Koronan noin 400 uhria ovat alle 8 promillea tänä vuonna kuolleista suomalaisista

Koronan noin 400 uhria ovat alle 8 promillea tänä vuonna kuolleista suomalaisista                                                                 Iskemmekö koronantorjunnassa kirveemme kiveen?

*

Tilastokeskuksen viimeisimmän (16.12.2019) vuositilaston mukaan Suomessa kuoli vuonna 2018 kaikkiaan 54.523 ihmistä. Kuolintodistukseen kirjataan aina peruskuolinsyy.

Tauteihin heistä kuoli suurin osa. Peräti 51.061 ihmistä. Niinpä kaikista kuolleista 93,7 prosentti kuoli tauteihin. Tähän lukuun sisältyvät alkoholiperäiseen myrkytykseen kuolleet.

https://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_tau_001_fi.html

*

Tauti tappaa.

1980-luvulla Helsingin kaduilla kulki busseja, joiden kylkiä ”koristi” näyttävä banneri: ”Tappava tuliainen”. Tuliaisella tarkoitettiin HIV:iä, siis immuunikatoa ja aidsia. Onneksi sen tappavuus rajoittui ja supistui melkein olemattomiin.

Vuonna 2018 HIV, immuunikato – kuolinsyy oli alle 5 tapauksessa.  Koko Suomessa.

*

Peruskuolinsyy?

”Kuolintodistukseen kirjataan peruskuolinsyy, joka on tärkein kuolemaan johtaneen tapahtumasarjan käynnistänyt sairaus tai tila. Lisäksi usein merkitään erikseen välitön kuolinsyy, joka on se sairaus, jonka viime vaiheessa katsottiin aiheuttaneen kuoleman. Kun vainajalla on saattanut olla useita sairauksia, kuolintodistukseen voidaan kirjata myös kuolemaan myötävaikuttaneita syitä.”

Lähde: Duodecim, Terveyskirjasto, Lääkärikirja/tri Osmo Saarelma 23.4.2020; https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00284

*

Korkean profiilin kuolemat – ja matalan

Uutisissa ja viihdeteollisuudessa kovin räväkästi esiintyvät murha, tappo ja muu tahallinen väkivalta kuolinsyynä ei eivät ”juhli” tilastotaulukoissa. Nämä olivat kuolinsyinä ”peräti” 68 tapauksessa.

Paljon useammin ”kellot soivat” itsemurhan merkeissä: 810 viimeistä tekoa.

*

Jokseenkin joka kolmas suomalainen kuolee Verenkiertoelinten sairauksiin: 18.827 kuollutta.

Suuria tappajia ovat myös kasvaimet (12.902 tapausta). Merkittävin kasvain on tietysti syöpä: 12.558 kuolemaa. Syöpälajeista kärjessä sellaiset kuin Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (2.318 kpl), Haimasyöpä (1.298 kpl) ja Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (1.119 kpl). Rinta-, kohtu-, kohdunkaula- ja munasarjasyöpä päätti elämän 1.440 tapauksessa. Eturauhassyöpä vei huomisen 895:ltä.

Paljon esillä oleva diabetes toi hautajaiset 541:lle.

Niin ja Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 1.683:lle.

Paljon hiljaisia kuolemia. Ilman kohinaa ja miljoonia. Ilman huomiota..

*

Influenssa

Vielä yksi nykyhetkellä erittäin mielenkiintoien kuolinsyy-ryhmä:

Influenssa vei hautaan (peruskuolinsyynä) Suomessa vuonna 2018 yhteensä 436 henkilöä. Kuolinsyynä influenssa oli selkeästi ikäsidonnainen:

Alle 15-vuotiaita kuoli influenssan 2.

15-64 -vuotiaita kuoli influenssaan 19.

Yli 65-vuotiaita kuoli influenssaan 415 henkilöä.

*

Mikäli mitään aivan mullistavaa käännettä ei Covid-19 -taudin esiintymisen suhteen tapahdu loppuvuodesta niin tänä vuonna koronaan kuolleiden määrä 2020 jää alle 400 henkilön.

THL:n ajantasainen koronakatsaus tänään: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten monta peruskuolinsyytä kirjataan vuonna 2020 influenssan piikkiin?

Peruskuolinsyyluokka: Influenssa (J09-J11)

*

”Mikä on influenssa?

Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi.

Tartunnan saaneiden ja sairastuneiden määrät vaihtelevat suuresti kausittain. On arvioitu, että vuosittain Euroopassa sairastuu 4–50 miljoonaa ihmistä influenssaan. Tautiin kuolee ennenaikaisesti noin 15 000–70 000 ihmistä.

On myös arvioitu, että valtaosa tartunnan saaneista on oireettomia.

Sairastumisen todennäköisyyteen ja vakavuuteen vaikuttavat monet tekijät: virustyyppi ja  tartunnan saaneen ihmisen terveydentila sekä hänen kykynsä muodostaa suojaa aiempien viruskohtaamisten ja rokotusten pohjalta.”

Lähde: THL, Taudit ja torjunta, päivitetty 24.2.2020; https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa

*

THL:n Ajantasainen influenssakatsaus (18.6.2020):

”Influenssa-aktiivisuus on kaiken kaikkiaan ollut alhaisempi kuin vastaavana aikana aiempina vuosina. Käynnissä oleva COVID-19 pandemia on todennäköisesti vaikuttanut terveydenhuollon käynteihin ja influenssatestausaktiviteettiin Eteläisen pallonpuoliskon maissa influenssakausi ei ole vielä alkanut.
Maailman influenssatilanne (WHO, Maailman terveysjärjestö)

Lähde: THL; https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus

Lisäksi THL toteaa samassa yhteydessä:

”Euroopassa influenssakausi on päättynyt. Euroopan maissa COVID-19 -pandemia on vaikuttanut terveydenhuollon käynteihin ja influenssatestauksiin siten, että niitä oli tavallista vähemmän. Epidemiakauden aikana todettiin molempia influenssa A -viruksia (H1N1pdm09 ja H3N2) ja B-viruksia (Victoria ja Yamagata). Suurin osa todetuista B-viruksista on edustanut Victoria-kehityshaaran viruksia.  
Euroopan influenssatilanne (Flu News Europe)

”Influenssa-aktiivisuus on kaiken kaikkiaan ollut alhaisempi kuin vastaavana aikana aiempina vuosina.”

Herää kysymys:

Onko Korona ”syönyt” elintilaa kausi-influenssalta? Mikä kaiken kaikkiaan on koronan ja influenssan välinen suhde, epidemisenä ilmiönä ja vaikeita sairastumismuotoja – ja kuolemia – aiheuttavana tautina?

*

Influenssa Suomessa

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain tuhansia influenssatapauksia.[15] Kuolemantapausten määrä on tavanomaisina vuosina muutamia satoja.

Kauden 2016–2017 influenssa aiheutti arviolta yli 1 400 ylimääräistä kuolemaa keskimääräiseen kauteen verrattuna.

Euroopassa vastaavat luvut ovat 15 000–70 000 kuolemaa normaalina vuonna ja yli 200 000 vuosina 2016–2017.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Influenssa

*

Tartuntataudit Suomessa 2017 -raportti

”Kuolleisuusseuranta

”THL:lle ei ilmoiteta rutiininomaisesti influenssakuolemia eikä influenssaan liittyvissä kuolemissa aina tartuntaa varmisteta laboratoriokokeilla.

Kuolemansyyrekisterissä tilastointi tapahtuu hoitavan lääkärin ilmoittaman peruskuolemansyyn perusteella. Influenssa luokitellaan harvoin peruskuolemansyyksi, sillä infektioon menehtymisen taustalla on usein myös muu perussairaus.

Influenssakauden vakavuutta on mahdollista arvioida ylikuolleisuudella. Tämä tarkoittaa influenssakauden aikaisen kuolleisuuden vertaamista kauden ulkopuoliseen kuolleisuuteen sekä aiempiin influenssakausiin. Ylikuolleisuuteen voivat influenssakauden aikana vaikuttaa myös muut tekijät kuten kylmä sää sekä muut liikkeellä olevat virukset tai bakteerit. Ylikuolleisuutta seurataan ikäryhmittäin. Ylikuolleisuusseuranta epidemiakauden aikana tapahtuu osana eurooppalaista EuroMoMo projektia (www.euromomo.eu).

Kuolleisuustieto saadaan ajantasaisesti väestörekisteristä.”

Kauden 2018−2019 aikana ei havaittu merkittävää ylikuolleisuutta (kuva 17, siniset alueet).”*

Työpaperi 32/2019 by Niina Ikonen, Anu Haveri, Oskari Luomala, Ulrike Baum, Viivi Isoniemelä, Carita Savolainen-Kopra, Hanna Nohynek, Outi Lyytikäinen Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2018–20/2019

Seurantaraportti, THL 2019

Linkki: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138745/URN_ISBN_978-952-343-415-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y Sivut: 20-21.

*) Kuva 17: Viikoittainen kokonaiskuolleisuus (musta) ja A-MOMO algoritmilla arvioitu perustaso (punainen), influenssakaudet 2015–2016, 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019.

Kuolleisuuden perustason ylittävät viikoittaiset kuolinluvut influenssaepidemian aikana näkyy selvästi vuosien 2016-2017 epidemioiden viikoilta; kuten edellä Wikipedia-artikkelissa todettiin tuolloin kausi-influenssan laskettiin aiheuttaneen ”arviolta yli 1 400 ylimääräistä kuolemaa keskimääräiseen kauteen verrattuna”. – Mikä sitten on ”keskimääräinen kausi”? Onko se ehkä influenssakauden 2018-2019 taso?

Myös epidemiakausi 2017-2018 ylittää selkeästi perustason.

Sen sijaan – kuten viitatussa tekstissä todettiin – influenssakauden 2018-2019 aikana ei ole havaittavissa merkittävää ylikuolleisuutta. vh.

*

Johtopäätökset

Kuten edellä olevista Tilastokeskuksen, THL:n ym. julkaisemista virallisista tilastotiedoista ja seurantaraporteista ilmenee, normaalin vuotuisen kausi-influenssan aiheuttamien kuolemantapausten vaihteluväli on melkoisen suuri.

Influenssa-kuolemien määrä vaihteli vuosien 2015-2019 välillä ”arviolta yli 1400” kuolemantapausta.

Näin siinäkin tapauksessa, että vuosien 2016-2017 aikana esiintynyt ilmiö edustaa ehkä tilastollista huippua. Siinähän kävi niin, että vuoden 2016 ajalle osui tavallaan merkittävä osa sekä alkuvuoden (2015-2016) influenssakaudesta että loppuvuoden (2016-2017) influenssakaudesta. Vastaavasti lyhyen tarkastelujakson aikana muut tautikaudet ajoittuivat selkeämmin kunkin vuoden menetyksiksi: tammikuun alkuviikoista eteenpäin.

Oma kysymyksensä on peruskuolinsyyn määrittämisen yhteydessä ilmenevä epämääräisyys. Miten tarkasti ja tosiolevaa vastaten influenssa-kuolemat ovat tulleet kirjatuiksi tilastoihin? Vuoden 2020 osalta tämä kysymys on entistä akuutimpi. Samoin voidaan jo nyt todeta, että tulevana talvena korona-pandemian jatkaessa elinkaartaan oletettavasti ainakin kevääseen 2021 saakka, peruskuolinsyyn määrittämisen ongelmat jatkuvat.

Missä kulkee normaalin kausi-influenssan ja sen eri muotojen sekä sitten koronan välinen raja?

Monia muitakin olennaisia kysymyksiä voidaan esittää.

*

Mikä on olennaista?

Aikana, jona Suomessa vuosittain kuolee noin 54.000 henkilöä, tulee perin ajankohtaiseksi miettiä, miten paljon voimaa, aikaa, rahaa, haittoja ja kohtaloita voidaan panostaa yhden – lopulta varsin pieneksi jääneen (?) kuolinsyyn torjuntaan, oloissa, joissa koronan tuhojen mitta ja hinta näyttävät muodostuvan ylettömän suuriksi?

Jos koronan torjuntaan ja sen tuottamien terveys- ja elämätuhojen estämiseen käytetystä panostuksesta edes murto-osa olisi käytetty yhtä intensiivisesti ja ehkäpä vielä merkittävästi kohdennetummin tunnettujen tappajien, kansantautien, torjuntaan, lopputulos olisi ollut merkittävästi parempi.

Nyt kun korona 2.o kolkuttelee ovillamme, on mietinnän paikka.

*

Uusin raportti?

THL ilmoittaa sivuillaan, että uusin Influenssaraportti ”julkaistaan kerran vuodessa.  COVID-19 pandemiasta johtuen kauden 2019–2020 seurantaraportin julkaisu viivästyy”.

Raportti herättää edellä mainituista syistä erityistä mielenkiintoa!

*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu