Insinöörioppilas Bror Fribergin rohkea työ – vei Tampereen puolustuskartat tulilinjojen yli Mannerheimille päämajaan

Insinöörioppilas Bror Fribergin sankarityö – toimitti Mannerheimille Tampereen linnoituskartat 1918
*
Käteeni osui muuan vanhuuttaan kellastunut lehtileike. Painettu fraktuuralla, kuten tuolloin, vuonna 1918 oli tapana. Niin paljon kuin kapinan aikaisia tekstejä ja tarinoita olenkin lukenut, tämä oli ainakin minulle jotain uutta – ehkäpä jollekin muullekin lukijalle. Syynä vähäiseen julkisuuteen saattaa olla se, että kyse oli salaisista kartoista ja niiden hankintakin oli – no, sanotaan nyt lahjontaa. Mutta samalla pitää tietysti todeta, että sodassa monet muutoin epäsovinnaiset keinot, ”sotapetokset” ym:t ovat olosuhteista johtuen hyväksyttäviä. – Jos joku tuntee tarkemmin alla olevaa tapaussarjaa, niin olisi mukava kuulla tarkennuksia tai lisäyksiä, kiitos.
*
Muuan sankariteko.
Miten kenraali Mannerheim sai Tampereen ympäristön varustusten piirustukset.
*
Tampereen teknillisen opiston oppilas Bror F r i b e r g on tehnyt loistavan teon, joka ansaitsee tulla kerrotuksi.
Bror Friberg oli mukana Suinulan verileikissä, mutta pääsi sieltä monien jännittävien kohtausten jälkeen elävänä Tampereelle, jossa hänelle uskottiin kunniakas tehtävä.
Tampereella oli hieman lahjottu erästä ryssää, joka voi saada haltuunsa Tampereen ja Tampereen lähipitäjien varustusten ja patterien piirustukset. Ryssä piti sanansa ja toi mainitut piirustukset sovittuun paikkaan ja sovitulla hetkellä. Piirustuksista otettiin valokuvat kaiken mahdollisuuden varalta.
Näitä piirustuksia ylipäällikön päämajaan (Seinäjoelle, vh) valittiin viemään kolme toverusta. Bror Friberg sai osalleen itse piirustukset ja eräälle toverille jätettiin niiden valokuvat. Sekä piirustukset että valokuvat ommeltiin heidän lapikkaittensa varsiin, vuorin ja päällisen väliin.
Rohkeat lähtijät pukeutuivat ryysyihin ja lähtivät Tampereelta helmikuun 9 pnä kohti valkoisen armeijan päämajaa. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Epilä, jossa kolmas mukana ollut pyörsi takaisin ja kaksi päätti jatkaa matkaa. Ensin he yöpyivät Epilässä ja lähtivät sieltä aamulla erään puutarhurin renkeinä eteenpäin. Siellä on nimittäin eräs puutarhuri, joka ”pestasi” heidät tarkotusta varten rengeikseen ja hankki heille punakaartin esikunnalta passiot heinänhakumatkaa varten. Passi oikeutti heidät matkaamaan aina Hämeenkyröön saakka.
Matka kulki Ylöjärven pitäjän halki ja tavan takaa saivat he esittää punakaartin vartijoille passinsa ja antaa seikkaperäisiä selostuksia matkastaan. Vihdoin saapuivat he sellaiseen paikkaan, josta ei enään laskettu eteenpäin. Vartija pysäytti heidät jyrkästi ja tiedusteli:
Minne matka?
Sassiin heiniä hakemaan. (s.o. Hämeenkyrön Sasin kylä, vh)
Tehän olette jo tulleet 5 km ohi Sassin, lausui vartija.
Matkaajat olivat olevinaan kovin hämmmästyneitä ja sadattelivat kovin ”petollisia neuvojia”. Mitään aavistamatta antoi vartija kääntää heidän takaisin ja niin saivat he ajaa Sassiin.

Täällä saivat he kuulla, että matkan keskeytys oli tapahtunut erittäin otollisessa paikassa, sillä Kyröskoskella, jonne he muuten olisivat joutuneet, olisi heidät tarkastettu ruumiinmukaisesti. Sassista jatkoivat he matkaa aamusella iloisesti laulellen ja hoilaten niin kuin renkien tapa on talvisilla maanteillä. Illalla saavuttiin Viljakkalaan ja mentiin erääseen taloon, joka oli punaisten miehittämä.
Heidän astuttuaan ovesta sisään jyrähtivät hampaisiin saakka aseistetut punikit:
Kädet ylös!
Fribergin toveri alkoi kopeloida taskustaan passia, mutta silloin ärjästiin:
Antaa sen revolverin olla vain taskussa!
Ankaran tarkastuksen jälkeen ei matkaajilta löydetty kuitenkaan muita kuin Epilästä saadut punakaartin esikunnan passit, mutta siitä huolimatta joutuivat he kiipeliin. Passeihin luotettiin kyllä, mutta Fribergin toveria epäiltiin erääksi ”pitkäksi mieheksi”, jonka Tampereen esikunta oli määrännyt vangittavaksi ja Tampereelle lähetettäväksi. Kiistelyn jälkeen annettiin miehille kuitenkin myöhäisen ajan vuoksi tilaisuus yöpyä talon tuvassa penkillä täysissä tamineissa. Siinä he olivat aina valmiit lähtöön.

Aamulla klo 4 aikaan nousivatkin he kovilta vuoteiltaan, pujahtivat talliin niin etteivät punikit heränneet ja ryhtyivät sonnustamaan itseään matkalle kahdella hevosella. Talon poika oli nimittäin ilmottanut, hän luovuttaa matkailijoille oman nuoren hevosensa saadakseen sen punaisilta turvaan. Hevoset olivat jo illalla valjastetut puolittain ja pian ne saatiin täyteen kuntoon. Arvokkaat paperit muutettiin nyt toiseen talletuspaikkaan, nimittäin hevosen ”ränkien toppauksiin”. Kiireesti talutettiin hevoset pihalle, rohkeat ja neuvokkaat matkaajat sitoivat vetohihnan vyötärölleen ja astuivat talosta saamilleen suksille.
Tiellä tallusteleva vartija asteli harvakseen maantiellä olevan metsän reunassa, mahdollisimman etäällä talosta ja silloin lähtivät viestinviejät vinhaa vauhtia painamaan kohti Ikaalisten kauppalaa. (joka oli tämän rintamalohkon valkoinen keskuspaikka, vh).
Tuokiossa he olivat Kyrösjärven jäällä. Lumi suihki suksien nenissä kun hevoset kiidättivät heitä yli järven. Ikaalisissa he joutuivat suojeluskunnan haltuun ja sieltä jatkoivat he matkaa Honkajoen, Kuhajoen, Kurikan ja Ilmajoen kautta Seinäjoelle, Suomen valkoisen armeijan ylipäällikön kenraali Mannerheimin päämajaan, jonne he saapuivat helmikuun 14. päivänä. Matka kesti siis vain viisi päivää.

Tulijat otettiin päämajassa tietenkin ilolla vastaan ja itse ylipäällikkö keskusteli tuntikaupalla rohkeiden ja neuvokkaiden tulijain kanssa ja otti vastaan heidän ”Tampereen tuliaisensa”.
Kartoista oli tietysti erinomainen hyöty Tamperetta kohti hyökätessä. Niiden nojalla voitiin aina tähdätä tykkituli oikeaan kohtaan.
Urhoolliset ”tulijaisten” tuojat liittyivät sitten heti rintamajoukkoihin ottane osaa taisteluihin taisteluiden jälkeen.
Bror Friberg ei kuitenkaan ole saanut mitään kunnianosotusta tai palkintoa rohkeutensa ja neuvokkaisuutensa tunnustukseksi.
*
Lähde: Tampereen Sanomat, n:o 67, 30. päivä toukokuuta 1918.
*
Lisäys;’
Wikipedia; Suinulan verilöyly 31.1.1918; https://fi.wikipedia.org/wiki/Suinulan_verilöyly

Tampereen yliopisto: Suomi 1917-1918; Suinulan verilöyly; https://www15.uta.fi//yky/arkisto/suomi80/art2.htm

Aamulehti, 31.1.2018; Suinulan verilöyly oli sisällissodan ensimmäinen joukkoteloitus – Tampereen Pyrinnön puheenjohtaja surmattiin Kangasalla
Suomen urheilu menetti sisällissodan aikana viisi urheilujohtajaa. Yksi heistä oli Valtteri Muukkonen, Tampereen Pyrinnön puheenjohtaja. Hän menehtyi Kangasalan Suinulassa tammikuun 31. päivä 1918. Suinulan terroriteko oli sodan ensimmäinen mittava joukkoteloitus. : https://www.aamulehti.fi/a/200697322

Sydän-Hämeen lehti, 31.1.2018; Suinulan verilöyly aloitti koston kierteen; https://shl.fi/2018/01/31/suinulan-veriloyly-aloitti-koston-kierteen/

Kangasalan Sanomat, 31.1.2018: Suinulan tapahtumien muistoa on vaalittu sukupolvien ajan: https://kangasalansanomat.fi/suinulan-tapahtumien-muistoa-on-vaalittu-sukupolvien-ajan-2366

Verkkouutiset, 30.1.2018: Tämän jälkeen ei ollut paluuta – kaameasta verilöylystä 100 vuotta: https://www.verkkouutiset.fi/taman-jalkeen-ei-ollut-paluuta-kaameasta-veriloylysta-tasan-100-vuotta/

HS, 31.1.2018: 31. tammikuuta: Joukkoteloitus Kangasalla syventää suomalaisten kahtiajakoa – Jalmari Parikka katselee kaartinsa työläisiä, joista nuorin on 16 ; https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005540579.html

Suinulan verilöyly 31.1.1918; YouTube: kesto 9:39 min https://www.youtube.com/watch?v=XPMPZjaZRNo
*
Torsten Lindberg: Suinulan verilöyly, 1918; https://www.google.fi/search?sxsrf=ACYBGNQQ9UNWmDoqeHx16ZOI5OiU6k72ig:1581010833758&q=%22Bror+Friberg%22+Suinula&tbm=isch&source=univ&sa=X&ved=2ahUKEwi4hoepvL3nAhXPUJoKHb74CmoQsAR6BAgCEAE&cshid=1581010880307409&biw=1366&bih=655#imgrc=wq6oZfPwSCDQGM
Teokseen sisältyy Bror Fribergin haastattelu, jossa hän kertoo miten pelastautui tulen alle joutuneen joukkueensa parista Tampereelle, ja edelleen kohti uusia seikkailuja.
*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu