Jumalten keinu heiluu – oliko eilen myrsky?
Eilen se tapahtui.
”Pörssikurssit syöksyivät ympäri maailmaa”.
”Täydellinen myrsky” heilutti pörssejä.
Siinä aamun otsikoita tänään 6.8.2024 (AL, HS).
Globaaleilla osakemarkkinoilla on nyt käynnissä todellinen myrsky.
Korkeuksiin nousseihin pörsseihin kohdistuu nyt laskupainetta monesta suunnasta yhtä aikaa. Yksinään mikään ongelmista ei välttämättä olisi aiheuttanut samanlaista rymylaskua kuin nyt on nähty.
Monet tekijät ovat tämän takana. Osa tekijöistä toimii nyt ”takaperin”: se, mikä nosti äsken, pudottaa nyt.
Muutama tekijä herättää markkinan, tekee sen levottomaksi. Yhä useampi alkaa kärkkyä: myydäkö nyt vai vasta huomenna. Huomenna voi olla jo myöhäistä. Varhainen lintu elää pitkään. Hitaat eivät edes ehdi herätä.
*
Huomata kannattaa kuitenkin:
Luvut eivät olleet erityisen huonoja, mutta koska odotukset olivat korkealla, oli pettymys suuri.
Yhdysvaltain työllisyysluvut heikkenivät. Se säikyttää, on totuttu katsomaan noita numeroita.
Mutta olennaisempaa olisi katsoa tuottavuutta. Mutta miten sen teet: yhä merkittävämpi osa tuottavuudesta on fiktiivistä, sitä ei voi panna puntariin. Se näkyy vain kuvaruudulla.
Immateriaali maailma kasvaa, materiaali pysyy.
*
Mitään todistusaineisto siitä, että taantuma on tulsossa, ei vielä ole. Mutta aina kun talouskasvu lähtee hidastumaan, on vaikea arvioida miten paljon se hidastuu.
Siksipä juuri, kun immateriaalin materiaalin arvioiminen on vaikeaa tai mahdotonta, täytyy tukeutua johonkin konkreettisempaan: tunteeseen. Siksi psykologia.
Markkinoilla moni asia on psykologiaa, joten samat asisat, jotka aiemmin aiheuttivat toiveikkuutta ja nostivat kursseja, ovatkin nyt huonoja uutisia, jotka painavat kursseja alaspäin.
Onko tämä magiaa, pelkkää uskomustoimintaa? Ei suinkaan.
Olennaista on tunnistaa kaksi: ennen ja nyt. Kaksi aivan selvästi eri asiaa. Mennyt on mennyttä, nyt on nyt. Hyvin konkreettista: kronologiajanalla eri numerot. Lapsikin sen näkee ja ymmärtää. Tähän tiivistyy menestys ja menetys. Voitto ja voi voi voi.
*
Sijoittajat tottuivat ajattelemaan reflektiivisesti: Keskuspankki voi laskea korkoja, kun inflaatio hellittää. Se oli hyvä uutinen pörssille vielä vähän aikaa sitten, nyt se voikin olla toisin. Jatkumo on helppo, käännekohdassa voi lentää pellolle. Hyvän ja Ei-hyvän ero on selkeä: jatkuu – eijatku.
Nyt sijoittajat sen sijaan ajattelevat, että Keskuspankin on pakko laskea korkoja, koska talouskasvu hidastuu. Se on sijoittajien mielissä aivan eri asia ja aiheuttaa huolta. Huoli aiheuttaa elintoimintojen vilkastumista. Se heikentää kontrollia. Kärkkyminen lisääntyy, kärpäsen uhka nousee (pesäpallotermi).
*
Hunajapurkki purkeista vaarallisin.
Eräille Japani oli äsken paras purkki, täynnä hunajaa. Sijoittavat hankkivat sylin täydeltä Japanin matalien korkojen oloisssa ja heikosta jenistä hyötyen jenimääräisiä sijoitusvelkoja. Velalla osakkeita Japanista ja Yhdysvalloista. Seurauksena hurjia kurssinousuja.
Tänään, tai jo eilen ja viime viikolla, nämä Nalle Puhit myyvät kaksi käsin noita turmeltuneita osakkeita.
*
Summary:
Vivutuksen ja logiikan risteytys käy mahdottomaksi, vivut tekevät sen itse.
Himmelin hallinta on mahdotonta.
Juuri nyt alkeellisinkin sijoittaja pyrkii kotiuttamaan aiemman kurssinouosun tuomia voittoja. Se voi tuottaa isoja heilahduksia kursseissa. Myös jatkossa. Nyt ei ole paniikki, mutta mikään ei takaa, missä on paniikkinappula. Mikä punainen viiva pitää ylittää ennen kuin kärkkyjien hermo pettää.
Kärkkyjät sen tekevät. Paniikin.
*
Entä sitten jos AI-unelma on kupla?
*
ps.
Olen hyödyntänyt tämän blogin tekstissä HS/Merja Saarinen: ”Täydellinen myrsky” heilutti pörssejä -artikkelia, HS ti 6.8.2024.
Jumalten keinu?
***********************Eino Leino*********************
Kenen korkeat jumalat keinuunsa ottavat kerta,
eivät ne häntä yhdessä kohden pidä,
he heittävät häntä
välillä taivaan ja maan –
siksi kuin järjen valon häneltä ne vievät.
*********************************************************
Jumalten keinulla tarkoitettaneen tässä pörssikurssien heiluntaa.
Jumalaton kun olen, en kyllä syyttäisi tästä asiasta Jumalia, vaan ihan vain markkinavoimia.
Markkinavoimat?
*******************************Wikipedia***********************************
Markkinavoimat ovat Wikisanakirjan mukaan ”lukuisten eri toimijoiden hyödykkeisiin kohdistuvan kysynnän ja tarjonnan kyky ohjata hintoja ja taloudellista toimeliaisuutta ilman keskussuunnittelua; näkymätön käsi”. Markkinavoimat ovat siis yrityksiä ja ihmisiä, jotka ostavat tuotteen kaupasta, valitsevat käydä kampaajalla, elokuvissa tai kuntosalilla, menevät töihin yhteen tai toiseen yritykseen ja hankkivat tietynlaisen kodin tietystä paikasta tai tekevät muita ostoksia, myyntejä tai sopimuksia.
*****************************************************************************
Eivät nämä markkinavoimat siis mitään Jumalia ole, vaan tavllisia ihmisiä, kuten esimerkiksi minä.
Minua on kuitenkin turhaa syyttää pörssien heilunnasta. Minä en niitä valintoja tee, vaan ne jotka tekevät valintoja minun puolestani, ne salkunhoitajat. Tavallisia ihmisiä nekin kuitenkin vain on, ei mitään Jumalia.
Ilmoita asiaton viesti
Arto: Jumala
minä blogissa: jumalten
pieni mutta merkitsevä ero.
Enkä laita tätä saivarrellakseni vaan – kielimiehiä kun olemme – sananselityksen kannalta, eli Kotuksen Suomenkielen etymologinen sanakirja sanoo:
Jumala: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_9e2dbb30161cc51b93867652f4108ce6&list_id=1&keyword=Jumala&word=jumala
jumalat: Etym.sanakirja ei selitä pluraliksesa mitään, mutta jos katsomme Jumala-sanan merkitysselityksen, joka kuuluu:
”tavallisesti persoonallisiksi käsitettyjä yliluonnollisia olentoja, joiden uskotaan hallitsevan luonnonvoimia, ihmisten kohtaloita ym.; Luoja, Kaikkivaltias; tietäjä, noita”,
niin voimme todeta siitä, että se on propri. Eli siis Erisnimi (propri) on sellainen substantiivi, jolla on identifioiva tehtävä: se nimeää yksilön (ihmisen, eläimen, paikan, yhtiön, tuotteen tai teoksen) erotukseksi muista vastaavaan luokkaan tai lajiin kuuluvista jäsenistä.
Eli edellä käyttämässäni muodossa ”jumalat” kyse ei ole edellä mainitusta ja määritellystä proprista, persoonalliseksi käsitetystä hahmosta tai olennosta (Jumala), vaan ei-subsantiivisesta käsitteestä. Aika lailla monet myös palvovat ”jumalia”, eli tahoja, tekijöitä tai käsitteitä, joiden he uskovat tai arvelevat vaikuttavan tapausten kulkuun joko heille suopeasti tai vahingollisesti, mutta kuitenkin olevan ikäänkuin pelissä mukana.
Kiitos kuitenkin kun luit jutun ajatuksella!
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mutta olipa kyse Jumalasta tai Jumalista, tässä on kritiikin paikka, koska pörssikursseista eivät päätä jumala eikä jumalat, vaan markkinavoimat.
Ilmoita asiaton viesti
Josko ne M-voimat ovatkin juuri ne ”jumalat”?
Ihminen kun tuppaa hakemaan isot henget ja väkevät voimat juuri sieltä, missä elämää säätelevät voimat kulloinkin näyttävät majailevan…
Eihän sitä nyt kukaan arvosta, saati pelkää, voimia, jotka ovat heikkoja. Vökeviä niiden olla pitää, kaikkivoipia, kaikkitietäviä, kaikkimahtisia.
Ilmoita asiaton viesti
”Josko ne M-voimat ovatkin juuri ne ”jumalat”?”
Niin, asiaa voidaan käsitellä myös siltä pohjalta että mitä ne jumalat oikein ovatkaan.
Voipi olla että erilaisilla jumaluuksilla ja M- voimilla on paljon yhteyttä syntytapansa perusteella.
Jumaluudethan eivät ole mitään konkreettisia asioita, vaan ihmisten luomia mielikuvia, kuten M- voimien liikkeet, jotka nekin tapahtuvat ihmisten mielikuvien perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Pentti Saarikosken tulkinta Leinon Jumalten keinusta on kollegiaalinen juopon selitys: keinu kuvaa Saarikosken mukaan huomalan eri vaiheita noususta huippuun, laskuun ja krapulaan (P.S.: Eino Leino – legenda jo eläessään, Wsoy 1974).
Itse uskon Leinon viittaavan luovan ihmisen prosessiin ponnistelusta tuottavaan hybrikseen ja sen jälkeiseen masennukseen, josta hidas paluu takaisin työhön.
Toki nämä kaksi voi yhdistyä: alkoholin käyttö ja luova työ/masennus.
Pörssikursseja tai taloussuhdanteita Leino tuskin tarkoitti.
Ilmoita asiaton viesti
Älä sano. Kuka ajattelee rahaa enemmän kuin runoilija, mitä näkäkurjempi sitä enemmän. Sanoihan Sibelius (?) että hän istuu mielummin iltaa pankkimiesten kanssa kuin taiteilijoiden: pankkimiehet sentään keskustelevat aina välillä kulttuurista ja runoudesta, mutta taiteilijat eivät mistään muusta kuin iänikuisesta rahasta.
Eikka nimittäin oli monitoimimies, hän kirjoitti I MS:n aikaisesta gulassikaupasta, keinottelusta, sijotuspelistä yms. romaanissa Pankkiherrat.
Siitä otettiin tuossa taannoin uusintapainos ja tehtiin tv-sarjakin: mikään ei ole niin ikuista kuin turbulenttien aikojen pelit. https://www.hs.fi/suomi/art-2000003197019.html
Ilmoita asiaton viesti
Leino keinu aina toisten keinussa.
Ilmoita asiaton viesti
Katselin YLE tv1 Aamuteeveetä, ”Valtion budjetin teko kiivaimmillaan”.
Mukana VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä ja HY:n proffA Roope UusialoM haastattelijana Sanna Savikko.
Hallituksen budjettineuvottelut alkavat valtiovarainministeri Purran johdolla. Niemelä vahvisti yleisesti ounastellun tosiasian: uusia menotarkistuksia on tulossa.
Selväksi tuli (ei yllätyksenä):
”Horjumatta sinne minne Purran miekka viittaa tien”.
Ilmoita asiaton viesti