Miksi Suomi ampuu itseään jalkaan jälleen – nyt koronarokotusten kanssa?

Miksi Suomi ampuu itseään jalkaan jälleen – nyt koronarokotusten kanssa?

Eilinen THL:n tiedote oli, että nyt he laskevat, että kaikki suomalaiset on saatu rokotettua tämän vuoden (2021) loppuun mennessä.

Melkoisen pitkä prosessi?

Mikä jumittaa, kuka on porukan jarrumies?

Suomen piti olla – ja kuuluu olla – Euroopan kärjessä rokoteoperaatiossa! Ehdottomasti!  Tämä on käynyt jo liian kalliiksi muutenkin, siksi reippaat mutta järkevät otteet Nyt!

*

Käytin Loppiaisen aamukahvitilanteen hyväkseni lukemalla kahta lehteä, maakunnallista Aamulehteä ja valtakunnallista Helsingin Sanomia.

Itse asiassa ne ovat yksi ja sama lehti. Sanomat osti muistaakseni 110 miljoonalla AlmaMedian paperisen AL:n tässä taannoin. Paljon samoja artikkeleita. Televisio-ohjelmien arviot samojen tyyppien tekoa kummassakin.. Joskus samat kannetkin. Kohta kai yksi ja sama Helsingin Aamu tai AamuHelsinki?

*

Aamulehti kirjoitti tänään (6.1.2021) pääkirjoituksessaan:

Nihkeä alku rokotuksissa oli odotettavissa

Tarvitaan useita eri valmistajien rokotteita ennen kuin rokotuskampanja pääsee vauhtiin”.

Ja vielä mm:

”Uuden rokotteen käyttöön ottaminen on aina hidasta.  Se vaatii perehtymistä ja koulutusta varsinkin, kun kyseessä on rokote, jota pitää säilyttää -70 asteen kylmyydessä”.

En ymmärrä Aamulehden pääkirjoittajaa. Miten Britannia, Israel, Portugali etc. maat ovat pystyneet paljon rivakampaan aloitukseen? Miten Suomi on jossain C-sarjassa? Eivätkö ne siellä muualla ole perehtyneet ja hankkineet koulutusta rokotteesta? Samalta viivalta (melkein) kai lähdettiin matkaan, ja Suomi mieluummin hyvin organisoituneena ja rationaalisena ratkaisukeskeisenä kansakuntana jopa pieneltä etumatkalta?

Eikö ”ihan ookoo” – toteamuksen sijasta olisi kysyä: Miksi näin? Miksei paremmin? Eikö ennakointi ja työsuuunnitelman laadinta ja läpivienti onnistunut (taaskaan)? Ja ihan suora kysymys: Kuka mämmelöi siellä?

*

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään (6.1.2021) pääkirjoituksessaan:

Koronavirusrokotuksissa ei ole varaa hidastella

Suomalainen hallintojärjestelmä on sutjakka ja vastuunjako toimii – ainakin paremmin kuin monissa muissa maissa.  Julkisen hallinnon sujuvuuden ongelmat paljastuvat, kun tulee yllätys ja vanhaa toimintatapaa pitäisi korjata nopeasti ja hallinnon eri sektoreiden tulisi alkaa uudenlaiseen yhteistyöhön.  Suomalainen hallinto etenee kyllä sujuvasti omaa vanhaa  latu-uraansa, mutta ladun vaihtaminen on hankalaa.”

Lukija ei tarvitse medion kykyjä päätelläkseen, kumpi pääkirjoitus on lähempänä minun mielipidettäni, ei vaikka tietäisi että olen innokas hiihtomies ja latuvertaus iskee sikäli suoraan ”sydämeen”.

Harvoin – tuskin koskaan – kahden päälehden näkemykset yksinkertaisessa asiassa ovat niin jyrkästi poikenneet toisistaan. Miten kaksi lehteä voi nähdä tämmöisen asian noin eri lailla? Ovat siis vielä saman konsortion pääjulkaisukanavia!

Siinäkin yhdyn Helsingin Sanomien pääkirjoittajan näkemykseen, kun hän otsikon ja johdannon jälkeen kirjoittaa:

”Viime päivinä koronavirusrokotusten tahti on Suomessa ollut verkkainen.  Hallituksen ja ministeriöiden vastaus on, että rokotetta on saatu paljon vähemmän kuin mitä toivottiin.  Hallinto kääntää kritiikin kärjen näin Euroopan unionia kohti. Eikä suuntaus ihan pieleen menekään”.

Mutta sitten pääkirjoittaja ilmoittaa edelleen:

”EU ei onnistunut jakaessaan koronavirusrokotustilaukset [huh!] usealle valmistajalle.  Unioni ei ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että jotkin rokotusta kehittävät jäävät jälkeen ja ensiksi ehtineiden valmisteisiin kohdistuukin vain pieni osa EU:n yhteishankinnoista.

Tiettävästi Saksa epäili näin käyvän ja tilasi itselleen miljoonittain rokotteita ohi EU:n kiintiön.  Saksa on päässyt rokotuksissaan hyvään vauhtiin.

EU:n taktiikka siis petti.  Mutta kyllä kotimaassakin arvosteltavaa riittää”.

Tähän pistän vastalauseeni – niin EU-kriittinen kuin olenkin, kuten vaatimattomia blogejani lukeneet hyvin tunnistavat – nimittäin:

Jos EU olisi yhteistilauksessaan satsannut vain joihinkin harvoihin, tai peräti yhteen ainoaan rokotetuottajaan, olisi ohilaukauksen uhka ollut suuri riski. Parhaimmatkaan erityisasiantuntijat ja ennakoivat eivät syksyllä tilauksia tehtäessä voineet varmuudella ilmoittaa, mikä tai mitkä tuottajat saisivat ensinnä rokotteensa sertifioitua ja markkinoiden käyttöön! Sitten vasta olisi itketty, jos yhteishankinta olisi mennyt pieleen, yksi tai pari muuta kohdetta olisi kompastellut, ja jotkin satsaamattomat vaihtoehdot kirineet maaliin kaukana edellä? Tässä EU pelasi varman haravan, siitä pisteet sille.

Mutta miksei Suomi pelannut omaa peliään yhtä järkevästi?

Miksi (taas) tukeuduttiin yksinomaan kollektiiviseen EU-peliin ja sen hämäriin sopimuksiin. Eilen tivasin täällä: kuka on Suomen puolesta allekirjoittanut (tarkastanut, tarkistanut, ohjeistanut, soveltanut) ja hyväksynyt unionin kollektiivisen hankinta sopimuksen? Niin, ja mitä siinä sopimuksessa oikeasti on sovittu! Ei ole kansalaisen asia kaivella (Kiitos vaan Sirpa) jotain EU:n, Komission, OECD:n tms. organisaatioiden sivumeriä saadakseen tähän vastauksen. Vastausvelvollisuus on THL:llä ja viime kädessä hallituksella – ja aivan viimekädessä jos ei muut vastaa, pääministerillä. Kyllä kansalla on oikeus tietää. Moninkertainen oikeus, kohteena, kansalaisena, kärsijänä, – ja maksajana!

Toisekseen: Miksi Suomi yllätettiin housut kintussa – jälleen!  Korona-keväästä 2020 ei ole opittu mitään, näköjään.  Pitääkö toimijat tai osa heistä panna vaihtoon? Viisas voi tehdä virheen, mutta ei toista virheitään, vaan oppii ja osaa!

*

Siinä jälleen yhdyn HS:n pääkirjoittajaan kun hän toteaa:

”…saadusta pienetäkin rokote-erästä oli käytetty vain osa [tiettävästi circa 7.000 pro circa 50.000, vh]. Eikä vauhti tunnu paljon kiihtyvän.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan rootustahti olisi vuoden alussa 20.000 ihmistä viikossa.  Se on hyvin vaatimaton tahti, jollei sitä selitä rokotteiden saatavuus lähiviikkoina.  Kun ei ainakaan nyt selitetä, tilanne muuttuu ihan nurinkuriseksi: oli onni, että Suomeen on tullut vain vähän rokotteita, sillä isomman erän sulattelu olisi vieläkin hankalampaa.”

Todentotta!

Jos olisimme saaneet heti ”kättelyssä” 100.000 tai peräti 200.000 rokoteyksikköä, miten olisitte selittäneet siellä, että tähdätään johonkin ”matalan kunnianhimon” tavoitteeseen, esim. tuohon Nohynekin ilmoittamaan 20.000 hlöä/viikko?

En ole kuullut, että ”kunnianhimoinen tavoite” -ilmaisun pääkäyttäjien, vihreidenkään, taholta olisi esitetty tuon suuntaisia vaatimuksia nyt, kun kyseessä ei ole ilmasto, vaan kansalaistemme henki!

”Jos näyttää siltä, että kansakunnan kannalta olennaisen tärkeä homma ei suju ja hallinnon vastuunjaossa on vikaa, hallituksen on reagoitava ja järjestettävä asia toisin.”  Kirjoittaa HS:n pääkirjoittaja.

Tässäkin pätee, täytyy päteä: viimeinen vastuu on PM:n.  Sitä vaatikaamme.

*

Sisäsivuillaan Aamulehti tänään (6.1.2021) kirjoittaa otsikolla:

Rokoteannokset Suomessa heti käyttöön

ja jatkaa:

”Suomi ei osta rokotteita ohi EU:n yhteishankinnan.  Koko väestön rokottaminen voi kestää loppuvuoden”.

Herra jumala!

Otsikko on fiksusti muotoiltu: siitä ei lukija voi päätellä, pitää valita, onko kyseessä korkean hallinnon tavoite, lupaus vai uhkaus.  Nythän rokoteannokset Suomessa nimenomaan eivät ole päässeet ”heti käyttöön”.  Ehkä se on futuristinen ilmaisu: ne tulevat jatkossa pääsemään ”heti käyttöön”.

Tai sitten se on suora uhkaus: ”Me emme jukupliut hanki liikoja näitä pahuksen rokotteita, vaan vain ja ainoastaan sen verran, että ne pääsevät ”heti käyttöön”.  Siis tuohon rva Nohynekin mainitsemaan tasaisen vauhdin tahtiin: 20.000 nenää per viikko?

*

Alempana artikkelissa Aamulehti kirjoittaa:

”Saksa on ostanut Biotechin ja Pfizerin rokotetta myös EU:n yhteishankinnan ohi.  Suomi ei näin ole tekemässä.

  • Suomi on sitoutunut, että tuotteita ei hankita ketjun ohi. Ilmeistä on että Saksa on varannut saksalaiselta itse tukemaltaan Biotechilta ylimääräisiä rokotteita, Kumpulainen

Kumpulainen on STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen, teeveestä tuttu.

*

Siis mitä?

Missä on se sopimus, EU:n yhteishankintasopimus?

Mitä ihmettä siinä oikein on sovittu.

Mihin Suomi on sitoutunut?

Miksi Suomi on sitoutunut sille ilmeisen epäedulliseen sopimukseen?

Kuka Suomen puolesta on tehnyt tämän ilmeisen pösilön sopimuksen?

Mitkä ovat Suomen ”sitoutumisen” ehdot; mihin on sitouduttu, ja mitkä ovat sitoumusrikkomussanktiot [!]?  Ajaako Suomi sopimusrikkomussanktioita Saksaa vastaan? Eivät kai, tietenkään. Ihan kuten Lipponen naureskeli, kun joku tyhmä [”?”] radiotoimittaja kysyi silloin aikojen alussa, kun Saksa ja Ranska röyhkeästi rikkoivat EU:n talous- ja vakaussopimuksen keskeisiä punkteja!

Miksi Suomi on sitoutunut tuollaisiin ”sitoumus” ”ehtoihin”?

Kuka on sitoutunut, Suomen nimissä ja puolesta? Miksi? Kuka joutuu vastuuseen tällaisesta pelistä?

Miksei tästä puhuta?

Miksi Suomi (taas) ampuu itseään jalkaan? Omaehtoisesti, ilmeisestikin?

Voi kaiken tämän jälkeen tässä vaiheessa vain kysyä:

Onko Suomi Hölmölä?

Onko Suomi tyhmä vai masokistinen?

Vai onko se tyhmä ja masokistinen?

Miksi Suomi on Suomi?

Tuo silmälasipäinen kympin tyttö, joka kontinentaalisilla parketeilla aina lusmuilee ja liukastelee, kaatuu omiin korkkareihinsa?

*

Minä vain kysyn.

*

PS

Tiedoksi Sanna Marinille:

Valtion idea ja keskeinen tehtävä, ollennaisin, on Staatsräson.  Sen olemassaolon ensimmäinen ehto on ponnistella kaikkien voimiensa edestä oman – siis valtiollisen olemassaolon jatkumisen turvaaminen – ja kansalaistensa elämän, hyvinvoinnin ja selviytymisen turvaaminen.

*

PS2

Kannattaa lukea – ajatuksella:

Markku Jokisipilä: Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit’ ei hanki – Kolumnit – Turun Sanomat

*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu