Miksi Macron niin intohimoisesti ajaa yhteisvastuullista hätärahoitusta Etelään: Ranskan pankkien jättisaamiset
Minkä maiden pankeilla on eniten velkasaamisia Italiassa ja muissa Välimerenmaissa?
Tässä syy, miksi Macron niin intohimoisesti ajaa yhteisvastuullista hätärahoitusta Etelään:
Ranskan pankeilla jättisaamiset Välimereltä (437 miljardia Euroa)
*
Helsingin Sanomat/Petri Sajari, 22.4.2020 julkaisi listan ulkomaisten pankkien suurimmista saatavista Etelä-Euroopan valtioissa.
Jos joku on korona-tragedian keskellä ehtinyt ihmetellä, miksi Ranskan presidentti Macron niin voimallisesti on ajanut yhteisvastuullista hätärahoitusta.
No, siitä yksinkertaisesta syytä, että Ranskan pankeilla on – jälleen, siis samoin kuin Kreikan velkakriisissä 2011-2012 – käsittämättömän suuret saamiset etelässä. Ja erityisesti Italiassa. Italia on velkakriisin partaalla hoippuvien eteläisten EU-maiden potentiaalisin ”räjähtäjä”.
*
Petri Sajarin Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n tiedostojen pohjalta laatima maakohtainen velkomus-lista on siis HS:n sivuilla.
Tuossa listassa Petri luettelee Välimerellisten maiden maakohtaisten velkojapankkien saamisten määrät pankkien kotimaan mukaan.
Minä puolestani kokosin Petrin listan pohjalta yhden kokoomalistan, josta ilmenee, miten paljon minkäkin maan pankeilla on kaikkiaan saamisia Välimeren partailta:
*
Ulkomaisten pankkien suurimmat saatavat Etelä-Euroopan valtioissa:
Ranskalaiset pankit: 437 mrd €
Saksalaiset pankit: 356 mrd €
Britannian pankit: 272 mrd €
Yhdysvaltain pankit: 268 mrd €
Japanin pankit: 239 mrd €
Espanjan pankit: 184 mrd €
Hollannin pankit: 140 mrd €
Italian pankit: 74 mrd €
Sveitsin pankit: 2 mrd €
*
Huomautuksia:
Ensinnäkin:
Lista käsittää siis kyseisten valtioiden pankkien velkomukset ulkomailta.
Tämän vuoksi listaan ei sisälly Italian eikä myöskään Ranskan pankkien KOTImaisia saatavia.
Niiden, siis Italian pankkien Italiaan myöntämien lainojen ja Ranskan pankkien Ranskaan myöntämien lainojen määrät eivät ilmene tästä laskelmasta. Niiden huomioiminen tietenkin huomattavasti nostaisivat niiden saamisten summalukua! Tämä pätee toki kaikkien luettelossa mainittujen maiden pankkien KOTImaisten velkomusten summalukuihin.
*
Toisekseen:
Kuten numeroista näkee, saatavat ovat jättimäisiä. Listassa mainittujen Etelä-Euroopan valtioiden ULKOmailta saamien lainojen yhteissumma on järkyttävä: 1974 miljardia Euroa! (huom. Ei sisällä kaikkia saatavia! – koska kunkin velallismaan osalta listattu vain velkojien kärkipään maat)
Mihin ihmeeseen ne ovat tarvinneet ja ottaneet ja saaneet tuollaisen mällin velkaa? Ja miksi ulkomaiset pankit ovat tuollaisia stratosfäärisiä lainoja myöntäneet?
*
Kolmanneksi:
Miksi Suomen ja Hollannin ja muiden ”järkevien” Euro-maiden pitäisi olla mukana takaamassa ja maksamassa tuollaisia järjettömiä pankkivelkoja? Miksi?
Hollannilla valtiona sentään on ”pieni” motiivi, että Hollannin pankeilla on saatavia Ranskasta 99 miljardia ja Espanjasta 42 miljardia Euroa.
Montako miljoonaa Suomen pankeilla on saatavia Etelä-Euroopan valtioista? Eipä taida olla paljon nollaa isompaa määrää, eller hur?
Ei Suomella ole mitään pankkiensa pelastamiseen liittyvää suoraa intressiä olla tukemassa tätä ”huojuvaa taloa”!
*
Neljänneksi:
Toivon että mahdollisimman moni ehtisi kuunnella tämän Brysselin kone -ohjelman. YLE R1, tänään 22.4.2020 tullut ulos, kuultavissa Areenassa ja Podcastissa:
”Minkälainen ja miten pitkä lama meillä on mahdollisesti edessä ja miten keskuspankkien toimet siihen liittyvät? Mikä mahtaa olla euron kohtalo? Kannattaako eurovaltioiden tukea toisiaan? Ja miten keskeistä on nyt pitää huolta ruokaomavaraisuudesta. Haastateltavana on GnS Economicsin toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen ja toimittajana on Maija Elonheimo.”
https://areena.yle.fi/audio/1-50464046
Kun autoimme Kreikkaa sen ongelmahetkillä, autoimme Kreikan valtiota, joka auttoi Saksan ja Ranskan pankkeja.
Miten monta kertaa Suomen pitää olla tarjoamassa kainalosauvoja Ranskan ja Saksan pankeille?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka Petrin/BIS:n lista ei ole aivan eksakti ”häntäpään” velkojamaiden osalta, kannattanee silti hetki miettiä, miksi Sveitsin pankkien lainoitus Välimerelle on noinkin vähäinen?
Sveitsi ja pankkiosaaminen? ehkä!
Ilmoita asiaton viesti
HS/Petri Sajari, 21/22.4.2020;
”Ranska haluaa lisätä yhteisvastuuta Italian pelastamiseksi – Tilastot näyttävät, miten suuret riskit sen omilla pankeilla on Italiassa”
”Ranska haluaa lisätä yhteisvastuuseen perustuvaa hätärahoitusta. Kymmenen vuotta sitten ilmeni jo, että yhteisvastuu voi tarkoittaa pankkituen siirtämistä muiden valtioiden vastuulle.”
”Nykyisessä kriisissä etenkin Ranska on vaatinut yhteisvastuullista hätärahoitusta, jos suurimmissa vaikeuksissa olevien EU:n jäsenvaltioiden varainhankinnan kustannukset markkinoilta kasvaisivat sietämättömiksi. Ranskan ehdotusta vastustavat etenkin Hollanti, Suomi ja Itävalta.”
”Ranskan innokkuutta korostaa yhteisvastuun lisäämistä selittänee ainakin jossain määrin se, että ranskalaisilla pankeilla on Italiasta saatavia selvästi eniten.”
”Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n tilastojen perusteella ranskalaisten pankkien saatavat Italiasta olivat viime syksynä 316 miljardia dollaria. Seuraavaksi eniten niitä on saksalaisilla pankeilla, joiden saatavat olivat 81 miljardia dollaria.”
Lue koko HS-artikkeli täältä;
https://www.hs.fi/paivanlehti/22042020/art-2000006482393.html
Ilmoita asiaton viesti
Miksi saksalaiset pankitkin ovat rahoittaneet ylivelkaista Italiaa?
Olettaisin, että kolme syytä:
1) rahaa on vähän liikaa tarjolla
2) parempi korko
3) ovat nähneet, että euroalue rientää apuun ongelmissa = kovaa peliä luottotappioriskin kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, miksi Saksan pankit ovat moisia jättisummia lainanneet Välimerelle, ja Italiaan eritoten?
Ne vain ovat kannattavuus- ja riskilaskelmissaan päätyneet käsitykseen, että ”kyllä Eurooppa hoitaa” tämänkin!
On tämä niin käsittämätöntä, että otsanauhaa alkaa välittömästi kiristää kun näitä alkaa miettiä.
Ilmoita asiaton viesti
”RANSKAN valtiovarainministeri Bruno Le Maire `lla on käynnissä laaja mainoskampanja.
Hän ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron yrittävät saada vastahankaisia EU:n jäsenmaita suostumaan ideaansa jälleenrakennusrahastosta. Rahasto takaisi jäsenmaiden joukkolainoja ja sitoisi ne yhteiseen vastuuseen velanhoidosta.
Idea ei ole miellyttänyt esimerkiksi Hollantia, Itävaltaa, Suomea ja Tanskaa.”
Lähde: HS/Jenni Virtanen, 18.4.2020;
Lue koko artikkeli tästä: https://www.hs.fi/talous/art-2000006478757.html
*
Hmmm. Ei jäniskään juokse samaan lankaan monta kertaa…
Ilmoita asiaton viesti
Samaan kiinnitin huomiota Hesaria lukiessani. Jutusta selvisi, että Ranskan valtiovarainministerin ”avatkaa silmänne”- sormenheristys kumpusikin Kukkovaltion omista intresseistä. Meidän pitäisi tulla apuun kun Välimeren porukka on joutumassa vastuuseen huonosta taloudenpidosta. Kiitos ei!
Valtiovarainminiserille voisi ilmoittaa, että tilastot avasivat silmämme.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys: ”Mihin ihmeeseen ne ovat tarvinneet ja ottaneet ja saaneet tuollaisen mällin velkaa? Ja miksi ulkomaiset pankit ovat tuollaisia stratosfäärisiä lainoja myöntäneet?”
Olihan tuosta Espanjan uutisissa paljonkin juttua muutama vuosi sitten. Ettekö muista?
Olen käynyt siellä neljä kertaa kahden vuoden sisällä: pohjoisessa ja etelässä. Näin omin silmin, mutta en kertonut kenellekään (muutaman valokuvan otin).
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni poliitikoillamme ei ole oikeutta mennä mukaan velkojen yhteisvastuuseen EU:ssa, koska me emme voi ottaa vastuullemme muiden maiden pankkien saatavia Italialta ja maksaa niitä. EU:n velkojen yhteisvastuusta tulisikin järjestää sitova kansanäänestys.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kirjoitus on aivan naulan kantaan.
HS:n pääkirjoitus 2-3 päivää sitten: ”Paljon riippuu siitä, kykeneekö Italia maksamaan, jos sille myönnetään lisää lainaa. Saattaa kyetäkin.”
Järkyttävää.
Katso Italiaa, ylivelkainen, ottanut velkaa yli EU:n säännösten.
Ranska, Espanja ja Italia: näissä maissa rahan arvon taju on sumentunut. Täydellisesti sumentunut.
He vetäisivät muut maat samaan suohon.
Ilmoita asiaton viesti