Kuka on EU:n ulkosuhdehallinnon korkeimmassa virassa toimiva suomalainen juuri nyt?
Kuka on EU:n ulkosuhdehallinnon korkeimmassa virassa toimiva suomalainen juuri nyt?
*
”Kirsi Henrikssonista tuli EU:n siviilikriisinhallinnan varakomentaja”, laukoo Aamulehti/Mikko Gustafsson (10.3.2024). Kirsi Henrikssonista tuli kaikkien EU:n siviilikriisinhallinnan operaatioiden varakomentaja – operaatio Nigerissä tulisi hänen mukaansa lakkauttaa pikaisesti | Uutissuomalainen | Aamuposti
Usein kuulee valitettavan, että suomalaiset eivät menesty Euroopan Unionin virkapaikkaruletissa. Syitä on monia, alkaen maamme syrjäisestä asemasta ja hakijoiden kulttuurisista handikapeista. Selkeä aliedustus leimaa tätä sektoria.
Tässä nyt on yksi korkea nimitys – ja miten hiljaisesti se onkaan sivuutettu?
Miksi? Eikö se sovi johonkin ajankohdan pirtaan?
*
Kriisinhallintaa
”Libyassa, Irakissa, Malissa ja Nigerissä ollut Henriksson pitää Brysseliä itselleen korkean riskin alueena”. Tämä resonoi mielenkiintoisesti sotilaallisen rauhanturvatoiminnan ja kriisinhallinnan kuviota, josta sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö viikolla julkaistussa kirjassaan kertoi ammoisen Mali-operaation pohjalta. Ilmari Käihkön uudessa kirjassa ei säästellä kritiikkiä varusmiespalvelusta kohtaan – Kulttuuri | HS.fi Ilmari Käihkön uudessa kirjassa ei säästellä kritiikkiä varusmiespalvelusta kohtaan – Kulttuuri | HS.fi
EU:n ulkosuhdehallinnossa siviilikriisinhallinnasta vastaavan CPCC;n varajohtajana ja kaikkien EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden apulaiskomentajana toimivaa Henrikssonia kannattaa kuunnella nyt.
Hän onkin nyt korkeimmassa virassa EU:n ulkosuhdehallinnossa Brysselissä toimiva (aloitti 1.2.2024), kertoo AL. Mietin, mikä hallinnon alaisena komissaari Urpilainen Afrikassa onkaan? Henriksson toimii kaikkiaan neljäntoista (14) EU:n siviilikriisinhallintaoperaation varakomentajana. Mitähän kaikkea niissä touhutaan? Nyt Henriksson keskittyy Brysselissä ”kunnollisen päämajan luomisen noille operaatioille”, sanoo AL. Miten niitä aikaisemmin on johdettu?
Aamulehti kysyy: tekeekö EU kriisinhallintaoperaatioilla oikeita asioita? ”Henrikssonin mukaan jokin on pielessä, kun esimerkiksi vallankaappauksia Sahelin alueella ei ole osattu läsnäolosta huolimatta ennustaa”.
Selvästikään pelkkä läsnäolo ei riitä. Miten tulee toimia, että pystyy näkemään mihin suuntaan paikallinen tilanne uhkaa kääntyä? Miten toimia, niin että oheistuloksena ei ole mukana terrorin ja kaappausten edistäjänä, vaan niiden torjujana?
Henriksson jatkaa Aamulehden mukaan:
”Olemme myös kouluttaneet ja tukeneet niitä vallankaappaajia. Hehän ovat olleet kuitenkin niitä meidän tuen kohteita, jotka kääntävät selkänsä”, hän sanoo. Henrikssonin mukaan kehityksessä näkyy sekin, että länsimainen hegemonia on murentumassa. Lännen viestiä ei enää koeta kiinnostavana, eikä edes EU:n vahva rooli rahoittajana ole riittänyt.
Ajankohtainen kysymys kuuluu: ”Pitäisikö EU:n lopettaa siviilikriisinhallintaoperaationsa Nigerissä vai tehdä uudet sopimukset vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa”.
Henrikssonin mukaan Nigerin siviilikriisinhallintaoperaation toiminnan lakkauttamisesta tulisi päättää pikaisesti.
Samalla Henriksson katsoo, että siviilikriisinhallinta kytkeytyy aivan keskeisesti esimerkiksi suomalaisten sisäiseen turvallisuuteen. Mitä vähemmän eri paikoissa ollaan, sitä vähemmän maailman muutosta ymmärretään ja siihen voidaan eri keinoin vaikuttaa”, päättää Aamulehti tämän valaisevan haastattelun.
Ehkä pieni pilkahdus luottamusta kehkeytyy mieleen tämän luettuani.
*
Kokemusta on
Uutinen kahdeksan vuoden takaa:
Helsingin Sanomat/Eeva Palojoki, 9.8.2916;
SUOMI sai EU:sta korkean pestin, kun Kirsi Henrikssonin, 49, nimitys EU:n Nigerin kriisinhallintaoperaation johtoon varmistui heinäkuun lopulla.
Suomalainen huippuvirkaan Afrikassa – Kotimaa | HS.fi
*
Ei mikään karriääridiplomaatti, vaan ”kädet savessa” maailmalle edennyt;
”Hän itse huomauttaa, että ei ole edennyt aavikolle normaalia diplomaattireittiä eli ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssin kautta. Sen sijaan hän on historioitsija ja ranskan kielen opettaja, joka päätyi ensin töihin Kriisinhallintakeskukseen Kuopioon ja sieltä maailmalle.”
Ilmoita asiaton viesti
Valtioneuvosto.fi -sivustolla toki nimitysuutisissa:
https://valtioneuvosto.fi/-/kirsi-henriksson-euroopan-ulkosuhdehallinnon-siviilikriisinhallintaoperaatioista-vastaavan-cpcc-n-varapaallikon-tehtavaan
https://valtioneuvosto.fi/-//1410869/kirsi-henriksson-jatkaa-kriisinhallintakeskuksen-johtajana
Ilmoita asiaton viesti
En malta olla toteameatta – kun tuo kv. naistenpäiväkin 8.3.2024 on tuossa toissapäiväisenä mielissä – että pitkästä ja ilmeisen menestyksellisestä kansainvälisestä urasta huolimatta EU:n ulkoasiainhallinnon tämän hetken korkeimmasta suomalaisesta viranhaltijasta ei ole ede
Wikipedia-artikkelia suomenkielisessä wikissä. Ei sen puoleen muunkaankielisessä. Että näin.
Ilmoita asiaton viesti
EU ei tunnu kiinnostavan, vilkaisin että Wikipediassa ei lue sitäkään, että Ville Itälä on EU:n petostentorjuntaviraston pääjohtaja.
https://anti-fraud.ec.europa.eu/about-us/organisation-and-management_en
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä.
Kuinka suuri osa Suomen laeista tulee Brysselistä?
Monien asiantuntijoiden mukaan yli 50 %.
Eduskunnan tietopalvelu tosin väittää, että vain 11,8 – 17,8 %. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelulta-kysyttya/Sivut/kuinka-suuri-osuus-kansallisesta-lainsaadannostaon-EU-peraista.aspx
Lakeja on monenlaisia.
Jos lakeja arvioidaan niiden painoarvon mukaan, siis sen, että missä määrin ja minkälaisella arjessa tuntuvalla voimalla ne meille tulevat, niin luulenpa, että tuo ensiksi mainittu arvio on lähempänä tosiasiallista tilaa?
Ja EU-parlamenttivaaleihin on vajaa 3 kuukautta (ne pidetään 9.6.2024).
Presidentinvaaleista kuohutettiin jo pitkin syksyä. Mikä sitten on TP:n vaikutus ihmisten elämään, verrattuna vaikkapa siis juuri EU-parlamentin päätöksiin tai ”hyvinvointialueiden” tekemiin ratkaisuihin?
Kuntavaalien merkityshän invalidisoitui vakavasti tuossa aluehallintoratkaisussa.
Ja kun juuri nyt seuraa elämää, niin tuntuu, että Suomen Eduskunta on maailmannapa, jonka mahtia media asenteellisesti pyrkii haastamaan ja Työmarkkinaosapuoli käytännön toimillaan.
Summa:
Miksei EU kiinnosta ihmisiä? Ei edes niitä, jota katsovat kannattavan kannattaa sitä, ja ehkä arvioivat myös, että siitä on jotain hyötyä, joko heille, tai jollekin heidän sydäntään lähellä olevalle katsantokannalle.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko kyseessä kysynnän ja tarjonnan laki kun mepeistäkin uutisoidaan niin vähän, että luulisi ettei Brysselissä ole toimittajia ollenkaan.
Ennen oli sentään VoteWatch, josta saattoi seurata meppien tekemisiä, mutta sekin lopetettiin.
https://www.votewatch.eu/
Ilmoita asiaton viesti
Totta, sekin on kadonnut. Aikas paljon tuli aikanaan käytettyä, nyt en ole edes huomannut.
En ollut edes pannut merkille, että se oli tuollaisen ”taisteluparin” ylläpitämä – jotenkin sitä oletti että EU:n ”avoimuus” ilmeene noin. Mutta tosiaan: eipä ole RIP-ilmoituksia näkynyt…
Ilmoita asiaton viesti