Kuka on EU:n ulkosuhdehallinnon korkeimmassa virassa toimiva suomalainen juuri nyt?

Kuka on EU:n ulkosuhdehallinnon korkeimmassa virassa toimiva suomalainen juuri nyt?

*

Kirsi Henrikssonista tuli EU:n siviilikriisinhallinnan varakomentaja”, laukoo Aamulehti/Mikko Gustafsson (10.3.2024). Kirsi Henrikssonista tuli kaikkien EU:n siviilikriisinhallinnan operaatioiden varakomentaja – operaatio Nigerissä tulisi hänen mukaansa lakkauttaa pikaisesti | Uutissuomalainen | Aamuposti

Usein kuulee valitettavan, että suomalaiset eivät menesty Euroopan Unionin virkapaikkaruletissa. Syitä on monia, alkaen maamme syrjäisestä asemasta ja hakijoiden kulttuurisista handikapeista.  Selkeä aliedustus leimaa tätä sektoria.

Tässä nyt on yksi korkea nimitys – ja miten hiljaisesti se onkaan sivuutettu?

Miksi? Eikö se sovi johonkin ajankohdan pirtaan?

*

Kriisinhallintaa

”Libyassa, Irakissa, Malissa ja Nigerissä ollut Henriksson pitää Brysseliä itselleen korkean riskin alueena”.  Tämä resonoi mielenkiintoisesti sotilaallisen rauhanturvatoiminnan ja kriisinhallinnan kuviota, josta sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö viikolla julkaistussa kirjassaan kertoi ammoisen Mali-operaation pohjalta.  Ilmari Käihkön uudessa kirjassa ei säästellä kritiikkiä varusmiespalvelusta kohtaan – Kulttuuri | HS.fi Ilmari Käihkön uudessa kirjassa ei säästellä kritiikkiä varusmiespalvelusta kohtaan – Kulttuuri | HS.fi

EU:n ulkosuhdehallinnossa siviilikriisinhallinnasta vastaavan CPCC;n varajohtajana ja kaikkien EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden apulaiskomentajana toimivaa Henrikssonia kannattaa kuunnella nyt.

Hän onkin nyt korkeimmassa virassa EU:n ulkosuhdehallinnossa Brysselissä toimiva (aloitti 1.2.2024), kertoo AL. Mietin, mikä hallinnon alaisena komissaari Urpilainen Afrikassa onkaan? Henriksson toimii kaikkiaan neljäntoista (14) EU:n siviilikriisinhallintaoperaation varakomentajana. Mitähän kaikkea niissä touhutaan? Nyt Henriksson keskittyy Brysselissä ”kunnollisen päämajan luomisen noille operaatioille”, sanoo AL. Miten niitä aikaisemmin on johdettu?

Aamulehti kysyy: tekeekö EU kriisinhallintaoperaatioilla oikeita asioita? ”Henrikssonin mukaan jokin on pielessä, kun esimerkiksi vallankaappauksia Sahelin alueella ei ole osattu läsnäolosta huolimatta ennustaa”.

Selvästikään pelkkä läsnäolo ei riitä. Miten tulee toimia, että pystyy näkemään mihin suuntaan paikallinen tilanne uhkaa kääntyä? Miten toimia, niin että oheistuloksena ei ole mukana terrorin ja kaappausten edistäjänä, vaan niiden torjujana?

Henriksson jatkaa Aamulehden mukaan:

”Olemme myös kouluttaneet ja tukeneet niitä vallankaappaajia.  Hehän ovat olleet kuitenkin niitä meidän tuen kohteita, jotka kääntävät selkänsä”, hän sanoo.  Henrikssonin mukaan kehityksessä näkyy sekin, että länsimainen hegemonia on murentumassa.  Lännen viestiä ei enää koeta kiinnostavana, eikä edes EU:n vahva rooli rahoittajana ole riittänyt.

Ajankohtainen kysymys kuuluu: ”Pitäisikö EU:n lopettaa siviilikriisinhallintaoperaationsa Nigerissä vai tehdä uudet sopimukset vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa”.

Henrikssonin mukaan Nigerin siviilikriisinhallintaoperaation toiminnan lakkauttamisesta tulisi päättää pikaisesti.  

Samalla Henriksson katsoo, että siviilikriisinhallinta kytkeytyy aivan keskeisesti esimerkiksi suomalaisten sisäiseen turvallisuuteen. Mitä vähemmän eri paikoissa ollaan, sitä vähemmän maailman muutosta ymmärretään ja siihen voidaan eri keinoin vaikuttaa”, päättää Aamulehti tämän valaisevan haastattelun.

Ehkä pieni pilkahdus luottamusta kehkeytyy mieleen tämän luettuani.

*

Kokemusta on

Uutinen kahdeksan vuoden takaa:

Helsingin Sanomat/Eeva Palojoki, 9.8.2916;

SUOMI sai EU:sta korkean pestin, kun Kirsi Henrikssonin, 49, nimitys EU:n Nigerin kriisinhallintaoperaation johtoon varmistui heinäkuun lopulla.

Suomalainen huippuvirkaan Afrikassa – Kotimaa | HS.fi

*

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu