Jättikö Yhdysvallat Afganistaniin sotakalustoa 85 miljardin dollarin edestä?

Yhdysvallat jätti Afganistaniin sotakalustoa 85 miljardin dollarin edestä: Kuka perii tämän huomenlahjan?

Näin väittävät useat läntisetkin mediat nyt.

*

Yhdysvaltojen viimeiset joukot vetäytyivät Afganistanista maanantaina 30.8.2021 kello 23.59 paikallista aikaa.

Taakse jäi iso sotku. Mutta taakse jäivät myös US Armyn ja sotaväen kalustoa, välineitä, materiaalia, tiedustelu- ja valvontalaitteistoa, erilaisia verkostoja, military-infraa etc. Sitä jäi lyhyesti sanoen paljon, hyvin paljon.

Presidentti Biden pitäytyi lykätyssä aikataulussaan, vastoin tilanteesta huolestuneiden sotilasneuvonantajiensa vetoomuksia. Hilkulle meni inhimillisen voiman evakuointien kanssa, niin Yhdysvaltojen oman henkilöstön kuin lähinnä sotavoiman ydinkehää palvelleiden avustajienkin maastapoistumisen suhteen. Samanmielisten kumppanien suhteen Bidenin jääräpäisyys miltei maksoi kalliin hinnan, sekä vetäytymisen järjestelmällisyyden että sen ajoituksen suhteen. Ilmeisesti nämä hyväntahtoiset hölmöt olivat uskollisia laadulleen, ja kuvittelivat voivansa jatkaa vaikka ”ultimate limit” lähestyi, elokuun 2021 loppu. Kenpä tietää, tästä varmaan kuullaan vielä. Olisihan vähintäinkin kohtuullista saada pätevä – siis kriittinen ja realistinen – raportti siitä, miksei Suomi evakuoinut omiaan ajoissa, mieluiten hyvissä ajoissa.

Vai oliko niin, että Yhdysvaltain oma evakuointi jäi niin viime tinkaan, että ”kaikki” luottivat omiin silmiinsä: ”eivät ne vielä lähde”? – kun eivät evakuoi väkeä, – eivätkä amisioonia!

*

Paljonko Yhdysvaltain kalustoa jäi Afganistanin kamaralle?

Vastaus on siis yksiselitteinen: Paljon, paljon ja vielä kerran paljon.

Kansainvälisessä mediassa on elokuun lopun tienoilla esitetty erilaisia laskelmia jälkeenjääneen sotilaallisen omaisuuden arvosta. Niiden haarukka on laajanpuoleinen, käytän tässä ajan voittamiseksi paria lähdettä, joiden mukaan omaisuusarvot liikkuvat haarukassa 85 miljardia US Dollaria. Suuruusluokaltaan se on Suomen valtion vuosibudjetin tasoa: Amerikan rahoissa pieni juttu, mutta merkitykseltään ja arvolataukseltaan – sekä seurauksiltaan – paljon ominaiskokoaan suurempi juttu.

*

The Independent kysyi eilen (1.9.2021):

”Mitä amerikkalaisia laitteita jätettiin Talebanille? Jopa 61 miljardin punnan arvosta kalustoa uskotaan jätetyn islamistiryhmille.”

Tämän hetkisellä £ per US$ -suhteella tuo merkitsee noin 85 miljardia dollaria.

Linkki: Afghanistan: What American equipment has been left for Taliban? | The Independent

*

Eräät muutkin mediat ovat olleet liikkeellä:

”Talebanille 85 miljardin dollarin arvoinen Arsenaali: Miksi Yhdysvallat jätti varusteet taakseen?”, kysyttiin mm. täällä:

Taliban’s $85bn Worth of Arsenal: Why Did the US Leave its Equipment Behind? | Al Bawaba

Lähteinä on käytetty US Government Accounting Office GAO -tietopohjia Afganistaniin sijoitetun asevoiman kokonaismäärästä aselajeittain ja tyypeittäin.

*

Halllinnon vastaus CNN:lle

Pentagonin päätiedottaja John Kirby kertoi CNN:lle tiistaina 31.8. että ”Yhdysvaltain ainoat  lentoasemalla käyttämät laitteet olivat `pari paloautoa ja haaratrukkia, jotta lentokenttä henkilökunta itse voi jatkaa toimintojaan jatkossa.`”

”Taliban voi tarkastella kaikkea mitä he haluavat.  He voivat katselle niitä, he voivat kävellä ympäriinsä, mutta he eivät voi lentää niillä.  He eivät voi operoida niillä”, Kirby totesi CNN:lle.  ”Varmistimme demilitarisoinnin tekemällä käyttökelvottomaksi kaikki lentokentällä olevat kalustot ja välineistön – kaikki lentokoneet, kaikki maa-ajoneuvot.”

Merijalkaväen kenraali Kenneth F. McKenzie, Yhdysvaltain sotatoimialueen komentokeskuksen komentaja, puolestaan kertoi, että Yhdysvallat teki lentokentän raketintorjunnan, tykistön ja kranaatinheittimistön järjestelmät toimintakyvyttömiksi, mutta odotti ”viimeiseen minuuttiin” asti suojaamaan evakuoitavia joukkoja.

”Se on monimutkainen toimenpide ja aikaa vievä proseduuri näiden järjestelmien alasajamiseksi”, kenraali McKenzie sanoi.

*

Siis kaikki hyvinkö?

Huomionarvoista lienee, että CNN:n haastattelemat sotilaat puhuivat lentokentästä. Asiayhteydestä voi päätellä että puhe on Kabulin lentoasemasta.  Mutta Kabul on muutakin kuin sen kansainvälinen lentoasema. Ja Afganistan on paljon muutakin kuin Kabul.

Kysymys kuuluu:

Onko sitten niin, että U.S. Army ja Marine ja Air Force etc. aina kybertiedustelun yksiköitä liitännäisineen on todella evakuoitu Afganistanin kamaralta? Siis kalustoineen ja välineineen ja verkkoineen? Siis kaikki pillit pussissa ja pussi viety pois?

Sanonpa suoraan: Uskokoon kuka uskoo.

Selvää on, että 20 vuoden aikana on suurvallan armeija kuljettanut ja maastouttanut maahan niin paljon militariaa eri muodoissaan, että sen purkaminen ikään kuin uutispimennossa ja noin vain, on täysin mahdoton tehtävä.

Pelkästään kaluston kuljettaminen alueelle, jossa parhaimmillaan Obaman aikana lehtitietojen mukaan palveli yli 100.000 miestä, vei kuukausikaupalla aikaa. Kalustoa ja välineistöä on tietenkin särkynyt ja poistettu de-armatisoitu ja varastettu ja besorgattu vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siellä rautaa on ollut ja on yhäkin.  Mutta sotakalujen purkaminen ja kotiinkuljetus, se se vasta homma on..

Nähdäkseni koko kansainvälisen kumppanuus- ja avustus- sekä kehitysyhteistyöjärjestelmän yllättäminen ikään kuin ”housut nilkoissa” perustui keskeisesti siihen havaintoon, että U.S. ei evakuoinut kalustoa merkittävässä määrin. Siksi laajalti vallitsi käsitys, että mr. Biden tulee tekemään kaikkensa jatkoajan hyväksi.

Siksi siis tämä ”elokuun kilpajuoksu” ja suoranainen August 2021 Mash (elokuun sotku).

*

Nyt olemme kuulleet skaalan laitimmaiset päät. On siis virallisesti annettu ymmärtää, että viimeiset sotilaalliset vehkeet Kabulin kuuluisaksi tulleen lentoaseman alueella tuhottiin joitain minuutteja viimeisen evakuointikoneen lähtiessä ja joitain haaratrukkeja ja paloautot jätettiin.

Toisaalta sitten kansainvälisen median kohisema aseiden ja järjestelmien jättäminen islamistitaistelijoille: primääristi talibaneille, mutta kun hallinto on mitä horjuvin, sille joka ne pystyy ottamaan haltuunsa.

Käyttäjiähän maasta kyllä löytyy. Ja jos ei ole niin on tuotava ulkoa. Sehän tiedetään.

Joillakin tahoilla on hieman ironisoitu, että mitä sitten vaikka hienoja vehkeitä jäikin talibanien haltuun, eivät ne osaa niitä käyttää. Emme voi unohtaa, että maassa on jo osaavia sotilasohjaajia ja muuta täyden valmiuden joukkoja. Ainakin tämän erän voittajat, Kiina ja Venäjä, ovat olleet valmiina ja pyrkivät hoitamaan maahan jääneestä amisioonista mahdollisimman suuren osan omaan tai luotettujen kumppaniensa haltuun – mahdollisimman matalalla profiililla.

*

Ehkä suomalaisen median kannattaisi nyt kysyä suomalaisilta sotilasasiantuntijoilta, minkälaista tietoa heillä on Yhdysvaltain asevoimien kaluston ja järjestelmien määrästä ja laadusta Afganistanissa esimerkiksi Vappuna 2021. Sekä missä määrin kaluston ja välineistön evakuointia on 1.5.2021 – 30.8.2021 välillä suoritettu. Oliko yleensä mahdollista purkaa kaikkea maahan tuotua ja siellä rakentunutta militariavermeistöä pois ja missä määrin itsetuhoa on suoritettu?

Ja jokerina: paljonko ja minkälaista sotakalustoa jäi Afganistaniin 30.8.2021 viimeisen evakuointikoneen pyörien irtautuessa Kabulin lentokentän asfaltilta?

 

0
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu