Joe-setä siirsi maalia pelin päätyttyä – oikeus lähteä kotiin

Joe-setä siirsi maalia pelin päätyttyä – License to Pull Home

Kun Yhdysvaltain pardigma muuttui nopeasti – tajuntaa nopeammin

Kun lisäaikakin oli jo loppumassa, tuomarilla pilli suussa, Joe meni ja siirsi vielä maalin.

Ei ihme että meitä pilkataan.

*

”Biden ei maanantaina antamassaan lausunnossa surrut ”liberaalien rakenteiden” toteutumatta jäämistä.  Hän ei myöntänyt epäonnistumista, kun eurooppalaiset suorastaan piehtaroivat sinä.

Biden viestitti, että kansakunnan rakentamisen ei olisi pitänyt olla edes tavoitteena.  Hänen mukaansa Afganistanissa piti olla tavoitteena vain estää uusi terrori-isku Yhdysvaltain maaperällä.” –

HS/Hanna Mahlamäki, to 19.8.2021.

*

Oikeus lähetä kotiin

Kyynistä puhetta, kyynisistä kyynisintä. ”Me maksoimme heidän palkkansa”, hän sanoo. Rahalla ostettua oikeutta survoa maata. Licence to kill, Licence to destroy.

Licence to Pull Home.  Oikeus vetää kotiinpäin.

Kyynisyydessään tämä vetää vertoja vaikka mihin. Jokunen kuunkierto sitten olin Rybinskin tekojärvellä, siellä missä pari kirkontornia nousee vedenpinnan yläpuolelle. Miten kävi altaan alle jääville ihmisille? Opas kertoi: Joku kiikutti huolensa Stalinille. Tämä ryöpäytti piippuaan ja sanoi, ulkomuistista, rauhoittukaa. ”Kyllä ihmiset tietävät, mitä heidän pitää tehdä, kun vesi alkaa nousta heidän kynnyksilleen”.

*

Yhdysvallat ja ”samanmielisten koalitio”.

Muistan ne ajat, juttelin Lipposen kanssa. Väitän että olin skeptinen, mutta toisaalta tunsin Saudi-Arabian urakat, sekä työmiestasolta että yrittäjien parista. Rahaa tuli kuin suokuokalla, joskin sen sanottiin (jälkeenpäin) olleen 1980-luvun lopun räjähtäneen talouskuplan ensimmäinen aiheuttaja, johtajat eivät tienneet mihin rahapaalinsa lykätä.

Nyt kello on vaihdettu:

”Afganistanista poistuminen oli liittoutuneille katastrofi, vaikka henkilökohtaista kannatustaan menettävä ja liikkuvaan junaan hypännyt Biden ei sitä suoraan sanokaan. Sen ei silti tarvitse merkitä transatlanttisen yhteistyön kuivumista.

Uudelleenarviointia se kyllä merkitsee.  Afganistanin jälkipyykissä puidaan varmasti sitoutumista Natoon sekä EU:n yhteistä turvallisuuspolitiikkaa.” – HS/Hanna Mahlamäki, to 19.8.2021.

*

Miksi skenariot muutetaan vasta niiden pettämisen jälkeen? Eikö mielikuvitus riitä kuvittelemaan niitä kaikkein niljaisimpia vaihtoehtoja? Vai torjuntako rajaa polulle?

Voiko nyt nähdyn ivamukaelman jälkeen, Joe-setä 2.o:n jälkeen enää suhtautua vakavasti johonkin sellaiseen fundamenttiin kuin Läntinen yhteisö?

”Nehän tekevät mitä tahtovat”.

Ikävintä asiassa on se, että jo B.H. Obama toisen presidentuurinsa alussa ilmoitti tämän strategisen Turnabout´in* johtavana ajatuksena, paradigmana. Me vain emme uskoneet, vaikka näimme. Me uskoimme vaikka näimme. Tosiuskovaiset, me.

*)Täyskäännös, mielenmuutos.

*

Onko Suomessa kukaan ajatellut ja laskenut, mikä tulee olemaan Suomen asema, paikka, seuraavassa suursodassa?

Nyt ”kaikki” vannovat, että se on selvä, yksiselitteinen.  Suomen paikka on ”Lännen Rintamassa”.  Siellä minne kuulumme.  Olemme osa Länttä. Olemme Länsi, hengitämme Länttä.

Mutta mitä sitten, kun ei ole mitään ”Lännen Rintamaa”?

Ei mitään selkeää West-Block. Ei mitään mihin liittyä.

Mitä kun ”Länsi” on lauma sinne täne säntäileviä lampaita ja vuohia. Ihan kuin viikonloppuna A>ssa ja K>lissa.

USA jossain, kaukana, omalla paikallaan, päärintamalla, ottamassa mittaa Kiinasta.  Taistelemassa, niin mistä? Taistelemassa globaalista hegemoniasta. Ainoasta asiasta, jolle se  on uskollinen, pakon edessä, varjellessaan ”kapitalistin kukkaroa”.

Ei se silloin taistele vapaan maailman puolesta, ei demokratian, ei kansalaisvapauksien puolesta. Ei minkään ”liberaalien rakenteiden” puolesta – sen omin sanoin kuvattuna.

Se on tehnyt uuden suunnitelman. PLAN 2.o (Post Festum).  Aivan kuten se teki nyt viimeksi Afganistanissa. Petti koko Lännen. Vedätti, narutti, harhautti. Sen se teki kaikille. Myös itselleen. Totuus paljastui, naamiot riisuttiin, kun kello löi päivän vaihtuneeksi.

*

Venäjä ennakoi tämän situaation. Sen on helppo nähdä Lännen (lue: USAn) toimintamalli. Sehän on levällään kaikkien silmien edessä. Helppo tehdä johtopäätös.

Kun peli alkaa, pilli soi, Venäjä tietää tasan mitä se tekee.  Muun muassa se tekee omat peliliikkeensä sille niin tärkeällä Luoteisella lohkolla. Siellä on sille tärkeät suojeltavat kohteet, joihin nähden se tarvitse koskemattomuutta ja pelivaraa, etumaastoa. Siksi se ottaa, omilla keinoillaan, sotilaallisilla, taloudellisilla, poliittisilla ja uhkakuvallisilla keinoilla oman etupiirinsä haltuunsa. Tavalla tai toisella. Varmana siitä, ettei USA pistä sivulistossaan mitään, ja ilman kummisetää muutoinkin hajanainen, omista intresseistään kouristuksenomaisesti kiinni pitävä unioni tee mitään. Eihän se pysty, miten pystyisikään.

Tapahtunut tosiasia: tilanne jähmettyy parissa päivässä järkytyksen vain kiihtyessä, mustien säkkien pelon kasvaessa. Mitäpä tässä: kuka nyt lakaisi status quota järkyttämään. Mitä status quota? No, tätä uutta, annettua, tapahtunutta, olevaa: kaikki status quota puolustamaan! Näin se menee.

Äkkiä Suomi on muuttunut. Siirretty. Se ei ole Lännessä, osa Länttä, sisällä Länttä, se ei ole Länsi. Se on vaihtanut puolta, se on autettu siinä: auttamatta. Mutta kuka voi nähdä tämän selviön?

Mitä ihmettä? Mekö, missä, idässä?

Maailmanhistoria on ilveilyn ja sattumien [sattumsu] kavalkadi.

*

Maailmaa säätää tänään Joe-setä.  Mies joka sujuvasti lukee lakia maailmalle teleprompterin muovitaululta.

Mutta kuka kirjoittaa kirjaimet syöttökoneelle?

+8
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu