Olisivatko Talvi- ja Jatkosota voitu välttää?

Olisivatko Talvi- ja Jatkosota voitu välttää?

Aihetta käsittelevä artikkeli;

Alpo Rusi – Pekka Visuri: Olisiko talvi- ja jatkosodat voitu välttää? Kanava n:o 4/2021, 28.5.2021

*

Tunnetut tutkijat Alpo Rusi ja Pekka Visuri toteavat artikkelinsa ingressissä tunnetun tosiseikan: Suomi vedettiin toiseen maailmansotaan Euroopan hauraan turvallisuusjärjestyksen romahdettua 1939.  Suomen mahdollisuuksia välttää sotaan joutuminen on pidetty vähäisinä. Niinpä tutkijat kysyvät tuhannesti esitetyn hypoteettisen kysymyksen: Olisiko valtiojohto voinut estää talvisodan myönnytyksillä ja välttää jatkosodan? Kirjoittajat tutkailevat talvisodan taustaa ja jatkosotaan johtanutta kehitystä uusimman tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta.

*

Tutkimukset, se ”uusin tutkimuskirjallisuus”, johon kaksikko lähinnä tukeutuu artikkelissaan ovat professori Michael Jonasin väitöskirja Kolmannen valtakunnan lähettiläs (2010) ja professori Stephen Kotkinin Stalin-teos Waiting for Hitler, 1929-1941 (2017). Aihetodisteina he käyttävät tuttuja tosiseikkoja: Suomen valtiojohdon sisäiset erimielisyydet, Hitlerin-Stalinin etupiirisopimus 23.8.1939 ja ulkoministeri Erkon ammattitaidolliset rajoitteet.

Kovin paljon kirjoittajat eivät saa nyhdettyä kasaan sellaista kovaa aineistoa, joka vakuuttaisi aiheeseen perehtyneen ja hieman toisessa valossa tapausten kulun näkevän.

*

Rusi-Visuri duo kirjoittaa:

”Kotkin pohtii, miksi Stalin kohteli Suomea eri tavalla  kuin Baltiaan maita, vaikka hän ei pelännyt Suomea sotilaallisesti.  ”Mikä tahansa motiivi olikin, Stalin ei ollut maksimalisti.  Hän oli useita kertoja perääntynyt neuvotteluissa tavoitteistaan, mutta Helsingin hallitus ei ottanut häntä todesta”, hän [Kotkin] arvioi.”

Ja ikään kuin niittinä tämän arvion vahvuudesta he jatkavat: ”Kotkin paljastaa NKVD:n perustaneen vasta 2.12. ensimmäisen vankileirin 25 000 suomalaiselle sotavangille.  Mikäli sotaa olisi suunniteltu jo varhemmin, ei vankileirejä olisi ryhdytty rakentamaan näin myöhään.”  Ajankohta jää noin ilmaistuna hieman hämäräksi; ensin sanotaan perustaneen 2.12. ja sitten ”ryhdytty rakentamaan noin myöhään”; emmehän tiedä miten kauan perustamispäätöksestä kului ”vastaanottovalmiuteen”.

Tämä seikka vuotaa kuin seula. Maa, joka oli väärällään vankileirejä, sadoin tuhansin, ei ole mitenkään purjeessa vaikka miten ”myöhään” plaanaisikin suomalaisten suojeluskuntalaisten ja kansallismielisten ensiaallon tappamista (25 000). Ainahan vankileireille vapaata tilaa saadaan, Stalin jos kuka tiesi keinot.

Jo pitkään on Katynin sotarikoksen ajoitukseen liittyen aavisteltu ja kai tiedettykin, että siellä tehtiin tilaa Suomen pojille – keväänkorvalla 1940. Kotkinin ”paljastus” ei sinänsä ole mitenkään ristiriidassa asiassa aiemmin tiedettyyn nähden.

*

Katynin joukkomurha

Wikipedia: ”Eräissä yhteyksissä on esitetty että Katynin teloitukset olivat kosto venäläisten vankien kohtelusta Puolan leireillä Puolan–Neuvosto-Venäjän sodan yhteydessä 1920.[7]

Verityö eli surmaamiset toteutettiin kuulustelun ja henkilötietojen tarkistuksen jälkeen erityisessä ja äänieristetyssä teloitussellissä suurelta osin. Kuulusteluselliä sanottiin Punaiseksi selliksi ja Lenin-selliksi. Uhreja ammuttiin lähietäisyydeltä päähän, joko niskaan tai ohimoon saksalaisvalmisteisella 7,65 mm Walthertaskuaseella. Venäläisiä pistoolimalleja ei juurikaan käytetty, sillä ne eivät olleet yhtä toimintavarmoja ja ne olivat raskaampia käsitellä. Eräs merkittävimmistä teloittajista oli Vasili Blohin.[8]

Katynin teloituksilla on myös yhteys talvisotaanVenäjän tiedeakatemian historioitsija Natalia Lebedeva on esittänyt, että teloituksia Katynissa aikaistettiin, koska vankileireille haluttiin saada tilaa mahdollisia suomalaisia ja Baltian maista saatavia sotavankeja varten.[9] Lebedeva oli tärkeässä asemassa Katyniin liittyviä neuvostodokumentteja tutkineessa komissiossa. Muun muassa Ostaškovin leirin johtaja Grigori Korytov mainitsi raportissaan vankileirien tyhjentämistä käsitelleestä NKVD:n kokouksesta, jonka kirjoitti ennen maaliskuun neljättä 1940, että huhun mukaan Ostaškovin vankileiri olisi mahdollisesti tyhjennettävä maaliskuun aikana, jotta sille voitaisiin sijoittaa suomalaisia.”  Linkki Wikipediaan: Katynin joukkomurha – Wikipedia 

*

Talvisodan ja Jatkosodan kohtalonyhteys

Kirjoittajat siteeraavat Talvisotaan liittyen:

”Kotkin tekee armottoman johtopäätöksen:

”Suomi taisteli vältettävissä olleen sodan ja maksoi siitä kalliisti.”  (”Finland paid a heavy price for the avoidable war.”)

Tuo näkökohta ei selitä mitään. Se toisintaa stalinilaisen itseilmaisun syksyn 1939 ajoilta, mutta ei vähäisimmässäkään määrin todista mitään, ”mitä sitten olisi tapahtunut”, kun olisi ensin ”käyty tuo Toteutumaton Talvisota”.

Talvisodaksi kutsuttu sota Neuvostoliiton luoteisella rajalla ei ollut mikään irrallinen ja ohimeneviin konjunktuureihin tai uhkiin perustunut sota.  Joka tapauksessa Kremlin välittömistä uusista toimenpiteitä vaatineista seikoista olisi ollut ”käymättömän Talvisodan jälkeen” (mikä sen tien tuottama tulos kevääseen 1940 mennessä olisi ollutkaan?) ryhtyä päteviin toimiin Saksan tulossa olevan hyökkäyksen torjumiseksi ja torjunnan asetelmien lujittamiseksi. Todistustaakka esittämiensä näkemysten puolesta on Kotkinilla, ei suomalaisilla. Mutta miten professori asian todistaisi.

Mentaalisesti Talvisota menetyksineen ja yhteenhitsautumisineen ja katkerine pettymyksineen oli ilmeisen paras valmennuskurssi Jatkosodan päiviä varten, jotka olivat väistämättä tulossa.

Valinta ei ollut Suomen siltä osin, olisiko Jatkosota ollut vältettävissä.  Talvisodan alla myöntäantaminen olisi hajoittanut kansan ja missä muodossa ja laajuudessa Neuvostoliiton painostustoimet ja ”ennaltaehkäisevä” toiminta suomalaisen sotilaallis-maanpuolustuksellisen väen joukoissa olisikaan iskenyt verta, kaikki tämä olisi yksiselitteisesti murtanut kansallista vastarintaa ja tosiasiallista kykyä taistella kesästä 1941 alkaen. Vältetyn Talvisodan hinta olisi jouduttu maksamaan korkeiden korkojen kera myöhemmin.

Eli vastaus kuuluu:

Suomi olisi voinut välttää Talvisodan, mutta välttelyn hinta olisi ollut korkeampi kuin sodan käyminen.

Sodan käymättömyys olisi vienyt taistelukyvyllisen pohjan taistella Jatkosodan tilanteessa; joko niin että Suomea ei tunnetussa muodossa olisi enää kesäkuussa 1941 ollut, tai vaikkapa olisikin ollut sen valtiollis-kansallinen toimintakyky ja resilienssi olisi vakavasti vaurioitunut. Sisäinen hajaannus, joka faktisesti kesällä ja syksyllä 1939 oli hämmentävän korkealla tasolla, olisi vain pahentunut, eikä yhteistä rintamaa olisi syntynyt nyt nähdyllä tavalla.

*

Toteutunut historia ei läheskään aina ole ”paras mahdollinen” vaihtoehto, mutta tässä tapauksessa se kaikkine virheineen ja puutteineen on kuitenkin parasta, mihin Suomi silloisissa oloissa ja silloin käytettävissä olevan voiman olosuhteissa ikinä pystyi.

Suomessa olisi joka tapauksessa Barbarossan alkaessa taisteltu. Vaihtoehtoisissa olosuhteissa taistelu ja tuho olisi kohdannut Suomea, sen kansaa ja rakenteita. Nyt tykit jyskyivät Karjalan metsissä ja korpimaan jotoksilla ”matkalla Petroskoihin”.

+5
veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu