Liberalistis-minoristisen sosialidemokratian umpikuja
Taistelevalla sosialidemokratialla on meidän aikanamme suuri historiallinen tehtävä ja kutsumus.
Näyttää pahasti siltä, että nykyaikainen reformistinen demokraattinen yhteenvastuun ja oikeudenmukaisuuden joukkoliike, yhteiskunnallisen rakennustyö sankari, sosialidemokratia, on tyyten menettänyt puhtinsa, ja eksynyt identiteettipolitiikan oudoille hämärpoluille.
*
Tämä elävän voiman ja elinvoiman hukkaus näkyy kenties alastomimmillan Yhdysvaltain presidentinvaalien asetelmassa.
Amerikan ”demareilla”, jotka aatteellis-historiallisesti ovat toki etäällä ruotsalais-suomalaisen kansakodin muurarimiesten linjoista, mutta ovat aikojen kuluessa monia kertija edustaneet järjen ja toivon ääntä Atlantintakaisessa todellisuudessa, on pallo kateissa pahemman kerran.
”Yhdysvalloissa demokraattien esivaali on muistuttanut eläkeläisiltaa, kun äänessä ovat olleet Bernie Sanders, 73, Joe Biden, 77, ja Elizabeth Warren, 70”, kirjoittaa Saarikoski tämä aamuna (HS 28.11.2019).
Gerontologia rulettaa!
*
Saskan yläkerta kiteyttää viestinsä otskkkoonsa näin:
”Homo voi olla persu ja musta tykätä Trumpista”.
Saarikoski toteaa:
”Takavuosina vasemmistopuolueiden ydinkannatus tuli työläisiltä ja vähätuloisilta” ja
”Politiikka vetosi suuriin joukkoihin, koska se korosti ihmisten yhteisiä etuja, ei heidän erojaan”.
*
”Nyt vasemmisto on muuttunut.
Taloudellinen epätasa-arvo on ohjelmissa mukana, mutta sen rinnalle ja ohi ovat nousseet muut yhteiskunnalliset erot, kuten sukupuoli, etninen tausta tai seksuaali-identiteetti.
Uuden identiteettipolitiikan idea on, että ei tavoin sorretut alkaisivat ajatella olevansa samalla puolella ja yhdistäisivät voimansa”, Saarikoski kirjoittaa.
*
”Sateenkaaripolitiikka on kaunis illuusio, joka perustuu ajatusharhaan, että ihmiset määrittelevät itsensä vain yhden asian eli vähemmistöasemansa mukaan.”
Näin siis Saska tänään anuvarhain.
Hän viittaa lopuksi Obamaan:
”Obama on yrittänyt omilleen järkeä. Entisen presidentin mukaan liian monet kuvittelevat nyt parantavansa maailmaa jakelemalla kenttätuomioita Twitterissä.
”Maailma on sekava ja ristiriitainen. Hyviä asioita tekevillä ihmisillä on omat puutteensa”, Obama muistutti lokakuussa.”
Näin kirjoitti Saska Saarikoski.
*
Saska taisi tehdä aamun hyvän työn!
Kiitos.
*
”Tosielämässä ihmiset ovat monimutkaisempia…”
by Saska S.
Ilmoita asiaton viesti
Demarien, laajemmin koko perinteisen vasemmiston dilemma on tiivistettävissä seuraavisti:
”Vasemmisto on keskittynyt vähemistöjen epäolennaisiin ongelmiin, mutta luopunut ratkomasta enemmistöjen olennaisia ongelmia”.
Maksiimi ei ole minun kynästäni lähtiöisin – joku huomattavasti etevämpi on sen muotoillut, mutta olen sitä tuonnoin siteerannut antaumuksellä. Vaikka siinä ilmenee pelkistämisen rujot puolet, jotka eivät tietenkään tee oikeutta individualistiselle tuskalle ja vääryydelle.
Mutta: Totta tämä on. Mutta sitä ei tietenkään aktiivinen valaistujen joukot usko, oivalla.
Ps.
Muotoilu taisi olla Lasse Lehtisen. – Tietenkin..
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin Sanomat, 28.11.2019 julkaisee teettämänsä gallupin:
Perussuomalaiset 22,4 %
Kokoomus 17,3 %
Sosialidemokraatit 15,2 %
Näin makaa näreet tänään
Ilmoita asiaton viesti
Ei USA:ssa ole sosialidemokratiaa. Kumpikaan suuri puolue ei ole tehnyt kovin paljon sosiaaliturvan tai muiden hyvinvointiyhteiskunnan kriteerien kehittämiseksi, päästyään valtaan. Obamacare oli harvinainen poikkeus.
Ilmoita asiaton viesti
Ovat toki aatteelishistoriallisesti etäällä pohjoismaalaisesta 1980-luvun sosialidemokratiasta.
Mutta se on kyllä niin monimuotoista, että pidättyisin kovin ehdottomista rajausvedoista.
Onhan meilläkin ollut sanotaanko ”teflondemareita”, tai kutsutaanko heitä nyt sitten vaikka ”rai-tai -sosialisteiksi” tms muilla yhtä osuvilla nimityksillä, mutta yhteinen nimittäjä taisi olla, että heitä ei tavallisesta kokoomuslaisesta erota muu kuin kravatin väri..
On minulla Yhdysvalloissa tuttuja ja kirjevaihtokavereita, jotka ovat sikäläisiä väriä tunnustavia demokraatteja, mutta täkäläisellä kalibroinnilla määriteltäisiin joho Yrjö Hakasen kavereiksi tai siitä vielä himpun vasemmalle.
Iso maa, laajat preeriat.
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko vähän selittää selkeämmin ja aukottomasti, että mitä tämä tarkoittaa: ”Liberalistis-minoristisen”?
Älä raiskaa turhaan sanaa liberalismia niin usein, kun se vain on mennyt entistä enemmän sekaisin tämä termi. Kai sinä käsität, että nykyiset kaikki istuvat puolueet ovat sitä jotakin liberaalia? Euroopassa liberaaliset valtiot ovat olleet pitkään hallitsevia kuin jokin muu muoto.
Ilmoita asiaton viesti
Itseasiassa yritän välttää sellaisen moniselitteisen käsitteen kuin ”liberalistis-” käyttöä.
Joskus sitä ei ajan voittamiseksi voi täysin välttää.
”Selkeämmän ja aukottoman” selitysteoksen kirjoitan sitten kun päällepainavammat on tästä alta saatu pois käsiltä. Edellinen kirjani käsitteli vihapuhetta ja vihatekoja maassamme 100 vuotta sitten. Seuraava käsittelee vihatekoja ja viharakenteita niihin olennaisena elementtinä liittyvää vihaideologiaa tältä hieman itään 80-100 vuotta sitten.
Siinä tulee liberaalia ikävä, ei haluta käsitellä sitä mitenkään kovakouraisesti. Liberalismia.
Ilmoita asiaton viesti
Hei, täällä on muuten tuo S.Saarikosken yläkerta-artikkeli vapaasti luettavissa.
Se oli blogin lähtökohta:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006322989.html
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa Saskan sanomassa on siinä mielessä hyvinkin paljon todellisuutta ja realismia että näinhän on usein menetelty.
Usein ovat peinet, hyvinkin erilaiset ryhmät lyöttäytyneet yhteen ja kaataneet ”ison” vastustajan.
Yhtenä esimerkkinä Venäjä jossa aikanaan monet eri ryhmät liittoutuivat tarkoituksen kaataa tsaarinvalta.
Ongelmaksi tulee sitten se että kun tavoite on saavutettu, alkaa keskinäinen valtataistelu.
Jos tätä siirretään meille niin ovatko vihreiden ja sosialistien tavoitteet lopultakaan muulta osin yhteiset kuin että ne haluavat valtaa?
Tätä voi yrittää selventää miettimällä minkälainen olisi vihreiden hallitsema maa verrattuna sosialistien, siis lopultakin kommunistien hallitsemaan?
Sosialistithan ovat hyvin erilainen joukko sisältäen sosiaalldemokraattien oikeistolaidalta aina äärikommunisteihin. Kun nämä pääsisivät valtaan niin toistuisi se mitä tapahtui Venäjällä eli että jokin ryhmä likvidoisi toisen.
Vihreät taas tuskin haluavat kommunismia vaan heidän mallissaan olisi todennäköisesti valtion ohjaama kapitalismi vallalla. Samaan tyyliin kuin oli Salsassa 1930-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Esko Aho analysoi Hillary Clintonin häviön jälkeen tätä samaa ilmiötä: ”Demokraattien strategia oli, että vähemmistöt muuttuvat enemmistöksi. Pystymällä kokoamaan vähemmistöt yhteen, pystyy kokoamaan enemmistön. Siitä puuttui suuri yhteinen nimittäjä. Se että kuuluu vähemmistöön, ei muodosta yhteiskunnallista ohjelmaa. Yhteiskunnallinen ohjelma on jotakin enemmän.” (Esko Aho YLE:n Ykkösaamussa)
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/timokohvakka/229964-esko-aho-kokoamalla-vahemmistot-yhteen-ei-muodostu-enemmistoa/
Ilmoita asiaton viesti