Mitä tapahtuu panssarivaunun sisällä, kun se on saanut osuman ammuksesta tai miinasta?

Mitä tapahtuu panssarivaunun sisällä, kun se on saanut osuman ammuksesta tai miinasta?

Johdanto

Etsiskellessäni hieman lisätietoja Ikaalisten pitäjän Luhalahden kyläkoulussa viime vuosisadan alussa opettajana vaikuttaneen Aapeli Jäntin ja hänen vaimonsa Hilja Jäntin täkäläisestä toiminnasta, törmäsin heidän poikansa Olavi Jäntin huomattavaan työuraan.

Jäntin pariskunta näyttää muuttaneen paikkakunnalta joskus 1911-1917 välillä, mutta aktiivisena henkilönä Aapeli Jäntti sai Ikaalisissa olonsa aikaan sen, että Ikaalisten pitäjänhistoria (Terhi Nallinmaa-Luoto, 2007) mainitsee hänet kahdesti:

Ikaalisten kuntakokous valitsi [1898] piirijakoa suunnittelemaan toimikunnan, jossa opetusalan asiantuntemusta edustivat opettajat Aatu Okko, Vilho Korhonen ja Luhalahden koulun opettaja A. Jäntti”. Näistä Okko toimi 1904-1905 säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehenä ja Korhonen puolestaan sos.dem. -kansanedustajana 1908-1909 sekä 1919-1924.

Toinen merkintä Aapeli Jäntistä Ikaalisten pitäjähistoriassa on jykevässä yhteydessä:

Helmikuun 1899 manifestin jälkeen Suomessa uskottiin, että neuvonantajat ovat johtaneet keisarin harhaan, ja hänelle päätettiin lähettää suomalaisten allekirjoittama adressi.  ”Ikaalisissa adressikokouksen puheenjohtajana toimi talollinen K.E. Kauppila ja sihteerinä opettaja Aapeli Jäntti.”

Maanviljelijä Kaarlo Erland Kauppilan poika, Kalle Kauppila, lähti aikoinaan Saksaan Jääkäripataljoona 27:ään. Jääkäriluutnantti Kalle Kauppilasta ilmestyi tässä äskettäin mielenkiintoinen elämäkerta.

*

Aapeli ja Hilja Jäntin eräs lapsista oli Olavi Jäntti:

Geni-tiedostosta löytyy tietoa hänen elämästään:

”Lauri Olavi Aapeli Jäntti (3. marraskuuta 1911 Vilppula – 23. tammikuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen kemisti.

Jäntti valmistui ylioppilaaksi Tampereen Lyseosta 1930, filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1937 ja filosofian tohtoriksi 1960. Hän oli Teknillisen korkeakoulun analyyttisen kemian dosentti 1963. Hän sai professorin arvonimen 1970. Pääosan työurastaan Jäntti teki Puolustusvoimien tutkimuskeskuksessa kemistinä ja laboratorionjohtajana.”

Samassa yhteydessä on linkki professori Olavi Jäntin, 100 v., haastatteluun Kemia-lehden numerossa 1/2012. Edellissyksynä tasavuosia täyttäneen professorin mainion haastattelun on kirjoittanut hänen tyttärensä, laajennetun luonnontieteen tutkija Jaana Koverola.

Näin Ukrainaan suuntautuneen tuhoamissodan päivinä rohkenen lainata tuosta haastattelusta katkelman, jossa professori Jäntti selostaa tutkimuksiaan, joiden tarkoituksena oli selvittää, ”mitä tapahtuu panssarivaunun sisällä, kun se on saanut osuman ammuksesta tai miinasta”.

Tunnustan, että tuo problematiikka kiinnosti minuakin, erityisesti 50 vuotta sitten, kun suoritin asevelvollisuutta Lahden Hennalassa ja RUK:ssa panssarintorjunta linjalla. Kysymys palasi tänä talvena akuutiksi paitsi Ukrainan tapahtumien myötä, myös RUK-kurssin 138 päättymisen 50-vuotiskurssijuhlassa äskettäin Suomalaisella klubilla Helsingissä.

*

Professori Jäntti eli 105-vuotiaaksi. Tässä artikkeli hänen 100-vuotisjuhlistaan.

Annetaanpa Olavi Jäntin kertoa:

”Pääsin 1947 kemistiksi Puolustusvoimien Tutkimuskeskukseen, joka toimi Helsingissä Harakan saaressa. Siellä etenin ajan myötä laboratorion johtajaksi ja siellä viihdyin eläkeikään asti.”

Harakan ajoilta Jäntillä riittää kerrottavaksi hauska tarina toisensa jälkeen, kemisti kun ei epäröinyt käydä käsiksi tehtävään kuin tehtävään.

Keskuksen fyysikot saivat kerran lääkintäosastolta pyynnön selvittää, mitä tapahtuu panssarivaunun sisällä, kun se on saanut osuman ammuksesta tai miinasta. Fyysikkojen mielestä työ oli mahdoton, Jäntistä ei, joten hän pani ongelman hautumaan.

Pulma lähti ratkeamaan tossutanssiaisten ansiosta.

”Ne järjestettiin meillä kotona vaimoni Annikin syntymäpäivän kunniaksi. Professori Heikki Miekk-oja toi hänelle lahjaksi tiiliskiven kokoisen Metalliopin. Sen sisällysluettelosta löysin ratkaisevan sanan myötöraja.”

Ennestään tiedettiin, että kun torpedo osuu sotalaivaan, kannelle saapuva värähdysliike katkaisee siellä seisovien jalkaluut. Tankin kolhussa kytkintä painavan jalka menee muusiksi nilkkaa myöten. Kun tankin massa on paljon pienempi sotalaivan massaa, tuli mieleen tutkia tankin liikkeitä myötörajaa hyväksi käyttäen.

Armeijan varikolta Jäntti sai tutkimuskohteekseen vanhan tankin. Sen sisään sähköteknikot asensivat painepiirturin, jossa oli 10 paineanturia eri jäykkyyksin.

”Sitten piti räjäyttää kolmen kilon trotyylipanoksia lähellä tankkia ensin 50 metrin, sitten 25 metrin päässä ja niin edelleen.”

Muutaman räjäytyksen jälkeen fyysikot nousivat kapinaan.

”Minulta ei kysytty mitään, mutta insinöörioppilaskokelas lähetettiin tiedustelemaan akateemikko Pekka Jauholta, onko tuollaisessa räjäyttelemisessä mitään järkeä. Jauho kehotti jatkamaan loppuun asti.”

Niin tapahtui.

”Tulos piirrettiin sitten koordinaatistoon, jossa ordinaattana oli etäisyyden logaritmi ja abskissana tankin seinän liike. Kuvaaja nousi pystysuunnassa aivan suorana, kunnes vaakasuunta saavutti 30 senttiä, jossa abskissa oli vaakasuora. Tämä oli sopusoinnussa ajajan nilkkahavainnon kanssa.

Tankin seinän värähdysluku on niin suuri, että elollinen aine tuhoutuu koskettaessaan tankin seinää.”

Lue koko Jaana Koverolan tekemä haastattelu täältä, – mainio erinomainen elämänkertomus:

kem112_avaus.pdf (kemia-lehti.fi)

*

PS 1.

Myötöraja; Wikipedian määritelmä tässä Myötöraja – Wikipedia

Rakenteiden vaurioitumisesta; ”Rakenteessa oleva materiaali voi joutua niin kovan jännityksen alaiseksi että siinä tapahtuu vaurioituminen. Tällöin on kyseessä materiaalin lujuuden ylittyminen. Myös materiaalin kyky kestää väsyttävää kuormitusta tai virumista voi ylittyä. Kuitenkin tarkasteltaessa rakennetta kokonaisuutena se voi vaurioitua myös stabiliteetin menettämisen johdosta. Stabiliteetin menettämisen tapoja ovat esimerkiksi nurjahdus, lommahdus ja kiepahdus. Käytännössä aina seurauksena on lisäksi myös pysyviä vaurioita rakenteeseen, jotka johtuvat materiaalin lujuuden ylittymisestä.” > Lujuusoppi – Wikipedia

*

PS 2.

Opettaja Aapeli Jäntti teki Luhalahden kyläkoulun jälkeen ansiokkaan työuran poikien kasvatuslaitoksessa.

Luhalahden kyläkoulu elää ja toimii yhä.

Viime lauantaina sen kuuluisin oppilas, maastohiihtäjä ja 12-kertainen arvokisamitalisti Krista Pärmäkoski (o.s. Lähteenmäki) oli Ikaalisten kaupungin ja Ikaalisten Urheilijoiden järjestämässä suuressa kansanjuhlassa päähenkilönä, ohellaan läheisin tukihenkilöstö – ja Ikaalisten yllätyksenä Elastinen. – Parhaimmillaan Ikaalinen Spa Resortin rakenteet olivat äärirajoille kun kansa huusi Kristalle..

Ks. Iltalehti/Santtu Silvennoinen, 23.4.2022;  Elastinen ja Krista Pärmäkoski: muusikko yllätti hiihtäjän mitalijuhlassa (iltalehti.fi)

*

+8
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu