Miten Venäjä näkee 23.8.1939 solmitun Hitlerin-Stalinin sopimuksen nykyisin?

Miten Venäjä näkee 23.8.1939 solmitun Hitlerin-Stalinin sopimuksen nykyisin?

*

Kaksi diktaattoria ”jakoi Euroopan” yhdellä salaisella sopimuksella 80 vuotta sitten. Sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaisesti suoritettu etupiirijako johti toisen maailmansodan puhkeamiseen. Venäjän ulkoministeriö esitti arviointinsa sopimukseen johtaneesta tilanteesta ja siitä, mitä sitten seurasi.

*

Päivämäärä 23. päivä elokuuta 1939 on maagisesti iskeytynyt historiasta kiinnostuneiden tajuntaan.

Tuosta Molotovin-Ribbentropin sopimuksen (MRP) syntyhetkestä tuli elokuussa kuluneeksi 80 vuotta. Jostain kumman syystä – jotka kyllä aavistan – sopimusta meillä Suomessa tosiaankin kutsutaan Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerien nimillä, vaikka alusta alkaen on tiedetty, että sopimuksen takana olivat diktaattorit Hitler ja Stalin. Ehkä suomalainen sordiino pidättäytyi mainitsemasta isoja päälliköitä. Muualla Euroopassa ja maailmalla – samoin kuin Saksassa – tuo Moskovan sopimus tunnetaan Hitlerin ja Stalinin sopimuksena (Hitler-Stalin Pakt – HSP).

Der deutsch-sowjetische Nichtangriffspakt, bekannt als Hitler-Stalin-Pakt (nach den beiden Außenministern auch Molotow-Ribbentrop-Pakt genannt); https://de.wikipedia.org/wiki/Deutsch-sowjetischer_Nichtangriffspakt

Aivan oma lukunsa on se, että meilläkin tuota tekoa kutsutaan hyökkäämättömyyssopimukseksi, vaikka se salaisen lisäpöytäkirjansa mukaan nimenomaisesti oli hyökkäyssopimus, diili jolla kahden suurvallan välinen tila jaettiin osapuolten kesken etupiireihin, joiden haltuunotosta nimenomaisesti oli kysymys.

*

Venäjän nykyinen näkemys

Venäjän Ulkoministeriön fb-sivuilla (MID Rossia) on 1.9.2019 päivitettynä videokokonaisuus, joka ilmeisesti edustaa Venäjän valtion virallista nykyistä kantaa MRP:hen.

Sopinee laittaa tänne, kun aihe kuitenkin kiinnostaa 80-vuotispäivän jälkeenkin, ja muutoin tällaiset päivänkohtaiset päivitykset tuppaavat häipyä verkkojen seitteihin, eli:

Linkki; https://www.facebook.com/MIDRussia/posts/1960360950730003?__tn__=K-R

 

Russian Foreign Ministry – МИД России

September 1 at 10:30 AM ·

*

Venäjän ulkoministeriö;

käännös/translation: Veikko Huuska;

”80 vuotta sitten alkoi toinen maailmansota, josta tuli koko ihmiskunnan suurin tragedia. Sota vei kymmenien miljoonien ihmisten hengen ja vaikutti lukuisten sukupolvien kohtaloon.

Tänään, kun monissa maissa tarkistamaan käsityksiä toisen maailmansodan syistä ja seurauksista, jotta vastuu tästä globaalista katastrofista sälyttyisi tasapuolisesti Hitlerin Saksalle ja Neuvostoliitolle, samalla kun heitetään syyllisyyden varjo nykyaikaisen Venäjän ylle. Siksi on tärkeää luottaa tiettyihin tosiasioihin ja asiakirjoihin, jotka kuvaavat sotaa edeltäneen tilanteen monimutkaisuutta, – ja olla avoimia todellisille syille ja seurauksille, jotka johtivat maailman tähän traagiseen tapahtumaketjuun.

Vuoden 1938 Munchenin sopimuksen jälkeen Euroopassa oli syntynyt uusi tilanne, jolle on ominaista Neuvostoliiton kansainvälisen erityksen vahvistaminen. Moskovalle tämä ilmeni korostuneesti Yhtyneen Neuvosto-vastaisen rintaman muotoutumisessa (Britannian ja Ranskan Hitlerin kanssa allekirjoittamat julistukset 30. päivä syyskuuta ja 6. päivä joulukuuta 1938, vh). Mutta vielä tässäkin tilanteessa Neuvostohallitus teki kaiken voitavansa tukeakseen kollektiivisen turvallisuuden järjestelmän luontia, kiirehtien sen tarvetta, mikä tuli vielä ilmeisemmäksi Hitlerin eliminoitua Tshekin valtion maaliskuussa 1939. Neuvostoliitto tuomitsi voimakkaasti Kolmannen valtakunnan aggressiiviset toimet, kieltäytyen tunnustamasta Slovakian kaappausta, ja tähdensi kolmivalta-sopimuksen solmimisen ensisijaisuutta Lontoon ja Pariisin kanssa.

Kevätkesällä 1939 Venäjän ja Puolan suhteet muodostuivat erityisen tärkeiksi. Moskovassa uskottiin, että kolmivaltasopimus Lontoon ja Pariisin kanssa voidaan toteuttaa vain mikäli Varsova liitetään siihen mukaan. Huolimatta Moskovan toistuvista yrityksistä vakuuttaa Puolan johto, sen keskuudessa vallinnut erittäin neuvostovastainen ilmapiiri, joka oli valmis sopimukseen kaikkien muiden valtojen kanssa, mutta ei Neuvostoliiton kanssa, oli voimistunut yli terveen järjen mittojen. Puolan pääesikunta oli jo vuonna 1937 omaksunut äärimmäisen tavoitteen: “koko Venäjän tuhoamisen”.

Kolmivaltasopimusta koskevat Englannin-Ranskan-Venäjän neuvottelut jatkuivat aina elokuun 1939 jälkipuoliskolle saakka. Neuvostoliiton sopimusluonnoksessa määrättiin välittömästä sotilaallisesta avusta aggression sattuessa, mikä ei sopinut englantilaisille ja ranskalaisille, jotka mieluummin toivoivat Puna-armeijan poimivan kastanjat tulesta heidän puolestaan. Neuvottelut takkusivat loputtomien korjausehdotusten, määritteitä koskevien pilkunviilausten sekä aggression eri muotojen ja turvatakuiden laukeamisen viilauksen jne. johdosta. Tämä johti lopulta niiden lopulliseen taukoon.

Huomioiden vallitsevan tilanteen elokuun 1939 alkupuolella Neuvostoliiton johtajat suostuivat aloittamaan Neuvostoliiton ja Saksan väliset neuvottelut. Tällä tavoin käynnistettiin monimutkainen diplomaattinen karuselli, jossa kumpikin osapuoli toteutti omia intressejään. Saksa pyrki välttämään sotilaallisen konfliktin Neuvostoliiton kanssa olosuhteissa, joissa se suunnitteli Puolan valtausinvaasiota, ja tahollaan Venäjän keskeinen tavoite oli ennalta torjua Saksan ja läntisten demokratioiden välinen, anti-venäläinen asetelma, ja estää joutumasta itse aggression kohteeksi. Neuvostoliiton-Saksan välisen hyökkäämättömyyssopimuksen tulos tuli Neuvostoliitolle kovaan tarpeeseen, mutta samalla sekä pakotettu että äärimmäisen vaikea ratkaisu.
Siinä missä (läntisten demokratioiden Hitlerin kanssa syyskuussa 1938 solmima, vh) Munchenin sopimus salli alistaa Euroopan valtioita ja niiden väestöä, mukaan lukien juutalaisten tuhoamisen, elokuun 23. päivän 1939 sopimuksella poistettiin Saksalaisen vaikutuspiiristä Länsi-Ukrainan ja Valkovenäjän suuret alueet, jolloin ne samalla poistettiin Saksan “uuden järjestyksen” ja Holokaustin piiristä.

Hitlerin suorittama Puolan miehitys vahvisti oikeiksi Neuvostoliiton johdon tekemät päätökset. Britannia ja Ranska hylkäsivät puolalaiset kohtalonsa huomaan ja menettämättä uskoaan Saksan ja Neuvostoliiton vastakkainasetteluun, tekivät päätöksen niin sanotun “omituisen sodan” (”Strange War”) puolesta, – sodan joka jatkui sitten ylikahdeksan kuukautta, mikä teki Hitlerille huomattavasti helpommaksi kohdistaa aggressionsa ensi läntiseen Eurooppaan ja sitten Neuvostoliittoa vastaan.

Syyskuun 15. päivä 1939 allekirjoitettiin Neuvostoliiton ja Japanin välinen aselepo, ja samana päivänä Valkovenäjän ja Kiovan sotilaspiirit saivat ohjeen siirtää kaikki yksiköt ja niiden tukiykiköt taisteluvalmiuteen. Punainen armeija saapui Puolan alueelle 17. päivä syyskuuta ja antoi julistuksen, jonka mukaan se ei etene Vilna-Lozma-Bug –linjaa pidemmälle, eikä käytä aseita Puolan armeijaa vastaan, mikäli se itse ei aloita taistelutoimia.

Puna-armeijan puolalainen marssi merkitsi Ukrainan Valkovenäjän kansojen yhdistymistä Neuvostoliiton uusien rajojen sisällä. Vain alueet, jotka Puola miehitti vuosina 1920-1921, miehitettiin. Lähes kaikkialla Neuvostoliiton joukot etenivät ”Curzon-linjalle”, jota vuonna 1919 Ententen (länsivaltojen) korkein neuvosto ehdotti Puolan itärajaksi. Neuvostoliitto ei ollut sotatilassa Puolan kanssa, minkä länsimaiden johtajat ja Puolan pakolaishallitus tunnustivat.

Tosiasia että Neuvostoliiton ja Saksan asevoimat tulivat suoraan linjakosketukseen keskenään huolestutti Neuvostohallitusta. Se ymmärsi, että sota sotaa Hitlerin kanssa ennemmin tai myöhemmin ei voinut paeta, etenkään sen jälkeen kun puolalainen puskuri oli menetetty, toisaalta Baltian maat suorittivat edelleen ”puskurin virkaa”, ja Neuvostoliitolle oli elintärkeää säilyttää niiden riippumattomuus. Siksi Moskova, joka solmi syksyllä 1939 keskinäisen avun sopimuksen Latvian, Liettuan ja Viron kanssa, ei kysynyt heidän ”neuvojaan”, ja sen asema muuttui vasta kesällä 1940, sen jälkeen kun Hitler oli kukistanut Englannin ja Ranskan joukot ja miehittänyt niiden hallussa olleen läntisen (manner-)Euroopan. Baltian maat sijaitsivat tulilinjalla, ja oli selvää: joko Liettua, Latvia ja Viro liittyvät Neuvostoliittoon tai tulevat Saksan miehitysvyöhykkeeksi.

Siten Neuvostoliitto kohtasi maailmansodan alkuvaiheet strategisesti edullisissa asemissa. Liittymättä mihinkään taistelevista osapuolista, se noudatti puolueettomuuspolitiikkaa ja käytti tilaisuuden vahvistaa sotilaspoliittista ja taloudellista asemaansa.

Hitlerin valtaantulon jälkeen Neuvostoliitosta tuli pitkäksi aikaa ainut mahti, joka kantoi huolta Saksan aggressiivisista suunnitelmista ja joka pyrki kokoamaan yhteen Euroopan maiden yhteisen voiman turvaamaan rauhan. Hitlerille, joka oli perustanut valtionsa rasismin ja nationalismin pohjalle, ja joka suunnitteli juutalaisten, romanien. slaavien (?, vh) ja kaikkien ”ali-ihmisten” joukkotuhoamista, Neuvosto-Internationaali oli käsitteenä absoluuttinen paha, ja siten Neuvostoliitto näyttäytyi kolmannen valtakunnan päävihollisena.

Neuvostopolitiikkaa toisen maailmansodan alkuvaiheissa voidaan arvioida eri tavoin, mutta on mahdoton mitätöidä sitä tosiseikkaa, että Neuvostoliitto oli se mahti, joka tuhosi natsismin, vapautti Euroopan ja pelasti Euroopan demokratian tuholta.”

 

Lähde:

Russian Foreign Ministry – MDI Rossii

*

Tekstiin liittyvää lisätietoa:

Münchenin sopimus oli eräiden Euroopan suurvaltojen solmima sopimus Tšekkoslovakian sudeettialueen luovuttamisesta Saksalle. Münchenin konferenssi pidettiin ja sopimus allekirjoitettiin 29.–30. syyskuuta vuonna 1938. Paikalla olivat Adolf Hitlerin edustama Saksa, Neville Chamberlainin edustama Yhdistynyt kuningaskunta, Édouard Daladierin edustama Ranska sekä Benito Mussolinin edustama Italia. Poissa oli Neuvostoliitto.

https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%BCnchenin_sopimus & https://en.wikipedia.org/wiki/Munich_Agreement

*

Hitler-Stalin Pact 23.8.1939; https://www.counterpunch.org/2019/08/26/the-hitler-stalin-pact-of-august-23-1939-myth-and-reality/ & https://en.wikipedia.org/wiki/Molotov%E2%80%93Ribbentrop_Pact

*

Ranskan ja Saksan Julistus 6. päivä joulukuuta 1938;

The Franco-German Declaration of December 6th, 1938

(October 19-December 22, 1938)

http://www.ibiblio.org/pha/fyb/part_2.html

*

How Britain Hoped To Avoid War With Germany In The 1930s

https://www.iwm.org.uk/history/how-britain-hoped-to-avoid-war-with-germany-in-the-1930s

*

Curzon Line; https://en.wikipedia.org/wiki/Curzon_Line

*

“Paholais-sopimus joka saastutti Ihmiskunnan”; https://www.welt.de/geschichte/zweiter-weltkrieg/plus199068349/Teuflischer-Hitler-Stalin-Pakt-Was-im-geheimen-Zusatzprotokoll-steht.html

*

Kolmivaltasopimus, joka toteutui: https://de.wikipedia.org/wiki/Dreim%C3%A4chtepakt

*

https://en.wikipedia.org/wiki/Anglo-Polish_military_alliance

*

Michael Jabara Carley

Who Betrayed Whom? Franco-Anglo-Soviet Relations,

1932–1939

https://www.webdepot.umontreal.ca/Usagers/carleym/MonDepotPublic/Carley%27s%20Web%20site/Carley_Berlin_2014.pdf

*

veikkohuuska

historianharrastaja, tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu