenä 450 vuoden välisenä aikana Suomessa on aikakirjojen mukaan ollut 40 nälkävuotta. Siis yksi katovuosi joka 11:s vuosi!

Tietenkäänkatovuodet eivät kulkeneet tasavuotisin syklein, vaan vaihtelevin jaksoin, taustslla olevien syiden esiintymisestä riippuvaisina

Yleisesti voidaan todeta että ilmaston ääri-ilmiöt(useimmiten kylmyys, joskus kuivuus) sekä taudit ja sodat kytkeytyivät yhteen. Säähäiriöt toivat nälän ja taudit, joita seurasi ylikuolleisuuden vaihe. Sodat ja hirmuteot eivät olleet näin selkeässä kytkyssä muihin väestökatastrofin kumppaneihin: levottomat ajat ja ihmisen tarkoituksellinen tappaminen saattoi edeltää muita ilmestyskirjan pedon vitsauksia, tai seursta niitä – tai esiintyä yhtaikaisesti.

Pohjolaa kurittanut kylmä kausi 1590-1598 puraisi rajusti myös Suomea.

Sitä seurasi kohta perään ”Suuret olkivuodet” vuosina 1601-1603. Siinä missä suurten kuolonvuosien syynä oli pieneksi jääkaudeksi kutsuttu vaihe, jolloin auringon pinnalla havaittiin poikkeuksellisia ”häiriöitä”, olkivuosien takana oli Perussa tapahtunut Hyaunaputina tulivuoren purkaus, jonka ilmakehään syöksemät savu- ja kuonapilvet peittivät aurinkoa siten, että näin kylmennyt ilma tappoi Virossa puolet väestöstä, Venäjällä lasketaan kuolleen 100.000, Suomessakin merkittävästi.

Suuret olkivuodet: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuri_olkivuosi

1695-1698 Ruotsissa kuoli 100.000, Suomessa 150.000 ja Virossakin20% väestöstä.

Vuonna 1773 Ruotsissa oli merkittävä nälänhätä, Suomikin sai osansa.

Islannissa kuoli vuonna 1783 viidesosa kansasta tulivuorenpurkauksen aiheuttaman nälänhädän vuoksi; tuhkapilvet ja muu ilmastonmuutos vaikuttivat Brittein saarilla saakka.

Vuodet 1815-1816 tunnetaan drastisella nimellä ”Vuosi ilman kesää”.

Melkein kaikki muistavat suuret nälkävuodet 1867-1868, jotka veivät hautaan 15% maamme väestöstä. Eli noin 150.000.

Kuten havaitaan melkein kaikki ilmastokatastrofit johtuivat tulivuorenpurkausten ilmakehään syöksemästä kuonadta ja savusta, joka himmensi taivaan. Euroooassa Etna, Vesuvius, Hekla ja muut islantilaiset ehkä pahimpina. Muualla Krakateu ja niin edespäin. Helsingissäkin 1800-luvun lopun Monet hyvin rajut myrskyt herätyivät pelkoa ja kauhua, kuten muun muassa kaikki Kaisaniemen puut kastanut augustistormen 1890, hosta Väinö Tannerkin kertoo muuten niin asiallisissa muistelmissaan myrskyn kauheudesta (Klinge).

*

Globaalin historian suuria nälkävuosia luetellaan täällä Wikipedian artikkelissa. Läheskään kaikkien katastrofien alkusyitä ei ole kyetty määrittämään. Kylmyys on kuitenkin selvästi johtava syy, mutta myös kuivuus, poliittinen depressio ja diktatuuri tai kolonialistinen sorto näkyvät syinä.

Wikipedia:

List of Famines:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_famines

 

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu