Koko maailma ui raskasta kroolia velkameressä

Uutta tietoa maailmanvelasta: Sukella maanumeroihin
Koko maailma ui raskasta kroolia velkameressä
*
Mistä tietoa?
IMF ylläpitää kohtuullisen hyviä tietokantoja omilla sivustoillaan, kannattaa vilkaista aina silloin tällöin!
IMFBlog on foorumi löytyy täältä: https://blogs.imf.org/2019/12/17/new-data-on-world-debt-a-dive-into-country-numbers/
Tekijät, joiden nimet löytyvät alta, tähdentävät, että ”Esitetyt näkemykset ovat tekijän (kirjoittajien) mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta IMF: n ja sen johtokunnan näkemyksiä.” – JOULUKUU 17, 2019
Marialuz Moreno Badia ja Paolo Dudine. – Lisään tekstiin omia kommentteja kursiivilla, vh.
*
IMF: n globaalia velkatietokantaa koskeva uusin päivitys, viikkoa ennen joulua, osoittaa, että Maailman kokonaisvelka (julkinen plus yksityinen) oli 188 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuoden 2018 lopussa, mikä on 3 biljoonaa dollaria enemmän kuin vuoteen 2017 verrattuna. – Nyt puhutaan siis eurooppalaisista biljoonista, eikä amerikkalaisista (US: 188 trillion). Eli kyse on 188 000 miljardista dollarista.
Maailmanlaajuinen keskimääräinen velan suhde BKT:een oli 226 prosenttia vuonna 2018 (painotettu kunkin maan bruttokansantuotteen mukaan). Siinä on 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna.
*
Maailman BKT vuonna 2018
Todetaan tähän väliin, että IMF:n laskelmien mukaan Maailman BKT vuonna 2018 oli 84 835 miljardia Dollaria. Maailmanpankin ja YK.n luvut hieman laahaavat, ne ovat vuodelta 2017, jolloin ne olivat: MP 80 683 Mrd ja YK 80 501 mrd. –
Vertailun vuoksi todetaan tähän väliin myöskin Suomen BKT, se oli IMF:n mukaan vuonna 2018 n. 277 mrd USD, joka oikeutti valtioiden välisessä rankingissa sijalle 44. –
Katso lisää Wikipedia: Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan (Maailman lukemat ensimmäisellä rivillä): https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_mukaan
*
Velan suhteellinen määrä nousi hillitysti
Vaikka tämä oli pienin kokonaisvelkasuhteen nousu vuodesta 2004 lähtien, tarkempi maakohtaisten tietojen tarkastelu paljastaa kasvavat haavoittuvuudet, mikä viittaa siihen, että monet maat todella ovat huonosti varautuneita seuraavaan taantumaan.
Kysymys on siis siitä, että velkamäärä on jo pitkään ollut niin posketon, että jokin ”maltillinen” velkakasvun vuosi välissä ei merkitse sitä eikä tätä. Maailma kyntää velkameressä, ja on täysin avuton, kun velkameri herää liikkeeseen ja alkaa mylviä, vh.
Seuraavan taantuman kokoa ei tiedetä, mutta kohtalaisen selvää on, että se ei voi olla pieni, vaan iso tai todella iso. Pelkästään iso taantuma sekoittaa koko maailman pasmat, mutta todella iso taantuma johtaa rotkoon, jossa velkameren pohjasta joku vetää tulpan irti ja velkakato alkaa imeä merta kuivaksi. Kuivaksi sen vuoksi, että velkaa on enemmän kuin maksukykyä ja maksukyky on pienempi kuin velkojien luonnollinen halu saada omansa takaisin, korkoineen ja tuottoineen.
*
Kokonaisvelka oli siis 188 biljoonaa dollaria vuonna 2018. >(Se on niin iso, että pelkästään tullakseen hahmotetuksi sitä pitää toistaa ja toistaa, vh)
Kehittyneissä talouksissa keskimääräinen velkasuhde laski, mutta ei ole selviä merkkejä merkittävästä pyrkimyksestä vähentää velkaa.
Kehittyvissä markkinatalouksissa ja matalan tulotason kehitysmaissa keskimääräiset velkasuhteet nousivat edelleen. Erityisesti Kiinan kokonaisvelkasuhde oli 258 prosenttia suhteessa BKT:een vuoden 2018 lopussa – sama kuin Yhdysvalloissa ja lähellä edistyneiden talouksien keskiarvoa, joka oli 265 prosenttia.
*
Ei suuria muutoksia vuonna 2018
Viimeisessä IFMBlogissa kirjoitettu globaalin velkasuhteen väheneminen vuonna 2017 ei sitten merkinnyt laskusuuntauksen alkua. Vuonna 2018 globaali velkasuhde nousi, ja ylitti vain hieman vuoden 2016 tason.
*
Yleisiä suuntauksia tarkasteltaessa on olemassa kaksi erillistä ryhmää:
Ensimmäinen ryhmä:
Edistyneet taloudet. Sekä julkisen että yksityisen sektorin velkasuhde laski useimmissa maissa vuonna 2018. On syytä huomata, että puolella kehittyneistä talouksista oli julkisen talouden ylijäämiä vuonna 2018 (ts. Niillä oli enemmän tuloja kuin menoja). Kolmannes vähensi julkisen talouden alijäämää tai kasvatti julkisen talouden ylijäämää edelliseen vuoteen verrattuna. Kun tarkastellaan tätä maaryhmää kokonaisuutena, muutokset kuitenkin keskimääräisen kokonaisvelkasuhteen muutokset olivat kuitenkin suhteellisen pieniä, laskien 0,9 prosenttia suhteessa BKT:een.
*
Kehittyvät markkinat ja matalan tulotason kehitysmaat. Kokonaisvelkasuhdanteen nousu ei osoittanut merkkejä pysähtymisestä tai hidastumisesta kummassakaan ryhmässä. Suurimman kasvun aiheutti julkinen velka. Keskimääräinen julkinen velkasuhde nousi yli 2,5 prosenttiyksikköä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
*
Kasvavat haavoittuvuudet pinnan alla
Numeroiden yksityiskohtainen tarkastelu paljastaa seuraavan dynamiikan.
Useimmissa maissa julkisen velan suhde on historiallisesti korkea. Joitakin merkittäviä poikkeuksia lukuun ottamatta (näkyvimpinä poikkeuksina Lännen näkyvimmät taloudet, Yhdysvallat ja Japani) kehittyneet taloudet ovat jo alkaneet vähentää osaa velasta, joka on kertynyt maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena. Silti julkisen velan suhde on korkeampi kuin ennen vuotta 2008 lähes 90 prosentilla kehittyneistä talouksista.

(Eli Yhdysvalloista asuntolainamarkkinoilla alkunsa saanut ja finanssikriisiksi revennyt kasinopeli aiheutti näille valtioille kroonisen alirahoitustilan, jonka seiteissä ne pyristelevät yhä, kokonaisen ”hukatun vuosikymmenen” jälkee, vh).

Kolmanneksessa niistä julkisen velan suhde on 30 prosenttiyksikköä kriisiä edeltäneen tason yläpuolella. Kehittyvillä markkinoilla keskimääräinen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka on verrattavissa 1980-luvun puolivälin ja 1990-luvun kriisien aikana vallinneeseen tasoon. Julkisen velan suhde on yli 70 prosenttia melkein viidenneksessä maista. Samaan aikaan julkisen velan kasvu on ollut tasaista koko pienituloisissa kehitysmaissa, ja kahdella viidesosalla niistä on maailmanlaajuisesti suuri velkahätätilanne tai joudutaan siihen.
*
Yksityisen velan kehitys – erityisesti yritysvelan kehitys – vaihtelee huomattavasti maiden välillä. Toisin kuin julkinen velka, globaalin yksityisen velan kasvu viimeisen vuosikymmenen aikana on jakautunut epätasaisesti. Kehittyneissä talouksissa yritysten velkasuhde on asteittain noussut vuodesta 2010 ja on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2008, eli edellisellä huipulla. Mutta on suuria eroja. Joillakin suurilla talouksilla, kuten Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, yrityssektori on pudottanut valtavia määriä velkaa maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen. Yhdysvalloissa yritysten velka kasvoi tasaisesti vuodesta 2011 ja saavutti ennätyksellisen korkean tason vuoden 2018 lopussa. Useiden suurten talouksien keskuudessa yleinen malli on velan käytön lisääntyminen rahoitusriskien ottamiseen (osinkojen jakamiseen, osakkeiden takaisinostoihin, ja yritysjärjestelyt) ja korkea spekulatiivisen luokituksen velka.

Tämä voisi vahvistaa shokkeja, jos yritykset laiminlyövät velkaantumisensa hallinnan, tai päättävät vähentää velkaansa vähentämällä investointeja tai irtisanomalla työntekijöitä.

Samanaikaisesti kotitalouksien velkasuhteet laskivat kehittyneissä talouksissa kokonaisuudessaan vuoteen 2008 verrattuna. Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa laskut olivat suuret ja nousut kolmanneksessa kehittyneistä talouksista. Muilla kehittyvillä markkinoilla kuin Kiinassa keskimääräinen yritysvelkaantumisaste on laskenut vuodesta 2015 ja on nyt enää 4½ prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2009, mutta nämä(kään) maat eivät ole olleet immuuneja yritysluottojen laadun heikkenemiselle. Kotitalouksien velkasuhde on kasvanut tasaisesti, mutta se on edelleen puolet edistyneiden talouksien tasoa.

Kehittyneiden talouksien statukseen, karaktääriin, kuuluu korkea kotitalouksien velkaantumisaste; se on muotia, se kuuluu asiaan, ”niinhän kaikki tekevät” nykyään, holtittomuus on vallannut nämä maat, niiden asukkaat eivät ole tajunneet, eivätkä suostu ymmärtämään vieläkään, että niiden suhteellinen kilpailuasema Maailmassa on kohtalokkaalla tavalla heikentynyt, lopullisesti ja jyrkkenevästi. Niille ei enää päivä paista niin kuin ennen, niille ei enää koita mitään lokoisia ”avoimen hunajapurkin” päiviä. vh. (Se, joka kerää käsiinsä näiden velallisten kotitalouksien velat maailmalta, hallitsee maailmaa, ja tekee sen kovalla kädellä, rautaisella nyrkillä, vh)
*
Kiinan pyrkimykset hallita yrityslainaa jatkuivat vuonna 2018. Yritysten velka väheni, kun taas valtion velat kasvoivat huomattavasti ja samoin kotitalouksien velka kasvoi jatkuvasti vuonna 2018. Tämä johtui viime vuosikymmenen aikana kasvaneesta yritysvelasta, joka vastasi yli puolta siitä noususta, joka yritysvelassa maailmanlaajuisesti toteutui.
Toisin kuin ennen globaalia finanssikriisiä, riskit eivät keskity pelkästään yksityiselle sektorille, vaan myös julkiselle sektorille, mikä heijastaa osittain globaalin finanssikriisin ratkaisematonta perintöä.
Kuten jo lokakuun 2016 finanssimonitorissa keskusteltiin, liiallinen yksityisen velan määrä lisää haavoittuvuutta shokeille ja voi johtaa äkilliseen ja kalliseen velan vähentämisprosessiin.
Mutta, kääntäen, yksityisen sektorin velan vähentäminen voi puolestaan olla taakka jo ennestään ylivelkaantuneelle julkiselle sektorille, jos tuotannon lasku johtaa tulojen pienenemiseen tai yritysten laiminlyönnit aiheuttavat tappioita ja hillitsevät pankkien myöntämiä lainoja. Siksi on tärkeää vähentää tällaisia haavoittuvuuksia ennen seuraavaa haitallista shokkia.

Mutta miten se temppu tehdään? Yksityinen sektori ei voi vähentää olennaisesti velkataakkaansa, koska se ei ensinnäkään pysty siihen, eikä tietenkään myöskään halua, niin kauan kuin ei ole aivan pakko; ja toisaalta jos siis kaikesta toimenpiteen kivuliaisuudesta huolimatta alkaisi lyhentää velkojaan, siis mitassa, jolla tässä kuvassa olisi jotain merkitystä, tempun negatiiviset vaikutukset markkinoille ja julkiselle sektorille aiheuttaisivat vakavan shokin, ja koteja pian maaniteltaisiin ja suorastaan käskettäisiin lopettamaan pikaisesti tuollainen ”hulluttelu”. Siis varis tervatulla sillalla.
Maailma on velkavankeudessa, mutta ei vielä(kään) huomaa sitä! vh.
*
PS
IMF:n kirjoittajien ohje:
Huomaa: Tekstissä ja kaavioissa maiden ryhmän keskimääräinen velkasuhde lasketaan painottamalla kunkin maan velkasuhde suhteessa BKT: hen sen maan bruttokansantuotteen osuudella ryhmän kokonaisbudjetista. Ryhmän yhteenlasketun BKT: n laskemiseksi kunkin maan BKT on Yhdysvaltain dollareissa kauden keskimääräisen vaihtokurssin mukaan.
*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu