Nyt ne taputtavat jo sille, että Megayhtiöt sulkevat suut

Nyt ne taputtavat jo sille, että Megayhtiöt sulkevat presidentin viestit

Tämä blogi on suoraa jatkoa Valtioiden näivettymistä ja Yhtiöiden nousua päivittelevälle blogilleni 2.1.2021.  Siinä käsittelin varjo-armeijoita verhojen takana toimivien todellisten mutta julkisuutta ja velvoitteita kaihtavien voimien vaikutusvallan kasvusta ja kohtalokkaasta tulevaisuuden tilasta, johon tuo estelemätön kehitys väistämättä vie: nimittäin valtioiden kuihtumiseen, niiden toiminnan ja voimankäytön kannalta olennaisten verotulojen supistumisen ja vastuunkaihtelun seurauksena.  Seuraa tekstejäni, tämä on sarja.

*

On tietysti tulenarkaa alkaa puolustaa sananvapautta hetkellä, jolloin mielet ovat koholla ja uskonvarmuus vahvimmillaan.

Demokratian perustavia sisältöjä on sananvapaus.  Vapaus ja mahdollisuus esittää näkemyksensä.  Koskee niin ylintä voimakeskusta kuin takimmaisen rivin rivi-ihmistä. Eikö?

Olemme eläneet mielenkiintoisia hetkiä ja vaiheita loppiaisen 2021 tiimoilta. Sekavaa pääosin kai tuntematonta sakkia on päässyt Yhdysvaltain ns. demokratian korkeimpaan rakennukseen, vallan kukkulalle. Ryntäys on ruma ja jätti likaisia jälkiä, niin rakennukseen kuin Demokratian omakuvaan. Kysyä pitää tietysti itse raiskaavan tapauksen mahdollistumisesta:

Ketkä menivät ja ketkä eivät estäneet menemästä? Siitä arvatenkin kuullaan myöhemmin.

Katselin vielä kuvia ja näkemykseni mukaan tuo vallan linnake on kohtalaisen vahva ja hyvin suunniteltu: helppo puolustaa! Mutta miksi sen puolustus murtui? Ketkä sananmukaisesti päästivät väen sisään halliin, työhuoneisiin, kaikkein pyhimpään? Siis päästivät, torjumatta väen ryntäystä.

*

Mutta nyt pohdimme aivan muuta asiaa, joskin se liittyy elimellisesti tuohon väenrymistykseen.

Kun eräät maailman suurimmat finanssi- ja ajanviettokombot asettivat Yhdysvaltain presidentin 12 tunnin pannaan, siis poistivat viestejä ja sulkivat viestikanavan, monet meillä ja muualla taputtivat.  Siis aplodeersivat. 

Ymmärsikö heistä monikaan esittäneensä julkiset suosionosoitukset sensuurille. Kutakuinkin mielivaltaiselle sensuurille. Siis sananvapauden rajoituksille ja suun tukkimiselle?

*

Totta maailmassa ymmärrän, että tarkoitus oli hyvä ja tarpeellinen.  Moni manasi sitä, että etteivät nuo ja muutkin konglomeraatit (jättiyhtiömuodostelmat) ole jo aikaisemmin ole pannut sen henkilön ”turpaa tukkoon”.  Mieluiten jo ihan alussa, siis vuonna 2015 tai sitäkin ennen?

Mutta nyt se tehtiin kalkkiviivoilla, kun mies on – ei rampa ankka – vaan viimeisillään korkean valtansa kahvassa oleva yhdenkauden päällikkö, jonka tulevaisuus on vielä avoin. Tällä ei ole merkitystä.

Merkitystä on sillä, että jotain henkilöä sensuroitiin, sananvapautta loukattiin. Sellainen toimi on paljon käytetty, kaikki tietävät sen. Jakava taho voi rajoittaa ilmaisua, sellainen velvollisuus on, jopa ihan lain nojalla.

Monet tämänkin blogisfäärin kirjoittajat tietävät julkaisijan ja levittäjän vastuun, osa ihan omakohtaisesti, kuten minäkin muiden muassa.  Olennaista ilmaisunvapauden – siis laajemmin ottaen demokratian – kannalta on se, että rajoittaminen tapahtuu säännönmukaisesti ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Tiivistän monimutkaisen, ei ihan yksiselitteisen, velvoitteen ja toimenpiteen tällä kertaa näin.

Laillisesti.

*

No, tekikö FB ja jotkut muut kombot sitten mielestäni väärin, kun poistivat Trumpin – en kutsu häntä enää presidentiksi, hän on jo tallustanut kunniakkaan virkansa moraalisesta piiristä ulos – viestejä ja sulkivat hänen ”kanavansa”?

Väärin ainakin siinä mielessä, että ratkaisu ei ollut linjassa aiemmin niiden noudattaman/noudattamien linjan ja käytännön kanssa. Ne ikään kuin imivät miehestä irti kaiken liiketaloudellisen ja avoimuuden mahdollistaman hyödyn, ja nyt, kun hän on viimeisillään, ja teki tyrimisensä huipennuksen, hänet lasketaan ulos, periaatteella ”Mauri on mauriutensa tehnyt, Mauri saa kävellä”.  Mikä tässä toiminnassa on loogista, perusteltua, laillista? Lailliseen menoon, ilmaisun laajassa merkityksessä, kuuluu mm. yhdenvertaisuus lain ja ratkaisunteon edessä, suhteellisuus, perusteltavuus, jatkuvuus, päätöksentekijän legitimiteetti ja avoimuus!

Mutta tuo ei ole tämän blogin pointti. Kysymykseni kohdistuu siihen asemaan, vallankäyttöön ja päätöksentekomalliin, jota FB ja sen menetelmäkumppanit nyt sovelsivat.

Maailman suurimmat yhtiöt ovat järkiään megakomboja, jättiläisiä, informaatio- ja viihdytyspalveluita ylläpitäviä ja tuottavia konglomeraatteja, monikansallisia jättiläisiä, valtioita valtioissa.  Itse asiassa ne ovat Maailman vahvimpia vallankäyttäjiä, valtioita vahvempia. Valtiot vapisevat kun ”Ne” toimivat, ”Ne” eivät vapise kun valtiot toimivat. Ne eivät tottele, tai tottelevat vain minimaalisesti ja rimaa hipoen. Maailma on niille avoin. Jos joku Valtio alkaa ryppyilemään niille, ne sanovat goodbye ja jatkavat toimintaansa ja voittojentuottamista (”rännäämistä”) kuin ei mitään. Ne ovat Maailman herroja, vallat ovat niiden käsissä ja finanssivirroissa, jotka ovat jo syöpärihmojen ja pesäkkeiden avulla vallanneet maailman.

Niitä ei ole kukaan valinnut, ne ovat markkinavaltoja hyödyntäen kasvaneet ja kasvatettu kokoonsa, hallitsemattomasti Valtiolle kuuluvaa valtaa imien. Niiden vallalle ei ole demokraattista legitimiteettiä, niiden vallasta ei ole säädetty valtiollisessa lainsäädännössä, lait vain myötäilevät tai väistelevät, katsovat toisaalle, niiden rymistellessä.

Kansalaiset, äänestäjät eivät ole koskaan päässeet äänestämään niiden vallasta, toiminnasta, voitonmuodostumisesta ja rahanjaosta.

Vielä joskus lähihistoriassa luulin ihan vilpittömästi että Kiinasta tulee Maailman seuraava hegemoni ja säätäjä.

Erehdyin.

Meillähän on jo ”Ne”.  Keskuudessamme.

Nyt ne valtaavat demokratian, sielujemme ja elämämme valon, ainoan toivomme.  Sulkevat silmiemme edessä sananvapauden kanavia, jopa presidentiltä. Jos Venäjä sulkisi Niinistön älypuhelimen ja vielä tätä provokatoorista kysymystä venyttäen, laittaisi hänet kotiarestiin. Aplodeeraisimmeko me? Nyt FB ja co:t sulkivat verkkoyhteyden, ainoan systeemin ja putkiston, jonka kautta kansalaisten ääni ja vimma voi jotenkin hallitusti ja osittain tuloksia, siis seurauksia ja pieniä rusinoita tuottaen kuulua ylimpiin kamareihin. Vaikkakin vain kuiskauksen ja kitinän muodossa, mutta jossain marginaalisessa mielessä myöskin hoitotuloksia tuottavina, edes huokaisuina putken päässä, etäällä. Tosin se kohdistui tällä kertaa kansalainen Trumpiin, joka vielä vajaat kaksi viikkoa on myös presidentti, mutta pysyvästi citizen.  Tässä on paljon pelissä.

*

Mutta nyt nämä Herrojen herrat, maailmanvallat ja todelliset vaikuttajat, sulkivat jo päättyneen vallanhaltijakauden loppuhenkosissa Maailman suurimman yksittäisen valtiojohtajan sananvapauden omilla kanavillaan. Hyväkkäät aplodeerasivat. Vilpittömästi, olihan teko oikea ja peruste parhain mahdollinen, sujettiin vääryyden julistajan suu. Eivät todellakaan nähneet koko kuvaa:

Veroja maksamattomat, maailmaa ja muita yhtiöitä, lopullisia maksajia eli meitä kansalaisia, riistävät ja imien nylkevät suurkombot ottivat ja rajoittivat demokratian ydinhermoa, joskin kiperässä tilanteessa, mutta niille  itselleen parhaimmassa mahdollisessa tilanteessa, jonka tuo onneton itse vielä loi ja mahdollisti!

Ne tekivät sen hyvässä asiassa ja hyvin tarkoituksin. Mutta kohta ne tekevät saman pahassa asiassa ja pahoin tarkoituksin. Ymmärrättekö te tätä.

Hurratkaa, vapaasti, mutta tämä käy kalliiksi.

*

”Ne” – yhtiömonsterit – ovat jo tärvelleet pörssit, pelikentän, median, viestintäjärjestelmät, imevät alustat ja viestijät kuiviin, pilaavat maailman.  Tekevät saman, minkä finanssimaailman ”elvyttäjät” ja vahinkovakuutukset suurvoittajille järjestäneet poliitikot ja jälkilaskut tavalliselle keskiluokalle vyöryttäneet sopimusjärjestelmät ovat jo talouselämälle tehneet. Kaiken määräävä fokus on siirretty synteettiselle finanssimarkinalle ja sen höyläysjärjestelmille.  Reaalitalous on näivetetty robustisen ja tarpeettoman, ruman serkunpojan rooliin. Sitä vain on siedettävä, mutta varsinainen ratkaisupeli käydään muualla, minimoidun reaalitalouden takana laajalla kankaalla, kaikkea hallitsevan finanssin sisällä, sen oireita ja hulluuskohtauksia silitellen ja pöytää sille aina vain runsain antimin parannellen!

*

Nyt ”Ne” käyvät viimeistenkin demokratian rippeiden kimppuun.  Sulkevat suun.

Eivät enää valtiot, niiden oikeusjärjestys ja korkeimmat laillisuustoimijat, ratkaise ja tuomitse sananvapauden väärinkäytön tapauksia. Heikot valtiot ja vedätettävät innolistot taputtavat ja huurraavat, kun Suurmogulit ottavat tämänkin viimeisen vallan haltuunsa ja alkavat sulkea suita, presidenttien tilejä.

Samalla lailla kylmän sodan jälkeen ”vapautettiin” markkinat ja siirrettiin Valtiolta sille kuuluva ehdoton valta markkinoille, siis harvoille ja valituille.

Nyt olemme hyväksyen luovuttaneet rahat ja kanavat Yhtiöille.

Puuttuu vain, että alamme kieltää kaiken tätä uutta järjestystä kriittisesti arvioivat näkemykset, sanat ja teot. Myös ajatukset – sehän kuuluu pelin henkeen, näköjään.

Nyt menossa oleva aplodeerattu ja siunauksin hyväksytty prosessi, on seuraava vaihe Valtion hautajaistiellä. Sananvapauden valvonta ja sanktioiden syytely on juhlien luovutettu virallisesti, käätyineen ja protokolleineen, Yhtiöille. Noille ainoille, harvoille, voitokkaille voittajille.

Kiitos siitäkin vähästä.

Mutta minä en taputa, vaikka koko muu Maailma taputtaisikin.