Milloin on valtiontalouden ylikulutuspäivä 2021?

Milloin on Suomen valtiontalouden ylikulutuspäivä?

*

Johdanto:

”Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. …

Maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt heinä-elokuun vaihteessa.”

”Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Vuonna 2021 suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä oli 10. huhtikuuta.

”Tänä vuonna kansainvälinen ylikulutuspäivä on ennakkolaskelmien mukaan 29. heinäkuuta [2021], joten ihmiskunta tarvitsisi tänä vuonna 1,7 maapalloa kattaakseen kulutuksensa. Pandemian vaikutuksen takia ylikulutuspäivää vietettiin viime vuonna 22. elokuuta [2020].

Lähde: Ylikulutus – WWF Suomi

*

Valtiontalouden ylikulutuspäivä

On paikallaan, että laskemme luonnonvarojen ja ekologisen tasapainon kannalta kulutuksen suhdetta maapallon sietokykyyn ja kestokykyyn.

Ehkä se auttaa hahmottamaan tuotantojärjestelmämme ja kulutustapojemme ylisuurta tasoa tulevaisuuden kannalta toivottavaan tasoon nähden.

Mutta muitakin järkeviä ja välttämättömiä suhdelukuja on syytä nostaa näkyviin.

Keskeinen tällainen merkitykseensä nähden suhteettoman vähälle huomiolle jäänyt suhdeluku on Suomen Valtiontalouden ylikulutuspäivä.

Sen määrittäminen. Ja siihen ilmiselvästi liittyvän vinoutuman korjaaminen.

*

Valtiontalouden ylikulutuspäivä 2021

Katsotaan ensin tälle vuodelle 2021 lokakuussa 2020 annettu budjettiesitys:

”Talousarvioesityksessä tuloiksi arvioidaan 53,4 miljardia euroa ja määrärahoiksi ehdotetaan 64,2 miljardia euroa. Talousarvioesitys on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen.”

Valtion budjettiesitys tälle vuodelle 2021 oli siis TME:ssä Valtion tulot kattoivat menoista vain 83,18 %.

Lisävelalla laskettiin katettavan loput eli 16,82 % Suomen valtion menoista.

Seuraavaksi laskemme, mihin saakka tänä vuonna Valtion omat tulot riittivät kattamaan Valtion menot.

Eli katsomme: Milloin tänä vuonna 2021 on Valtiontalouden ylikulutuspäivä?

Budjettitaloudessa on tunnetusti tapahtunut muutoksia budjettivuoden aikana, joten tyydymme tässä laskemaan TME:n pohjalta tämän ”taittopäivän”. Koska budjetin sisällä on sesonkivaihteluja ym. muuttujia tyydymme tässä laskemaan vuoden kaikkien päivien osuudet, näin ollen emme suorita esim. työpäivä- tms. huomiointeja.

Elon laskuopin mukaan Valtion ylikulutuspäivä 2021 on: 31.10.2021.

”Hauskasti” tasan 2 kk elikkä Marraskuu ja Joulukuu ”vietetäänkin” velaksi.

Takkaavaisille lukijoille kerron, että tarkka lukema ylikulutushetkeksi 2021 sain

sunnuntain 31.10.2021 kello 14:34,10.

*

Vuoden 2022 Valtion ylikulutuspäivä

Vastaavalla tavalla laskemme hallituksen budjettiriihen tällä viikolla ilmoittamien lukujen perusteella ensi vuoden 2022 ylikulutuspäivän:

”Menojen loppusumma budjettiehdotuksessa on 63,2 miljardia euroa. Ehdotus on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto pienenee vuodelle 2021 budjetoidusta 7,6 miljardia euroa.”

Lähde: VM 13.8.2021; Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2022 on julkaistu (valtioneuvosto.fi)

Asetelma:

Menot 63,2 miljardia; Tulot 56,5 miljardia = alijäämä 6,7 miljardia €uroa.

Menojen keskikulutus per päivä: 0,17315068 miljardia/pv.

Valtion oma tulorahoitus kattaa: 56,5 mrd per 0,17315 mrd = 326,31 päivää.

Valtion lisävelalla elettävät päivät: 365,00 – 326,31 = 28,69 päivää. (lue: 29 päivää).

Vuoden 2022 Valtion budjettiesityksen ylikulutuspäivä = lauantaina 3.12.2022 vähän ennen puolta päivää.

*

Onko syytä huoleen?

VM:n budjettipäällikkö Sami Yläoutisen mukaan (HS 14.8.2021) budjettiesityksessä koronapandemian suorat menovaikutukset ovat vain 0,4 miljardia euroa.

Kaikki muu, siis 6,3 miljardia lainanottoa on muista syistä johtuvia menolisäyksiä.

Siinä näkyy karulla tavalla nykyisen hallituksen talouspoliittinen linja. Tekisi mieli sanoa taloudellinen holtittomuus. Kombinaatiohallituksen pulmat ratkotaan lisäämällä eri puolueiden kipupisteisiin lisää rahaa.

Tämä tapahtuu olosuhteissa, joissa Suomen(kin) talous kuroo viime vuoden 2020 korona-niiausta umpeen. Viime vuonna lopulta kertynyt BKT:n supistuminen on tämän hetken laskelmien mukaan 2,9 miljardia.

Valtiovarain ministeriö ennusti keväällä Suomen tämän vuoden talouskasvuksi 2,6 %.

Suomen talouden nykyinen ”kasvupyrähdys jatkuu meidän [VM] käsityksemme mukaan vuoden loppuun ja ensi vuoden alkuun”, toteaa VM:n kansantalousosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander (Talouselämä n:o 28, 13.8.2021).

Meneekö ennuste uusiksi?

”Se jää nähtäväksi”, Spolander toteaa ja jatkaa: ”Suomen talouden hyvä veto antaisi ehkä aihetta nostaa ennustetta”. Keskeinen epävarmuustekijä on korona ja erityisesti uudet variantit ja niiden vaikutus talouteen. Ynnä tietysti globaalin talouden normaalit epävakaustekijät ja riskit. Tämän viime mainitun varauksen tekee blogisti itse.

*

”Bensaa liekkeihin”

Hallituksen budjettiesityksen 2022 suhde todellisuuteen toden totta mietityttää.  Suomi velkaantuu suhteettoman kovaa vauhtia elpyvän talouden huippusuhdanteessa.  Tämä on ennen näkemätöntä.

Talouselmän pääkirjoituksessa, josta tämän kappaleen otsikko on lainattu, päätoimittaja Jussi Kärki toteaa:

”Noususuhdanteessa on mahdoton perustella sitä, että Sanna Marinin (sd) hallitus rikkoo menokehykset vielä vuosina 2022 ja 2023.”

Kärki katsoo lisäksi: ”EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti oli markkinoita rauhoittava uutinen reilu vuosi sitten.  Raha menee jakoon hetkellä, jolloin Euroopallakin menee lujaa.  EU-komissio odottaa euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna lähes viiden prosentin vauhtia”.

Se on lähes tuplasti Suomen kasvuluku (ks. edellä: 2,9 %).

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun suosiota epätoivon vimmalla kalastelevat poliitikot yhdessä byrokraattien kanssa sompailevat suhdannepolitiikan laineilla.

Yleensä siinä pelissä käy niin, että rahaa kuluu suhteettoman paljon ja vielä väärään aikaan.

Nyt näyttää siltä, että sekä Euroopan Unionin, että Suomen talouselvytys lainarahalla menee männikköön. Sekä määrän että ajankohdan suhteen.

Rahaa palaa turhaan. Eikä vain tuhraan, vaan tuhoisasti, se kun näyttää kiihdyttävän kuumana käyvää suhdannetta ja uhkaa polttaa sen pohjaan kuin entisen humalaisen munakkaan.

*

Suomen valtio elää tänä vuonna melkein 2 kk velaksi.

Ensi vuonna se aikoo tehdä sen melkein 1 kk:n ajan.

Viimeksi Valtion talous oli ylijäämäinen vuonna 2008. Sitten tuli finanssikriisi ja valtiontalous painui pakkaselle, eikä ole sieltä kitu-vuosikymmenen 2009-2018 aikana sieltä noussut. (Emme laske vuoden 2018 tekniikkatemppuja aidoksi plussaksi).

Vuosina 2020 – 2022 Valtio ottaa ja aikoo ottaa uutta lisävelkaa yhteensä lähes 40 miljardia Euroa  

(HS 14.8.2021).

+1
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu