Koronaviruksen mutaatio löydetty – miten käy koronanvastaisen taistelun?

Koronavirus-rokotteen kehittäminen ja sen saaminen maailmanlaajuiseen käyttöön on tämän hetken ykköshanke maailmassa.

Ilmeisesti koskaan ei mikään tutkimushanke ole ollut niin intensiivisen kehittelyn kohteena kuin koronarokote nyt – ei edes atomipommi tai aids-lääkitys. Tämä toteamus pätee myöskin koronaan tehoavan lääkkeen kehittelyn suhteen.
*
Ilta-Sanomat, 11.5.2020:
ChAdOX1-koronarokote tepsi kuuteen apinaan, lääkejätti pisti 40 miljoonaa annosta tekoon – ”Osoittaa uskoa” ”
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006504491.html
Mutta nyt jo vajaan puolen vuoden aikana on nähty ja kuultu niin monta ”melkein käyttövalmista” ratkaisua, että alkaa hieman skeptisesti suhtautumaan kaikkiin ”lupaaviin” hankkeisiin, tulevat ne sitten maailmalta tai jostain Suomen yliopistokampukselta.
Pikaisen hehkutuksen jälkeen tuleva jatko-kommentti on usein tämänkaltainen:
”ChAdOX1-rokotteesta on saatu lupaavia tuloksia eläinkokeissa. Suomalaisasiantuntija pitää etunojaa tuotannon aloittamisessa perusteltuna, vaikka toimivuudesta ihmisille ei ole vielä takeita.”
*
Mistä kiikastaa?
Miksi Korona-rokotteen ja yhtä hyvin -lääkkeen kehittäminen on niin vaikeaa? Onhan pohjalla jo monien suurkeskusten ponnistelut aiempien pandemiavirusten kimpussa. Eikö se yhtään helpota urakkaa? Voisi kuvitella, että 2000-luvun mittaan eri tahoilla tehty aiempi perustutkimus ja soveltava viruskohtainen kehittelytyö olisi vienyt jo varsin lähelle Covid-19:n nujertamiseen ja hallinnassa pitämiseen tarvittavan medikaalisen artefaktin tuottamiseksi.
*
Viheliäinen vieras
Toistuvasti koronasta puhuttaessa on kuvailtu sitä ”viheliäiseksi virukseksi”.

Sen mitättömään mikropieneen olemukseen näyttää kasaantuneen useita hankalia tekijöitä. Sellaisia kuin hyvä kiinnittymiskyky hengityselinten limakalvoille tai keuhkorakkuloiden pinnoille. Erinomainen kyky sukeltautua biopintojen läpi elimistöön ja muodostaa sinne pesäkkeitä. Sitkeähenkisyys yleensäkin. Kummallisen tehokas muuntautumiskyky. Kyky muodostaa elimistöön elämää vaikeuttavia tai elämää lopettavia muodostelmia. Ilmeisen hyvä selviytymiskyky yleisesti käytettävissä olevia lääkkeitä vastaan.
Lisäksi sillä on leviämisen ja tarttumisen kannalta sofistikoituja kykyjä: se leviää monien selvitysten mukaan poikkeuksellisen tehokkaasti aivastusta tai yskänpuuskaa seuranneessa ulospärskähdyksessä mikrokokokoisina kolloideina, puhutaan monista metreistä. Samoin sillä on sitkeyttä pysyä tartuntaan kykenevänä erilaisilla pinnoilla arvaamattoman pitkään. Samoin altistuksen on joissain tapauksissa todettu kestäneen lähes ohikiitävän hetken, mutta senkin riittäneen synnyttämään tartunta.
Tilastojen mukaan tartuntakohteina kaikkein uhanalaisimpia ovat vanhukset, mitä vanhempi, lähtökohtaisesti sitä suurempi riski, olemassaolevat infektio ja sydänsairaudet tietysti huomioiden. Myös diabetes kohottaa riskiä sairastumistapauksessa vakavampien seurausten kohtaamiseen. Pienten lasten ja nuorten piti oleman melko suojassa vakavilta komplikaatioilta ja kuolemanvaaralta, mutta nyttemmin on tihkunut tietoja kummallisista lasten kohtaamista pulmista.

Tämä luettelo ei pyri olemaan kattava, vaan ainoastaan yleispiirteinen ja havainnollistava.
Pandemian edetessä kehittyvä tietokanta lisää tietoamme koronan ominaisuuksista ja vaarallisuudesta.
*
Mistä puhumme kuin puhumme korona-rokotteesta ja koronalääkkeestä?
Kun odotamme koronalääkettä kuin kuuta nousevaa, odotamme yleensä yhtä ja kattavaa rokotetta, jota toivon mukaan lisensseillä tai muutoin saadaan kautta maailman tuotantoon ja jakeluun – ja vielä kohtuullisin hinnoin. Vaikkakin selvää on, että rokotteen/lääkkeen kehittävä taho pitää patentistaan kiinni. Millä voimalla se voitaisiin saada ”humanitaariseen työhön” – siis jakamaan valmistusoikeuksia sinne ja tänne? Lännestä pandemian edellyttävä laajamittainen lääketuotanto on häipynyt: Kiina-ilmiö. Maailman lääketehtaat sijaitsevat Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa.
Yle 5.3.2020: Koronavirus toi valokeilaan lääkealan riippuvuuden Kiinasta ; https://yle.fi/uutiset/3-11242555
*
Virus, potilas ja rokote
Virus, potilas ja lääke
Melko yleisesti ajatellaan, että on virus ja potilas ja näiden kohdatessa tarvitaan täsmälääke tai mieluummin jo etukäteen tehokas täsmärokote.
Siten hyvä tulee.
Ainoa muuttuja olisi siten vain rokote tai lääke.

Mutta mitä jos ”maali liikkuu”?
Mutta mitäpä, jos virus onkin niin etevä kehitelmä, että se on kuin ”monikärkiohjus”? Siinä ei olekaan vain yhtä virusta, jota torjua, vaan niin monimuotoinen ja moneenpystyvä virus, joka sitä paitsi toimii ja tepsii erilaisiin ihmisen genomeihin, ihmisessä toimivaan bioperään ei enää yksinomaisesti yhdellä tavalla, vaan monella, muuntautuvalla tavalla?
Tietomme ihmisen fyysis-biologis-kemiallisen elämänkehän erityispiirteistä on viime vuosikymmeninä kehittynyt lujasti, ja tämän tietouden maastoutuminen laajan kansan pariin on ollut nopeaa. Erilaisten luonnontieteellisten ja lääketieteellisten erikoisjulkaisujen anti on mahtavaa, mutta niin myös yleisviihteellisten tiedelehtien, ja sanomalehtien tiede-sivujen anti samoin.
Vanha, pikkupoikana joskus 1960-luvun alkuvuosina kuulemani vitsikäs tiivistys ihmiskehosta on osoittautunut varsin pitäväksi määritelmäksi: ”Ihminen on nahkainen vesisäkki, joka toimii sähköllä”.
Toinen lähes yhtä vanha, ja aina vain reaalisemmaksi muodostumassa oleva sanonta kuuluu: ”Ihminen on sitä, mitä hän syö”. Ruoka ja muut elintavat vaikuttavat elimistömme pienelämistöön, ja muokkaavat tätä mutta vaikuttavat myös kokonaisolentoamme.
*
Dans makabre
Me olemme erilaisia, riittävän tarkkaan ja läheltä katsoen hyvinkin erilaisia:

mitä jos virus osaa ladata oman kykynsä kohtaamansa ympäristön, tartunnan saaneiden yksilöiden eliöluontojen monimuotoisuutta mukaillen?

Tartuntakaatosateen olosuhteissa ei enää tarvitse valikoida ja tulla valituksi, vaan tartunnan ja sairastumisen kohtaaminen tapahtuu luonnonvoimaisesti, tartuntamahdollisuuksien maksimoituminen tuo tuhansien vaihtoehtojen kohtaamiselle, natsaamiselle, mahdollisuuksien ulapan. Aina käy viuhka.
*
Mitä jos korona onkin oikeasti viheliäinen virus?

Mitä jos se onkin siinä mielessä tavaton, että se pystyy parhaalla tehollaan moneen ihmisen biologiseen asetelmaan: ääreis-ulokkeina ei tullakaan pitämään vain ikähaarukkaa, joka näyttää levenevän ensihavainnoista luotua mielikuvaa tasaisemmin eri ikäisten kesken. Eli onko niin, että korona sinänsä tarttuu monenikäisiin, mutta se pystyy vain joltain osin vahingoittuneisiin ihmisen suojajärjestelmiin luomaan tuhoavan reiän?
Havaintomme altistuneista, mutta oireettomista taudinkantajista on fragmentaarinen ja peräti vajaa. Emme tiedä, miten paljon ihmisiä virus on ottanut ”haltuunsa”.
Nyt jo näyttää siltä, että koronan kyky tappaa eri ikäisiä on suurempi, kuin vielä maaliskuussa luulimme.
Onko niin, että varsinainen korona-sota alkaa vasta sitten, kun virus on maailmanturneellaan todella ehtinyt iskeä Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan ja muualle laajojen faveloiden ja ghettojen alueille? Entä miten käy kun ns. ”toinen aalto” pyyhkii nyt jo koronansa kohdanneet alueet maapallolla?
Lisääntyykö viruksen monipuolinen tuhovoima entisestään? Pystyykö se omissa ruttojuhlissaan luomaan kantaansa sikäli uusiksi, että sen pureutumisvoima heikentuneen suojamekanismin omaavien ihmisten kehoihin ja biomeihin ikään kuin vahvistuu, ja tapahtuuko mahdollisen virusmutaation aikana spesialisoitumista joihinkin herkkiin, suojattomiin ja viruksen tartunnan kannalta ”helppoihin” kohteisiin? Silloin vastatoimien vaikeutuminen on entistä vaikeampaa. Monet kansakunnat ovat jo nyt toukokuun puolivälissä 2020 antaneet parhaat voimansa lock_downwihin ja muihin toimenpiteisiin ja elvytyksiin. Minkälainen taistelu sitten tulee olemaan, kun hapot ja matit iskevät voimakeskuksiin ja pankkeihin?
*
Pahin ajateltavissa oleva skenario koruna viruksen vastaisessa taistelussa olisi tämän ohella – ja kenties juuri tällaiseen ”maailmanturneeseen” liittyen – se, että viruksen monimuotoinen tehokkuus ja tehopotentiaali ikään kuin halkaisisi viruksen siten, että siitä kehkeytyisi, tosin yhä omana covid-10 mallinteena säilyvä, mutta moneksi yhdessä muotoutuneeksi uusvirukseksi.

Vaikea sanoa, onko kyseessä mutaatio vai ”monipäistyminen”. Luonnossa syntyy toisinaan kaksipäisiä vasikoita, mikä ettei monipäisiä viruksia, yksiä monena, monta yksissä nahoissa?
Painajaisen täydentäisi viruksen tartuntaprosessiin kehittyvä multitarttuvuus, jossa ”monikärkiohjuksen” eri sakarahaarakkeet tuottaisivat kaleidoskooppimaisen kirjavana ja vaihtelevana (mahdollisesti tartunnan, kehkeytymisen, sairauskukoistuksen ja hiipumisen) eri vaiheina muuntelevan sairauden.
Silloin emme enää puhuisi yhdestä ja tavoitellusta korona-lääkkeestä tai korona-rokotteesta, vaan tuhottoman monesta muuntoisuussairaudesta, jossa jokaiseen vähintään päämuotoon tarvitaankin oma, spesifi lääke ja spesifi rokote. Ehkä kymmeniä tai tuhansia muunnelmia, taudin finessien mukaan.
Ei pärjätä yhdellä koronan vastaisella biolääketieteellisellä artefaktilla, (yksi rokote/yksi lääke) vaan multipatterilla, jossa ennen kohdennettua käyttöä joudutaan tutkimaan potilas ja hänen tartuntansa vaihe, ja sitten katsotaan tietokoneelta mikä on sen hetken tehokkain monimuotolääkesarjan yksilö, joka niellään tai pistetään ihmiseen.
Tuo kuva olisi jokaisen lääkärin ja apusisaren pahasta painajaisesta. Ketään ei voitaisi jonosta noin vain rokottaa ja antaa jokin rokotuspassi, vaan analyysihallit olisivat jättimäisiä ja jonot niissä loputtomia: rastilta rastille luikertelisi tuo vaiheittainen ihmisparkojen marssi.
Onko tämänkaltainen varjojen maan pikakuva vain sekavaa tieteisfantasiaa blogin riveille purettuna, vai onko olemassa todellinen mahdollisuus, vaikka pienikin, tällaisesta kohteeseen ikään kuin itseohjautuvasti suuntautuvasta viruksesta, joka laukaisee sarjan, jossa rumpulippaan tehokkain sakara tai sirpale pureutuu kohteeseen ja alkaa tuhoamistyönsä?
Silloin myös vastatoimien tulee olla viheliäisen vihollisen taitotasolla, ja jopa ylittää se.
*
Koronan mutaatiosta
Koronaviruksesta löytyi jo mutaatio – viruksesta myös herkemmin tarttuva versio
Jukka Lukkari9.3.2020 11:00

LÄÄKETIETEEN ERIKOISALAT Tekniikka & Talous;

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/koronaviruksesta-loytyi-jo-mutaatio-viruksesta-myos-herkemmin-tarttuva-versio/22da889e-0341-4b46-a8c6-928f5509a514
Koronaviruksesta on löytynyt mutaatio. Pekingin yliopiston ja Shanghaissa toimivan Pasteur-instituutin tutkijat ovat tutkineet runsaat sata sairastunutta ja havainneet, että viruksia on kahta eri tyyppiä.
Tutkijat ovat nimenneet mutaatiot L- S-tyypiksi. Tutkituista tapauksista L-tyyppiä oli 72 ja S-tyyppiä 29, kertoo

Technology-org -verkkosivusto. >> https://www.technology.org/2020/03/09/the-coronavirus-has-already-mutated-into-two-different-types-researchers-find/
*
https://www.sciencemag.org/news/2020/03/mutations-can-reveal-how-coronavirus-moves-they-re-easy-overinterpret
*
https://www.npr.org/sections/goatsandsoda/2020/05/08/852081139/the-coronavirus-is-mutating-thats-normal-does-that-mean-it-s-more-dangerous?t=1589376617476

https://www.npr.org/2020/05/06/851631830/scientists-identify-new-mutations-of-the-coronavirus
*

Kun mutaatioita rupeaa löytymään, saattavat vahvistua ounastelut siitä, että Wuhanista tartuntaturneelle lähtenyt original Coved-19 – niin, sittenkin, oliko se kuitenkin – artefakti?
*

*
Tiede
Tutkijat tunnistavat koronaviruksen uudet mutaatiot
Tutkijat ovat löytäneet koronaviruksen mutatoidun kannan, joka on levinnyt viime kuukausien ajan.

AILSA CHANG, HOST:
Koronavirusta tutkineet tutkijat väittävät löytäneensä mutaation, joka näyttää auttaneen virusta leviämään laajemmin. New Mexico Meksikon Los Alamosin kansallislaboratorion tutkijoiden johtamaa tutkimusta ei ole vertaisarvioitu, sitä ei ole julkaistu, mutta se saa paljon huomiota. Ja NPR: n maailmanlaajuinen terveystoimittaja Pien Huang on täällä auttamassa meitä ymmärtämään kaikkea.
Hei, Pien.
PIEN HUANG, BYLINE: Hei, Ailsa – upea olla täällä.
CHANG: Hienoa, että sinulla on. OK. Joten tämä alustava tutkimus – anna minun nähdä, ymmärränkö tämän. Kuulostaa siltä, että heidän mielestään viruksen mutatoitunut leviäisi laajemmin.
HUANG: No, he ajattelevat sitä, mutta sitä ei ole vielä todistettu. Ja se sisältää paljon huomautuksia. Joten siirrytään nopeasti askel taaksepäin ja katsotaan mitä tapahtuu. Virukset mutatoivat aina, ja koronavirus ei eroa toisistaan. Ja kun virus tartuttaa jonkun, se joutuu heidän soluihinsa ja alkaa kopioida itseään. Ja kun se tekee näitä kopioita, se tekee joskus muutamia muutoksia. Ja nämä muutokset siirtyvät usein seuraavalle tartunnan saaneelle henkilölle. Joten ne ovat mutaatioita. Ja koronavirus on muuttunut tasaisella, ennustettavalla nopeudella alusta alkaen, mikä on yleensä noin yksi tai kaksi mutaatiota kuukaudessa.
VAIHTO: OK. Joten viruksen vaihtaminen ei ole mitään outoa. Näitä muutoksia kutsutaan mutaatioiksi.
HUANG: Tarkalleen. Joo. Ja niin Los Alamosin ja monien muiden laboratorioiden tutkijat ovat todella kiinnostuneita näistä mutaatioista, koska ne ovat tapa seurata viruksen kulkua populaation läpi. Ne ovat kuin henkilöllisyyskortteja. Joten esimerkiksi on olemassa tutkimus, jossa tarkastellaan mutaatioita Arizonan osavaltion yliopiston kampuksella. Ja se osoitti, että koronaviruksella sairastuneilla opiskelijoilla oli versioita siitä eri paikoista. Joten se tarkoittaa, että kampuksella ei todennäköisesti ollut puhkeamista, he vain sairastuivat kevätlomalla ja toivat sen takaisin.
VAIHTO: OK. Joten takaisin tähän tutkimukseen Los Alamosista. Siellä olevat tutkijat tarkastelevat kaikkia näitä erilaisia mutaatioita. Ja mitä he löysivät?
HUANG: Joten he löysivät mallin kaikista näistä geneettisistä sekvensseistä, jotka on ladattu ympäri maailmaa. Näyttää siltä, että viruksen versio, jolla on tietty mutaatio, on ollut yleisempi. Se alkoi levitä Euroopassa helmikuun alussa. Ja tutkijoiden mukaan se näyttää hallitsevan Yhdysvalloissa, Australiassa, Afrikan maissa, missä se leviää.
CHANG: Joten vaikuttaa siltä, että huolenaihe on, että tämä virus muuttuu tarttuvaksi. Saanko sen oikein?
HUANG: Niin, mitä Los Alamosin tutkijoiden mielestä se voi tarkoittaa, mutta muiden tutkijoiden mukaan sitä ei ole vielä todistettu. Tiedeyhteisö on tänään ajautunut paljon ajatuksesta tästä ajatuksesta, että koska se on hallitsevampi, se on kanta, joka on parempi tartuttamaan ihmisiin. Puhuin tänään muutaman tutkijan kanssa, jotka sanoivat, että ei ehkä ole, että tämä mutaatio on aggressiivisempaa. Voi myös olla, että se alkoi ja levisi nopeasti ennen kuin Eurooppa pystyi lukkiutumaan. Joten tutkijat, joita puhuin, korostivat, että ei ole selvää näyttöä siitä, että mutaatio todella muuttaa viruksen käyttäytymistä. Joten he sanovat, että se on hyvä teoria, että tämä geneettinen muutos saattaa tehdä viruksesta tarttuvamman, mutta se ei ole todistettu kaukaa.
CHANG: Niin mielenkiintoista. Entä hoitojen tai rokotteiden kehittäminen? Kuinka tämä tutkimus vaikuttaa mihin tahansa näistä?
HUANG: Joten se, mitä tutkijat, joiden kanssa tänään puhuin, kertoivat minulle, että tämä erityinen havainto on asia, jota he todella kiinnittävät huomiota, mutta se ei oikeastaan uhkaa mitään rokotteita tai lääkkeitä, joita parhaillaan kehitetään. Se on mutaatio, josta he ovat tienneet ennen kaikkea helmikuusta lähtien. Ja niin tämän asiakirjan lopullinen päämäärä on, että sen on tarkoitus sanoa, hei, tutkijat, katsokaa tänne. Tiedätkö, että mutaatioita on niin paljon, että on usein vaikea tietää mistä etsiä tutkijoita. Ja tämänkaltaisen tutkimuksen arvo on, että se tunnistaa jotain todella mielenkiintoista ja osoittaa muut tutkijat sitä kohti, jotta he voivat tarkastella sitä lähemmin.
CHANG: Niin kiehtovaa – se on NPR: n maailmanlaajuinen terveystoimittaja Pien Huang.
Kiitos, Pien.
HUANG: Kiitos, Ailsa.

Lähde: National Public Radio US, 6.5.2020: https://www.npr.org/2020/05/06/851631830/scientists-identify-new-mutations-of-the-coronavirus 

(konekäännetty)
*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu