Kansakunta rähmällään – olosuhteiden pakosta ja paremman vaihtoehdon puuttuessa 1894?

Kansakunta rähmällään – olosuhteiden pakosta ja paremman vaihtoehdon puuttuessa 1894?

*

Venäjän keisari, Puolan kuningas ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III kuoli 1. päivä marraskuuta 1894 Livadijassa Krimillä parhaissa voimissaan, munuaistulehdukseen, jonka sanotaan aiheutuneen hieman aikaisemmin häntä kohdanneesta tapaturmasta.

Suomalainen Wirallinen Lehti 2.11.1894 kertoi asiasta näin:

02.11.1894 Suomalainen Wirallinen Lehti no 256 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto

*

Aleksanteri III:ta on Suomessa varsinkin aikaisemmassa historiankirjoituksessa pidetty vähämerkityksisenä tai pahimmillaan Suomen erityisasemaa murentavan taantumuksellisena hallitsijana.  Uudempi tutkimus on kuitenkin nähnyt Aleksanterin hyvänä maanisänä, joka kunnioitti Suomen perustuslakeja sekä arvosti Suomea ja suomalaisten lojaalisuutta.” [Pienoiselämäkerta; Markku Tyynilä/Kansallisbiografia].

Aleksanteri III:n seuraajana keisariksi kohosi hänen vanhin poikansa Nikolai II, joka oli syntynyt vuonna 1868 – samana vuonna, kuin isäni isä.

Nikolain tilanne yllätti, hän ei ollut omien sanojensakaan mukaan valmis ottamaan suurvaltion johtajuutta vastaan, mutta minkäs teit. Otettava oli kuin perimysjärjestys velvoitti.

Hallitsijanvaihdos aikaansai monenlaista, suurempaa ja pienempää, Suomessakin.  Tänään, kun jälleen odotamme että suuressa idässä valta vaihtuisi, sitä suorastaan toivotaan – vaikka ei ole mitään varmaa tietoa siitä, nouseeko seuraavaksi hallitsijaksi Hattu- vaiko Myssy -puolen tyyppi – on paikallaan tarkastella, mitä kaikkea Aleksanteri III:n kuolema matkaan saattoi meillä Suomessa.

Jätän yksinomaan lukijan harkintaan sen arvioimisen, oliko kansakunta rähmällään vai mikä sen asento tuolloin oli.

Tämän blogin aihe on siis keisari, suuriruhtinas Aleksanteri III:n kuolema ja hänen vanhimman poikansa Nikolai Aleksandrovitsin nousu Venäjän keisariksi, Puolan kuninkaaksi, Suomen suuriruhtinaaksi ym. ym. ym. loppuvuodesta 1894.

Melkoista huomiota Venäjän viimeisen keisarin ja Suomen suuriruhtinaan, NIKOLAI II:n,  virkaan astuminen 1894 synnytti. – Pääpiirteissään etiketin, diplomatian ja reaalipolitiikan mukaista?

*

6.11.1894:

Tietoa Livadiasta. (sähkösanomia)

Livadiasta, marraskuun 2 p.  Tänään aamulla toimitti hovin protobresbyteri hovikirkossa juhlallisen rukoushetken Keisari Nikolai Aleksandrowitshin nousemisen johdosta isiltä peritylle valta-istuimelle.  Jumalanpalveluksessa olivat läsnä H. M. Keisari ja H. Majesteettinsa korkea äiti, H. M. Kreikan kuningatar, H.H. K. K. Edinburgin herttuatar, korkea morsian, suuriruhtinaat ja suuriruhtinattaret sekä hovin ja seurueen jäsenet.

Pietarista, marraskuun 3 po.  Sanomalehdet kertovat, että tois-iltana on Livadiaan lähetetty ruumiskirstu ja muita tarpeita keisari Aleksanterin ruumiin säilyttämiseksi ja kuljettamiseksi.

Lähde: Kansalliskirjasto Sanomalehtiarkisto (jatkossa: KK SA): Sanomia Turusta 6.11.1894 n:o 261.

*

Keisari Nikolai II:n manifesti 2.11.1894 hallitsijalupauksineen. Virallinen vihkiminen keisarin virkaan tapahtui myöhemmin.

02.11.1894 Oulun Ilmoituslehti no 128 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto

*

Uskollisuudenvalan Keisarille-Suuriruhtinaalle Nikolai II:selle

vannoivat perjantaina, t. k. 2 p:nä, Keisarillisen Senaatin jäsenet ja prokuraattori.

Samana päivänä tekivät myös sotilaat, venäläiset ja suomalaiset, uskollisuudenvalansa.

Lähde: KK SA: Turun Lehti 6.11.1894 n:o 130.

*

Keisarilliset kiitokset.

Sittenkun Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Heiden, yhdessä Suomen senaatin kanssa, oli H. M. Keisari Nikolai II:lle esiinkantanut onnentoivotuksensa H. Majesteettinsa valtaistuimelle nousemisen johdosta ja sen ohella H. M. Leski-Keisarinnalle ilmoittanut Suomen kansan osanotosta siihen syvään suruun, joka on kohdannut H. M. Korkeamuistoisen Keisarin Aleksander III:nen kuoleman kautta, on Hänen ylhäisyydellänsä ollut onni saada vastaukseksi sähkösanomat, jotka kuuluvat suomeksi näin:

Sydämellisesti kiitän Teitä, Rakas Kreivi, ja annan Teille toimeksi ilmoittaa Suomen Senaatille MINUN vilpittömän kiitollisuuteni MINULLE ilmituoduista tunteista

NIKOLAI”.

Ilmoittakaa koko Suomenmaalle sekä Senaatille MINUN vilpittömän kiitollisuuteni ilmituoduista liikuttavista tunteista MINUA kohdanneen kovan koetuksen johdosta

MARIA”.

KK SA: Satakunta, 8.11.1894 n:o 131.

*

Uskollisuuden ja kuuliaisuuden valan

  1. M. Keisari Nikolai Aleksandrovitshille ja Perintöruhtinaalle, H. K. K. Suuriruhtinas Yrjö Aleksandrovitshille tekivät t. k. 5 p:nä keis. senaatin edessä virastojen päälliköt, yliopiston rehtori, keisarillisen senaatin virka- ja palvelusmiehet sekä ylimääräiset kopistit. Sittenkun H. K. Majesteettinsa armollisen manifestin marraskuun 1 p:ltä (lokak. 20) oli lukenut ruotsiksi ja suomeksi esittelijäsihteeri Johnsson, tehtiin vala, jonka luki sanottu esittelijäsihteeri.

Uskollisuuden valoja H. M. Keisarille ovat sitä paitsi t. k. 2 p:nä vannoneet maamme pataljoonat kasarmeissaan.  Lappeenrannassa oleva sotaväki vannoi valan t. k. 3 p:nä.

Satakunta, 8.11.1894 n:o 131.

*

11.11.1894:

Tapahtumat Livadiassa ja Jaltassa marraskuun 1 p:nä.

[..]  Koko Venäjän rukousten seuraamana meni maan Tsaari ijankaikkisuuteen. K:lo ½ 5 kokoontui joukko henkilöitä suuren linnan kirkon ulkopuolelle, kukkaspenkereillä ja pensailla ympäröidylle torille.  Keskellä toria kirkon edessä oli alttari, joka päällä oli ristiinnaulitun kuva ja evankeliumit, sekä sen edessä protopresbyteri Jonysheff täydellisessä papillisessa puvussa.  Ympärillä seisoivat sotilasseurue, kenraaliadjutantit, suuriruhtinasten adjutantit, hovivirkamiehet ja palvelusmiehet Livadian linnoissa, kaikki paraadi-virkapuvuissa.  Kasakkakommennuskuntia Hänen Majesteettinsa omasta vartiojoukosta, yhdistetystä kaartinpataljoonasta, kuin myös hovipoliisin jäseniä ympäri toria; niin ikään oli läsnä linnan ja hovin koko palvelusväki: kokit, lakeijat ja vartijat.

Tiedonannosta, joka silloin ilmestyi k:lo 7 illalla, vähän aikaisemmin kuin tavallista, saattoi päättää, että seuraava yö olisi Keisari-Rauhanrakastajan viimeinen.  Mutta iltabulletiinit tulivat vasta sueraavana päivänä tunnetuksi Jaltassa.  …

Livadiassa silloin koolla-olevat suuriruhtinaat astuivat torille, suuriruhtinas Yrjö Aleksandrowitsh, nyjyinen Cesarewitsh ja perintöruhtinas, etupäässä.

Protopresbyteri luki valan.  Ensiksi vannoivat valan suuriruhtinaat, jotka korkealla äänellä sansata sanaan kertoivat protopresbyterin sanat, Cesarewitsh ja perintöruhtinas suuteli ensimmäisenä ristiä.  Tämän jälkeen vannoivat kaikki muutkin valan.  Jotain erittäin liikuttavaa oli tässä ryhmässä, jossa kaikki oli koossa arvonimiin, säätyyn, arovon tahi virkoihin katsomatta, vannoen uskollisuudenvalaa Venäjän nuorelle Tsarille, keisari Nikolai Toiselle.

Livadian suuressa kirkossa vannoivat valan ne sotaväen-osastot, jotka olivat vahtipalveluksessa Livadiassa.

Illalla oli täällä ruma ilma, tuuli kovasti ja satoi.

Aamulehti, 11.11.1894 n:o 263.

*

13.11.1894:

Sähkösanomia (Auralle)

(Suomen sähkösanomatoimiston antamia)

  1. M. Keisarin ruumiin kuljetus.

Pietarista, marrask. 12 p:nä.

  1. M. Keisari Aleksanteri III:n ruumiin tulo Pietariin ja sen juhlallinen vienti Pietari Paavalin katedraaliin on määrätty tapahtuvaksi huomenaamulla.

Moskovasta samana päivänä tullut sähkösanoma kertoo:

sittenkun keisari Nikolai tänä aamuna oli ottanut vastaan Moskovan kaupungin edustajat ja kiittänyt Moskovaa sen esiintuomista surunosotuksista, pidettiin lyhyt hartaushetki Arkkienkelien katedraalissa, jonka jälkeen Keisari-vainajan ruumis vietiin suruvaunuun ja juna, jossa Keisarillinen perhe oli mukana, lähti eteenpäin k:lo 12 p:llä.  Osanotto Moskovassa oli ääretön.

Lähde: Aura, 13.11.1894 n:o 263.

*

15.11.1894:

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokoelmaa on n:o 40 vuodelta 1894 ilmestynyt ja sisältää:

Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Nikolai Toisen Armollisen Wakuutuksen Suomen Suuriruhtinanmaan kaikille asukkaille.  Annettu Livadiassa, 6 p:nä marraskuuta (25 p:nä lokakuuta) 1894.

Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, kko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y.  m., y. m.

Teemme tiettäväksi:

Sittenkun Me, Jumalan sallimuksesta, olemme perinnöksi haltuumme saaneet Suomen Suuriruhtinaskunnan, olemme Me tämän kautta tahtoneet lisäksi vakuuttaa ja vahvistaa Maan Uskonnon ja Perustuslait sekä ne oikeudet ja etuudet, joita itsekukin sääty mainitussa Suuriruhtinaskunnassa erittäin ja kaikki Sen asujaimet yhteisetsi, niin ylhäiset kuin alhaiset, tähän asti ovat tämän maan Perussäännön mukaan nauttineet; luvaten säilyttää nämät kaikki vakavina ja rikkomattomina voimassaan ja vaikutuksessaan.

Livadiassa, 25 p:nä Lokakuuta 1894 [s. o. 6.11.1894]

– Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Nikolai Toisen Armollisen Käskykirjeen Keisarillisen Majesteetin Armollisen Vakuutuksen johdosta Suomenmaan asukkaille.                                                   Annettu Livadiassa, 6 p:nä marraskuuta (25 p:nä lokakuuta) 1894.

Aura, 15.11.1894.

*

Arviointi

Vaikka ylläoleva armollinen julistuskirja olojen pakosta on tavallista kauemmin viipynyt, ei Suomen kansa hetkeäkään ole sen ilmestymistä epäillyt.

Niin kuin kaikki edellisetkin Suuriruhtinaamme, Aleksander I:stä alkaen, on Nikolai II nyt juhlallisesti uudestaan vakuuttanut ja vahvistanut maamme uskonnon ja perustuslait sekä kakkien Suomen kansalaisten etuudet ja oikeudet, luvaten säilyttää niitä lujina ja järkähtämättöminä täydessä voimassaan.  Ja Suomen kansa, joka on tottunut hallitsijansa vakuutuksiin luottamaan, jälleen täydellä luottamuksella turvautuu tähän keisarin-sanana, tietäen Nikolai II:n hallitessa saavansa jatkaa kansallista ja yhteiskunnallista kehitystään.

Nikolai II:sen hallitsija-vakuutus, kirkkoihimme asetettuna, on kansamme silmissä saava sen pyhyyden leiman, mikä sen rinnalla olevilla edellisten jalojen Suuriruhtinaittemme samallaisilla vakuutuksilla aina on ollut. [..]

Keisari ja Suuriruhtinas Nikolai II on hallitsija-vakuutuksensa kautta Suomessa vastaan-ottanut isäinsä perinnön, koko kansan rakkauden ja kunnioittavan myötätuntoisuuden.

Uusi Suometar, 13.11.1894 n:o 265.

*

15.11.1894:

Seppeleitä Suomesta Keisarin haudalle.

Hopeaseppeleitä Keisari Aleksander III:nnen haudalle tulevat, kuten jo ennen on kerrottu, laskemaan Suomen säätyjen edustajat ja yliopiston edustajat.

Hopeaseppele lasketaan niinikään Keisari-vainajan haudalle Suomen sotaväen puolesta.  Pietariin on matkustanut Suomen sotaväen päällikkö, vapaaherra S. Ramsay, joka yhdessä sivusadjutanttien, överstien J. Procopén ja D. de Pontin kanssa tulee edustamaan Suomen sotaväkeä ja laskemaan hopeaseppeleen.  Sen on täällä valmistanut kultaseppä Fagerroos.

Suomen kaartinpataljoonan puolesta tulee sen päällikkö, kenraali S. Synnerberg laskemaan hopeaseppeleen haudalle.

Mitään erityistä seppelettä ei senaatti tule lähettämään.  Se seppele, jonka senaatti on hankkinut, tulee Keisari-vainajan haudalle laskettavaksi valtiosäätyjen edustajien kautta koko Suomen kansan puolesta.  Seppele on hopeasta tehty, eikä kullasta, niin kuin väärin on mainittu.

Uusi Suometar 15.11.1894.

*

15.11.1894:

Hänen Majesteetilleen Keisarinnalle

lausuvat Helsingin naiset alamaisen adressin kautta surunsa Keisari Aleksander III:nnen kuolemasta ja syvän osanottonsa Keisarinnan kovaan koettelumukseen.  Adressin on sepittänyt tohtori Aabr. Lagus ja kääntänyt TANSKAKSI professorinrouva Anne Aspelin, syntynyt Nielsen.  Yhdeksättäsataa naista on nimensä piirtänyt adressin alle.  Adressin on kauniilla käsialalla puhtaaksi kirjoittanut rouva M. Bähr; mustasta sametista tehdyssä kannessa on Hänen Majesteettinsa nimikirjaimet aksideeratusta hopeasta.

Kansi on kooltaan hiukan suurempi kuin kirjoituspaperiarkki.  Keisarillinen Monogrammi ja Helsingin kaupungin vaakuna ovat kumpikin noin kolme tuumaa korkeat, nuo kaksi Suomen vaakunalla varustettua kilpeä ovat noin tuuman korkuiset.

Uusi Suometar, 15.11.1894 n:o 267.

*

15.11.1894:

Uskollisuuden ja alamaisuudenwalaa

on otettu viime ja tällä viikolla kautta maamme virkamiehiltä ja kaupunkikuntain asujamistolta.  Valanottoa jatkuu yhä.

Uskollisuuden ja kuuliaisuuden valan vannoivat yliopiston vahtimestarit, pedellit ja rengit eilen yliopiston rehtorin, valtioneuvos Th. Rein´in edessä konsistorin istuntosalissa.  Valan luki ruotsiksi yliopiston sihteeri, asessori M. Schauman ja suomeksi konsistorin amanuenssi E. Lindeqwist.

Uusi Suometar, 15.11.1894 n:o 267.

*

15.11.1894:

Adressin H. M. Keisarille-Suuriruhtinaalle Nikolai II:lle kuuluu senaatti päättäneen lähettää.

Uskollisuuden- ja kuulijaisuuden walan H. M. Keisarille ja Suuriruhtinaalle Nikolai II:lle ja H. K. K. Perintöruhtinaalle Yrjö Aleksandrowitshille vannoivat viime maanantaina Nikolainkirkossa lääninkuvernöörin kenraalimajuri H. Palinin läsnäollessa pääkaupungin miespuoliset täysi-ikäiset asukkaat.

Lähde: Kansalliskirjasto, Sanomalehtiarkisto: Aura, 15.11.1894 n:o 134.

*

Nikolai II:n luonnehdintaa:

”Sotilasopinnot eivät koskaan liene olleet nuoren Keisarin mieliaineita.  Niillä, jotka pelkäävät sotapolitiikkaa Nikolai II:lta, ei liene syytä pelkoonsa.”

Porilainen, 16.11.1894 n:o 222.

*

17.11.1894:

Tyrvään kuntakokouksessa

tämän kuun 12 p:nä otettiin esille kysymys kansakoulujen lisäämisestä, ja päätettiin uusi kansakoulu rakennettavaksi lähelle rautatieasemaa Nuupalan kylään.  Koulu alotetaan jo ensi syksynä vuokratuissa huoneissa, ja päätettiin tätä koulua, luvansaatua, nimittää Nikolai II:sen kouluksi, koska paraillaan tätä asiaa keskusteltaessa saatiin Tampereelta telefoonilla se ilahduttava uutinen, että H. M. Keisari oli vahvistanut Suomen perustuslait.

Aamulehti, 17.11.1894.

*

17.11.1894:

Helsingin kaupungin adressi H. M. Keisari Nikolai II:lle

tulee pantavaksi sievään mustasta sametista tehtyyn salkkuun, jonka varustaa hopeahuolituksella kultaseppä Hj. Fagerroos, taiteilija kreivi Louis Sparren piirustusten mukaan.  Salkun etukannen keskikohtaa koristaa H. M. Keisari Nikolai II:sen monogrammi, jonka päällä on keisarillinen kruunu taotusta hopeasta.  Alireunassa on Helsingin kaupungin vaakuna niinikään taotusta hopeasta.  Vaakunasta haarautuen sekä keisarillista monogrammia että kannen keskiosaa saartaen kulkee köynnös Acanthuslehdistä.

Satakunta 17.11.1894 n:o 135.

*

Uskollisuuden ja kuuliaisuudenvalan H. M. Keisari-Suuriruhtinaalle Nikolai II:lle ja H. K. K. Perintöruhtinaalle Yrjö Aleksandrovitsille vannoivat t. k. 13 po. k:lo 11 p:llä ruotsalaisen lyseon (ent. yliopiston) juhlasalissa läänin kuvernöörin kenraalimajuri W. von Kraemeerin edessä lääninhallituksen ja sen alaisset Turussa olevat virkamiehet, sekä ne valtion ja julkisten laitosten virkamiehet, jotka eivät muiden viranomaisten edessä tule sitä tekemään, nimittäin 10 oppikoulujen opettajat, maanmittarikunta, vankilainpäälliköt, poliisilaitoksen virkamiehet ja lukuisa joukko entisiä valtion virkamiehiä.

Valan sanat luki AINOASTAAN ruotsiksi lääninsihteeri, laamanni A. W. Rydman.  Ennen valan tekoa viittasi kenraali v. Kraemer vasta julkaistuun keisarilliseen hallitsija-vakuutukseen, joka oli omansa saattamaan jokaisen tekemään tämän valan mielihyvällä.

Valan tehtyä esitti kenraali Keisarille hurraa-huudon, johon kaikki innokkaasti yhtyivät, ja pyysi sitten, että kaikki läsnä-olevat virkamiehet sittemmin antaisivat kirjallisen, kukin allekirjoituksellansa varustaman valansitoumuksen, läänin konttoriin.  Tämän jälkeen ehdotti kenraali, että keisari Aleksander III:n muistoksi perustettaisiin joku stipendirahasto, jonka tarkoitus vastedes tarkemmin määrättäisiin.

Kaupungin ruotsinkieliset asukkaat tekivät uskollisuuden ja kuuliaisuuden valan tuomiokirkossa klo ½ 12 p:llä samojen herrain edessä. [..]

Kaupungin [Turun] suomenkieliset asukkaat tekivät sille k:lo ½ 1 p:llä tuomiokirkossa uskollisuuden ja kuuliaisuuden valan samojen jo mainittujen herrain edessä.  Kirkko oli ihan täynnä väkeä.

Kaduilla oli siihen aikaa vilkas liike, puodit olivat sulettuina, kaikki ihmiset näyttivät iloisilta ja se vala, jonka he vannoivat, lähti kiitollisesta sydämmestä vapaehtoisesti ja mielihyvällä.  Keisari Nikolai II oli valloittanut kansan sydämmet.

Satakunta 17.11.1894 n:o 135.

*

Senaaatin adressin H. M. Keisari Nikolaile kuuluu kenraalikuvernööri Heiden vievän perille.

Satakunta 17.11.1894 n:o 135.

*

Mahdotonta oli ääneen tuoda ilmi tunteitani, puin ne ainoastaan äänettömiin toivomuksiin, joilla Luojan pyysin hänelle antamaan ikää ja terveyttä hallitessaan maatamme samoin kuin hänen suuret edeltäjänsä ja samoin kuin hän  itse on vakuutuksellaan alottanut.

Kuulin puhuttavan, että  Keisari Suuriruhtinaamme Nikolai II olisi sanonut, ettei häntä tarvitse henkivartioilla suojata, sillä: ”Jos ei Luoja minua suojele, niin vähät kait sitä ihmiset voivat tehdä”.  Ja avonaisissa vaunuissa näkyy hän ajavan vapaasti pitkin kaupunkia.  Tapasimme hänet samoin ajelemasta Nevskillä taasen ehtoopäivällä.

Toivottava olisi että hän ainiaan voisi yhtä vapaasti esiintyä.  Olen varma, että jokainen suomalainen yhtyy tähän toivomukseen.  Tunteet, jotka nykyään valtaavat suomalaisen Pietarissa ovat mitä ristiriitaisimpia.  Suru sisällisen valtiollisen itsenäisyytemme puolustajan kadottamisesta valtaa kokonaan kaupungin surupukua katsellessa ja hänen arkkunsa ääressä, jota vastoin toivo valtaa mielen nähdessään nuoren Keisarin Suuriruhtinaan miehekästä, vapaata esiintymistä.   Suokoon Luoja että tämä toivon tunne toteutuisi.

Tampereen Uutiset 23.11.1894 n:o 181.                                                                                                       

*

24.11.1894:

Suomen lähetystö H. M. Keisari-Suuriruhtinaan puheilla.

Sähkösanoma Auralle. (Suomen sähkösanomatoimistolta).

Helsingissä, marraskuun 23 p:nä.

Tämän päivän viralliset lehdet kertovat:

Hänen ylh. kenraalikuvernöörin sähkösanoman mukaan suvaitsi Hänen Majesteettinsa ottaessaan vastaan Suomen edustajat lausua varapuheenjohtajalle senaattori Tuuderille, kun tämä jätti hänelle senaatin adressin:

”Ilmoittakaa minulta Suomen senaatille minun vilpitön ja sydämellinen kiitokseni esiintuoduista tunteista”.

Sitten seuraa säätyjen edusmiesten virallinen kertomus puheilla olosta, jossa presidentti Montgomery sai tilaisuuden ilmaista Suomen kansan osanottavaisuuden ylevästi rakastetun Hallitsijan kuoleman johdosta ja lämpimät onnentoivotukset Keisari Nikolain noustessa valtaistuimelle sekä kansan vilpittömän luottavaisuuden ja horjumattoman uskollisuuden ja

”suvaitsi Hänen Majesteettinsa lempien sanoin, jotka todistivat armollista hyväntahtoisuutta maata kohtaan, kiittää esiintuoduista tunteista ja onnentoivotuksista jättäen samalla lähetystölle toimeksi viedä Suomen asukkaille Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollinen kiitos”.

Kertomus loppuu seuraavasti: Tämän armollisen käskyn pyydämme saada tällä tavalla täyttää.

Robert Montgomery, Gustaf Johansson

Joachim Kurtén, Kaarle Wärri.

Lähde: Aura, 24.11.1894 n:o 273.

*

Turku 24.11.1894:

Ne kuuliaisuuden osoitukset ja onnittelutervehdykset, jotka Turun kaupungin valtuusto lähettää H. M. Keisari-Suuriruhtinas Nikolai II:lle, suljetaan kansiin, jotka valmistaa Turun Kivipaino-osakeyhtiö.  Etukanteen tulee keskiosaan Suuriruhtinaan nimikirjain ja sen päälle keisarikunnan sekä oikeaan kulmaan Turun kaupungin vaakuna, jotka kaikki on tehty kultaseppä W. Petterssonilla.  Nimikirjake on puhtaasta valkeanhohtavasta hopealevystä mitä sievintä ja parainta tekoa.  Se on kerrassaan taiteellinen, miellyttävän näköinen monogrammi! ja erittäin vaikeatekoinen, korkeudeltaan 10 senttimetriä; keisarillisen kruunun kanssa, joka sekin on puhtaasta hopeasta, on Suuriruhtinaan nimikirjain noin 15 senttimetriä korkea.  Kaupungin vaakunan pohja on mustaksi eloksoitua hopeaa.

Aura, 24.11.1894 n:o 273.

*

  1. Majesteettinsa Keisari Nikolai II:sen

vihkijäiset tapahtuvat, niinkuin ennen on ilmoitettu, maanantaina aamupäivällä.  Päivän viettämisen ohjeeksi on ilmoitettu, että surupuvun saa siksi päiväksi jättää pois, talot kaunistaa lipuilla ja iltasella valaista akkunat.  Soitto ei sovellu.

Aamulehti, 24.11.1894 n:o 274.

*

25.11.1894:

Uutisia Tampereelta ja lähiseuduilta.

Uskollisuuden ja kuuliaisuuden walan

  1. M. Keisari Nikolai toiselle tekevät Tampereen provastikunnan papit ja kirkonpalvelijat Messukylän pappilassa keskiviikkona t. k. 28 p:nä klo 5 i. p.

Aamulehti, 25.11.1894 n:o 275.

*

  1. M. Keisari Nikolai II:sen ja Hänen morsiamensa Aleksandra Feodorownan häiden johdosta

juhlii kaupunkimme tänään.

Sekä yleiset että useat yksityisten rakennukset ovat lipuilla koristetut.  Kaupungin virastoilla ja kaikilla kouluilla on lupa.  Illalla valaistaan kaupunki ja W. B. K. kulkee soihtukulussa kaupungin kaduilla.

Kaupungin köyhiä ruokitaan neljässä eri paikassa.  Kaupungin länsipuolella asuvia Kaupungin talolla sekä Liiton huoneistossa; kauppias T. Leanderin pesutuvalla 10, 11 ja 13 osain sekä Pinnin, Sorinahteen ja Ratinan köyhille; Vaivaistalolla Johanneskylän, Soukanlahden ja Naistenlahden köyhille ja tulee jokaisella ruoka-annoksia varten olla astia muassa.

Tampereen Sanomat, 26.11.1894 n:o 140.

*

Uutisia Porista:

  1. M. Keisari Nikolai II:sen vihkimäjuhlaa

vietettiin eilen.  Meidänkin kaupungissamme pidettiin päivää niin juhlallisena kuin oloisamme on mahdollista.  Jo aamulla alkoi lippuja liehua kaikissa julkisissa paikoissa ja monen yksityisenkin kartanossa; erittäinkin oli kaupungin raatihuone juhlallisesti koristeltu lipuilla, jotka liehuivat vanhan kaupungin huoneen katolta ja akkunoista.

Kaupungin kaikissa oppilaitoksissa oli lupa.

Illalla sitten juhlatulitus yleinen koko kaupungissa.  Yleiset paikat ja yksityiset rakennukset välkkyivät tulista pitkin rakennusten rivejä, ja ulkopuolellekin oli lyhtyjä y. m. ilon merkkejä viritetty.

Loistavan soihtukulun oli kaupungin vapaaehtoinen palokunta pannut toimeen kulkien pitkin kaupungin katuja.  Ristiin rastiin läpi kaupungin kulki palokunta, etunenässä Seikun Soittoseura, joka kajautteli yhden musiikkikappaleen toisensa perästä.  Tavattoman suuri väkijoukko seurasi kuntaa sen matkalla, ja muutenkin olivat kaikki kadut riemuun osaa ottavat väkeä täynnä.

Illalla pidettiin musiikki-iltama Teaatterissa, jossa juhliva yleisö innolla otti osaa päivän iloiseen tapahtumaan.

Satakunta, 27.11.1894 n:o 139.

*

28.11.1894:

Uskollisuuden ja kuuliaisuuden valan

vastaan otti eilen asessori D. Törnudd Kangasalan Huutijärven käräjäsalissa.  Kansa oli saapunut aivan suunnattomasti paikalle.

Aamulehti, 28.11.1894.

*

Walkeakoskella

oli H. M. Keisarin hääpäivän johdosta koko kylä liputettu ja valaistu.  Komea sähkömonogrammi Hääparin nimikirjaimilla loisteli Tehtaankadulla valaisten koko kylän.  Kaikki tehtaat olivat seisomassa ja niiden väestö lainehti juhlapukuisena kaduilla.  Erittäin juhlallinen mieliala vallitsi.  Iltaa kokoonnuttiin viettämään seurahuoneelle, jossa eläköönhuutoja kajahuteltiin Keisari-Suuriruhtinaalle Nikolai II:lle ja hänen Korkealle Morsiamelleen.

Aamulehti, 28.11.1894.

*

Mosk. Wjedomostin yritykset vähentää Nikolai II:sen äskettäin antaman hallitsijavakuutuksen merkitystä voidaan hyvällä syyllä itää kurjina tiettävinä vehkeinä.  Hallitsijan arvonimi on sanasta sanaan sama kuin aikaisemmissakin hallitsijavakuutuksissa, mikä seikka siis ainoastaan voi antaa asiakirjalle sitä suuremman arvon.  Arvonimi ”Puolan tsaari” on vasta v. 1860 otettu Suomea koskeviin asetuksiin nimityksen ”Suomen Suuriruhtinas” edelle.  Ja ainoastaan silloin, kuin on kysymys uusista asetusehdotuksista ja valtiopäiväesityksistä, on Suomen ministerivaltiosihteerin kuulustettava Venäjän ministerien mielipidettä nim. niissä tapauksissa, jolloin asia koskee myöskin keisarikunnan etuja ja sen virastojen toimipiiriä.   Vaan niin ei olut hallitsijavakuutuksen laita.

Sen yleisen kunnioituksen, mitä Aleksanteri II:nen osaksi tuli sen takia, että hän suojeli ulkopolitiikassaan kansain rauhaa, pitäisi meidän käsittääksemme antaa Mosk. Wjedomostille miettimisen aihetta. Voidaanko katsoa, me kysymme vaan, kiitosta ansaitsevaksi teoksi, etät joku sanomalehti kaiken tarmonsa takaa työskentelee rauhan häiritsemiseksi keisarin valtikan alle yhdistettyjen kansain välillä?

Tampereen Uutiset, 28.11.1894 n:o 184.

*

Keisari Nikolai II:sen rahvaanystävyys.

Keisari Nikolai II:n rahvaanystävyydestä, yksinkertaisuudesta ja lapsellisesta hienotunteisuudesta äitiänsä kohtaan kertovat ulkomaan lehdet useita kauniita piirteitä.

Päivää ennen keisarillista hääpäivää, kertoo Berl. Tagbalttin pietarilainen kirjeenvaihtaja, lähetti Pietarin poliisimestari Wahl käskyläisensä kehottamaan talonomistajia liputtamaan ja koristamaan talonsa huomisen juhlan kunniaksi.  Kaduilla kokoontuvan rahvaan suhteen annettiin myös erityisiä järjestyssääntöjä.  K:lo 7 illalla keisari kutsui luoksensa sisäasiain ministerin Darnowon ja kyseli häneltä mihin toimenpiteisiin Wahl oli ryhtynyt hääpäivän suhteen.  Kun Darnowo kertoi edellä mainituista toimenpiteistä, sanotaan keisarin lausuneen: ”Wahinko, että hra v. Wahl on ryhtynyt sellaisiin minulle vastenmielisiin toimenpiteisiin; toivon saavani viettää hääpäiväni aivan yksinkertaisuudessa kansani keskuudessa ja toivon ettei kansaani estetä näkemästä keisaripariskuntaansa.  Isäni hautauspäivänä en nähnyt muuta kuin sotaväkeä ja poliiseja, nyt haluan nähdä kansan”.

Tämän selvästi lausutun keisarillisen toivomuksen johdosta ei yksityisiä rakennuksia Pietarissa hääpäivänä liputettu.  Sitä vastoin kaikki ikkunat ja parvekkeet olivat avoinna ja katsojia täynnä ja pääkaduilla aaltoili ääretön kansanjoukko, jonka liikkumisvapautta ei mitkään poliisin tai sotaväen kiellot rajoittaneet.

Sanomia Turusta, 5.12.1894 n:o 286.

*

Painoesteitten aikakautena.

Werner Söderströmin kustannuksella ilmestyvän ”Keisari Aleksanteri III:n elämä, sairaus ja kuolema.  Keisari Nikolai II:n valtioistuimelle nouseminen” pidätti painoasiamies.  Painohallitus, jonka ratkaistavaksi asia lykättiin, poisti kaksi kappaletta ja yhden sanan.  Mainitut kappaleet ovat olleet useimmissa sanomalehdissämme ja päästetyt läpi.  Kun kirjalla oli kiire, antoi kustantaja samaan aikaan kun kirja käytettiin painoasiamiehen luona mitään pahaa aavistamatta painaa 6.000 kappaletta, jotka siten menivät kukkaan.

Tampereen Uutiset 11.12.1894 n:o 191.

*

Uskollisuuden ja kuuliaisuudenvalan vannoivat H. M. Keisari Suuriruhtinas Nikolai II:lle ja perintöruhtinaalle maanantaina t. k. 3 päivänä kello 12 p:llä Eurassa Arvo-Anttilan eli käräjätalon pihalla Euran pitäjän, Kinkaisten ja Honkilahden kappelin sekä Köyliön ja Säkylän pitäjäläiset.   Valansanat saneli Euran tuomiokunnan tuomari, vapaaherra K. Wrede.  Ensinnä vannoivat virkamiehet, sitten koko tavattoman suuri, koko avaran käräjätalon täyttävä yleisö.  toimituksen loputtua esitti herra tuomari eläköön-huudon nuorelle keisarille, johon kaikki läsnäolijat innokkaasti yhtyivät.

Satakunta 8.12.1894 n:o 144.

*

21.12.1894:

Keisarillinen kiitos.

Sittenkun h. ylh. kenraalikuvernööri kreivi Helden H. M. Keisarille oli esiinkantanut senaatin, yliopiston, sotajoukkojen ja maan asukkaitten alamaiset onnentoivotukset Hänen Majesteettinsa nimipäivän johdosta, on h. ylhäisyydellänsä ollut onni saada Hänen Majesteetiltansa sähkösanoman, joka suomeksi kuuluu näin:

Minä kiitän teitä ja käsken teitä ilmoittamaan senaatille, sotajoukoille, yliopistolle sekä maan asukkaille Minun kiitokseni Minulle esiinkannetuista onnentoivotuksista ja Minulle ilmituoduista uskollisuuden tunteista

NIKOLAI”.

Lähde: Kansalliskirjasto, sanomalehtiarkisto [jatkossa KK, SA]: Aura 21.12.1894 n:o 296.

>Nikolain nimipäivä, johon kiitoksissa viitattiin oli jo tuolloin meikäläisessä kalenterissa 6.12.

*

24.12.1894:

Joululahjoja.

Täkäläiset tehtaat ovat täksikin jouluksi niin kuin ennenkin antaneet joululahjoja työväelleen.  Niinpä on Pellava ja Puuvillatehtailla annettu: Wera Hjeltin ja Tawastjernan ”Jouluterwehdys” ja samoin Werkatehtaalla.  Niinikään on asessori W. von Frenckell lahjoittanut tulitikkutehtaan työväelle kahvia ja sokuria ynnä H. M. Keisari Nikolai II:sen ja puolisonsa Aleksandra Feodorownan hyvin onnistuneet kuvat.  Yllä mainituista lahjoista onkin työväki varsin kiitollinen jalomielisille lahjoittajille.

Tampereen Sanomat 24.12.1894.

*

28.12.1894:

Tiesitkö?  Ikaalinen vannoi joulukuussa 1894 Nikolai II:lle uskollisuuden ja kuuliaisuuden valan:

”Uskollisuuden ja kuuliaisuuden vala otettiin Ikaalisten kirkonkylässä kihlakunnan miespuoliselta väestöltä t. k. 17 p.  Tilaisuuteen oli saapunut väkeä niin paljon, ettei paikkakunnan väkirikkaimmilla markkinoillakaan yleisöä enempää liene nähty.”

Näin kertoi pikku-uutisessaan Tampereen Uutiset 28.12.1894 n:o 199. > 28.12.1894 Tampereen Uutiset no 199 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto

Lisätietoa: Venäjän keisari ja Suomen Suuriruhtinas Aleksanteri III kuoli 1.11.1894 Krimillä. Hänen vanhin poikansa Nikolai II nousi perimysjärjestyksen mukaisesti Venäjän keisariksi ja Suomen suuriruhtinaaksi. Keisari antoi tuoreeltaan 2.11.1894 Manifestin, jossa lupasi tehdä parhaansa hallintoalueensa ja -alamaistensa hyväksi. Ihan kaikki ei mennyt niin kuin ”Strömsössä”, tuli sotia, kolme kapinaa, bolshevikkien diktatuuri – ja kuolema kauppias Ipatjevin talon kellarissa 17.7.1918 Jekaterinburgissa Siperiassa.

Mutta hallintokautensa alussa vuodenvaihteessa 1894 ilmassa oli optimismia. Monet vannoivat uskollisuuden ja kuuliaisuuden valoja Nikolai II:lle. Näin teki myös Suomessa senaatti, sotaväki, virkamieskunta, yliopisto, muu hallinto, aina paikallistasolle asti. – Aina Ikaalisten maapitäjään saakka: Siitä tässä siis on kyse joulukuussa 1894.

  1. Nikolai II:n viralliset suurimuotoiset kruunajaiset olivat perusteellisten valmistelujen jälkeen Moskovassa 26.5.1896. Suomalaisittain muistamme, että luutnantti C.G.E. Mannerheim esiintyy kruunajaiskuvissa yhtenä keisarin rinnalla esiintyneistä neljästä ratsuväenupseerista. Läntisten näkemysten vierastaminen ilmeni mm. siinä, että Nikolai II ilmoitti hallituskautensa alussa käyttävänsä virkanimikkeenään keisarin sijasta venäläisempää muotoilua ”tsaari”.

*

0
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu