Miksi Norja saa örvästellä öljytuloilla – vaikka ”yhteinen maapallo”?

Hajamietteitä sunnuntai-aamun ratoksi: Miksi Norja saa örvästellä öljytuloilla?

*

Piristyksen harmaan urheilusunnuntain aamuun toi viesti kaverilta: hän kysyi, onko biljoonassa todella 13 nollaa?  Kuten pääkaupunkilehti Helsingin Sanomat väittää.  Sen verran on kertoman mukaan nyt Norjan öljyrahastossa mämmiä.

Biljoona (eurooppalaisittain) on 1.000 miljardia.

*

Jäin miettimään

Olenko koskaan miettinyt, onko ristiriitaa siinä, että Norja on saanut imeä ”yhteisen maapallomme” kansainvälisten vesin alta sukupolvien ajan öljyä ”kolmentoista nollan” edestä valtiolliseen öljyrahastoonsa. Jossa sitä on siis Elon laskuopin mukaan nyt sitten noin 200K € verran per ystäviemme norjalaisten jokaista ”povitaskua” kohden.

Tuo oli alku-asetelma, kysymys jatkuu:

Mutta meidän suomalaisten pitäisi osallistua täysimääräisesti ja ”kunnianhimoisesti” hiilivedyn polttamisesta aiheutuneiden ilmasto-ongelmien torjuntaan?

Eikö Norjan ja määritelmällisesti Opec-maiden tarvitse maksaa edunsaajina extraa?

Vertaa ”Sellunkeittäjä-Suomelle” viriteltyjä hiilinielu-velvoitteita.

Mehän olemme sentään maksaneet täyden hinnan öljystä, – josta maksusta öljyntuottajamaat ovat kuorineet omat hyötynsä?

Kuka muuten on antanut ”luvan” Norjalle pumpata öljyä Atlantin pohjasta? Näin kysyy jo 1970-luvulla Norjaan ölynporaussatamien telakoille hitsaajia välittänyt ja Atlantin öljylautoille lähettänyt mies.

Kysymys on entistä ajankohtaisempi nyt 2020-luvulla, kun ”yhteisen maapallomme” ”yhteisen ilman” muuttuminen onkin äkkiä ”yhteinen haasteemme”.  Miksi jotkut saavat hyöytyä ilmastonmuutosta edesauttavasta tuotannosta, äiti-maan ”yhteisestä omaisuudesta”?

Kaukana ei ole ajatus, että kansainvälisellä sopimuksella/määräyksellä/takavarikolla ottaisimme ”yhteisen maapallon” nimissä ”yhteistäisimme” kaikki maailman öljykentät, niin maalla kuin merellä – ja vieläpä jään alla. Tällaiseen sosialisintiin minäkin voisin hieman intoutua: yhteistäisimme voitot.  Se olisi laaja kysymys, ja syvä.

Emmekä aina vain sosialisoisi tappioita!

*

Mikäli siis muotoilemme tuotantotalouden kustannuslaskennan uuteen uskoon, jossa välittömien kulujen lisäksi huomioidaan koko tuotantoketjun ja tuotteen elinkaaren mukaiset tosiasialliset kokonaiskustannukset.

+5
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu